TY - BOOK
T1 - Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982
AU - Sistonen, Matti
AU - Seise, Antti
AU - Huhtala, Matti
PY - 1983
Y1 - 1983
N2 - Selvitetään nastarenkaiden ominaisuuksia; nastojen
ulkonemia, pistovoimia ja nastojen lukumääriä ja
arvioidaan liikenteessä olevien autojen renkaiden ja
nastojen kunto. Nastarenkaiden kehitystä päällysteen
kulutusvaikutuksen ja renkaiden pitokyvyn osalta
arvioidaan. Lisäksi tutkitaan myynnissä olevien uusien
nastarenkaiden nastoituksia; miten ne täyttävät nsatojen
ulkonemista annetut määräykset.
Liikenteessä olevia nastarenkaita koskeva
havaintoaineisto kerättiin 1500 henkilö-, paketti- ja
kuorma-autosta. Mittaukset tehtiin kuudella eri
paikkakunnalla maalis-huhtikuussa 1982. Nastojen
pistovoimat mitattiin kenttäkäyttöisellä
pistovoimamittarilla. Sen antamien mittausarvojen ja
laboratoriokäyttöisen nastarenkaiden pistovoimamittarin
mittausarvojen välille muodostettiin yhteys.
Nastarenkaiden keskimääräinen käyttöaste on henkilö- ja
pakettisutoissa 86 %. Myöhäinen tutkimusajankohta
kevättalvella on alentanut käyttöä. Henkilöauton
nastarankaista, joilla on ajettu keskimäärin runsaat 19
000 km, 73 % on joko hyväkuntoisia tai uutta vastaavia.
Keakimääräinen nastaulkonema on 0,95 mm. Ulkonema alenee
ajomäärän mukaan 1,1 mm:n alkutasolta 0,6 mm:iin 50 000
km:n jälkeen. Keskimääräinen pistovoima on 75 N, joka
alenee 50 000 km:n aikana 95 N:sta 50 N:iin.
Nastojen lukumäärä ei riipu ajomäärästä, mikä merkitsee
sitä, että nastojen irtoilu on harvinaista. Henkilöauton
nastarenkaiden ulkonemat ja pistovoimat ovat pienemmät
verrattuna talvikauden 1977 - 197B tutkimuksen tuloksiin.
Ulkonema on alentunut 12 % ja pistovoima 29 %.
Päällysteen kulumistutkimusten ja
nastarenkaiden kitkatutkimusten tulosten mukaan tämä on
alentanut nastarenkaiden aiheuttamaa päällysteen
kulutusvaikutusta 33 % ja nastarenkaiden kitkaa 9 %.
Renkaiden ja nastoitusten yleiskunto on parantunut
samanaikaisesti.
Kuorma-autoissa, joissa nastarenkaat ovat vain
etuakselilla, nastarenkaiden käyttöaste on 36 t. Se
vaihtelee auton käyttötarkoituksen mukaan (suurin
raakapuun kulietuksessa ja pienin sora-autoissa).
Nastojen ulkonema on keskimäärin 1,2 mm ja pistovoima 110
N. Pistovoima on alentunut talvikauden 1977 -1978 tasolta
31 % ja ulkonema 9 %.
Myynnissä olevia uusia nastarenkaita koskevat tutkimukset
tehtiin mittaamalla nastaulkonemat 150 henkilöauton
nastarenkaasta. Mittauksia tehtiin kymmenessä eri
rengasliikkeessä Helsingissä ja Espoossa. Yksittäisistä
nastoista oli 10 % ulkonemaltaan alle 0,5 mm:n
vähimmäisulkoneman ja 11 % yli 1,5 mm:n
enimmäisulkoneman. Vaadittu ulkoneman
keskiarvo 1,2 + 0,3 mm toteutui 67 %:ssa renkaista.
AB - Selvitetään nastarenkaiden ominaisuuksia; nastojen
ulkonemia, pistovoimia ja nastojen lukumääriä ja
arvioidaan liikenteessä olevien autojen renkaiden ja
nastojen kunto. Nastarenkaiden kehitystä päällysteen
kulutusvaikutuksen ja renkaiden pitokyvyn osalta
arvioidaan. Lisäksi tutkitaan myynnissä olevien uusien
nastarenkaiden nastoituksia; miten ne täyttävät nsatojen
ulkonemista annetut määräykset.
Liikenteessä olevia nastarenkaita koskeva
havaintoaineisto kerättiin 1500 henkilö-, paketti- ja
kuorma-autosta. Mittaukset tehtiin kuudella eri
paikkakunnalla maalis-huhtikuussa 1982. Nastojen
pistovoimat mitattiin kenttäkäyttöisellä
pistovoimamittarilla. Sen antamien mittausarvojen ja
laboratoriokäyttöisen nastarenkaiden pistovoimamittarin
mittausarvojen välille muodostettiin yhteys.
Nastarenkaiden keskimääräinen käyttöaste on henkilö- ja
pakettisutoissa 86 %. Myöhäinen tutkimusajankohta
kevättalvella on alentanut käyttöä. Henkilöauton
nastarankaista, joilla on ajettu keskimäärin runsaat 19
000 km, 73 % on joko hyväkuntoisia tai uutta vastaavia.
Keakimääräinen nastaulkonema on 0,95 mm. Ulkonema alenee
ajomäärän mukaan 1,1 mm:n alkutasolta 0,6 mm:iin 50 000
km:n jälkeen. Keskimääräinen pistovoima on 75 N, joka
alenee 50 000 km:n aikana 95 N:sta 50 N:iin.
Nastojen lukumäärä ei riipu ajomäärästä, mikä merkitsee
sitä, että nastojen irtoilu on harvinaista. Henkilöauton
nastarenkaiden ulkonemat ja pistovoimat ovat pienemmät
verrattuna talvikauden 1977 - 197B tutkimuksen tuloksiin.
Ulkonema on alentunut 12 % ja pistovoima 29 %.
Päällysteen kulumistutkimusten ja
nastarenkaiden kitkatutkimusten tulosten mukaan tämä on
alentanut nastarenkaiden aiheuttamaa päällysteen
kulutusvaikutusta 33 % ja nastarenkaiden kitkaa 9 %.
Renkaiden ja nastoitusten yleiskunto on parantunut
samanaikaisesti.
Kuorma-autoissa, joissa nastarenkaat ovat vain
etuakselilla, nastarenkaiden käyttöaste on 36 t. Se
vaihtelee auton käyttötarkoituksen mukaan (suurin
raakapuun kulietuksessa ja pienin sora-autoissa).
Nastojen ulkonema on keskimäärin 1,2 mm ja pistovoima 110
N. Pistovoima on alentunut talvikauden 1977 -1978 tasolta
31 % ja ulkonema 9 %.
Myynnissä olevia uusia nastarenkaita koskevat tutkimukset
tehtiin mittaamalla nastaulkonemat 150 henkilöauton
nastarenkaasta. Mittauksia tehtiin kymmenessä eri
rengasliikkeessä Helsingissä ja Espoossa. Yksittäisistä
nastoista oli 10 % ulkonemaltaan alle 0,5 mm:n
vähimmäisulkoneman ja 11 % yli 1,5 mm:n
enimmäisulkoneman. Vaadittu ulkoneman
keskiarvo 1,2 + 0,3 mm toteutui 67 %:ssa renkaista.
KW - tyres
KW - studded tyres
KW - stud forces
KW - friction
KW - pavement
KW - wear
M3 - Report
SN - 951-38-1881-0
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -