Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982

Matti Sistonen, Antti Seise, Matti Huhtala

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Selvitetään nastarenkaiden ominaisuuksia; nastojen ulkonemia, pistovoimia ja nastojen lukumääriä ja arvioidaan liikenteessä olevien autojen renkaiden ja nastojen kunto. Nastarenkaiden kehitystä päällysteen kulutusvaikutuksen ja renkaiden pitokyvyn osalta arvioidaan. Lisäksi tutkitaan myynnissä olevien uusien nastarenkaiden nastoituksia; miten ne täyttävät nsatojen ulkonemista annetut määräykset. Liikenteessä olevia nastarenkaita koskeva havaintoaineisto kerättiin 1500 henkilö-, paketti- ja kuorma-autosta. Mittaukset tehtiin kuudella eri paikkakunnalla maalis-huhtikuussa 1982. Nastojen pistovoimat mitattiin kenttäkäyttöisellä pistovoimamittarilla. Sen antamien mittausarvojen ja laboratoriokäyttöisen nastarenkaiden pistovoimamittarin mittausarvojen välille muodostettiin yhteys. Nastarenkaiden keskimääräinen käyttöaste on henkilö- ja pakettisutoissa 86 %. Myöhäinen tutkimusajankohta kevättalvella on alentanut käyttöä. Henkilöauton nastarankaista, joilla on ajettu keskimäärin runsaat 19 000 km, 73 % on joko hyväkuntoisia tai uutta vastaavia. Keakimääräinen nastaulkonema on 0,95 mm. Ulkonema alenee ajomäärän mukaan 1,1 mm:n alkutasolta 0,6 mm:iin 50 000 km:n jälkeen. Keskimääräinen pistovoima on 75 N, joka alenee 50 000 km:n aikana 95 N:sta 50 N:iin. Nastojen lukumäärä ei riipu ajomäärästä, mikä merkitsee sitä, että nastojen irtoilu on harvinaista. Henkilöauton nastarenkaiden ulkonemat ja pistovoimat ovat pienemmät verrattuna talvikauden 1977 - 197B tutkimuksen tuloksiin. Ulkonema on alentunut 12 % ja pistovoima 29 %. Päällysteen kulumistutkimusten ja nastarenkaiden kitkatutkimusten tulosten mukaan tämä on alentanut nastarenkaiden aiheuttamaa päällysteen kulutusvaikutusta 33 % ja nastarenkaiden kitkaa 9 %. Renkaiden ja nastoitusten yleiskunto on parantunut samanaikaisesti. Kuorma-autoissa, joissa nastarenkaat ovat vain etuakselilla, nastarenkaiden käyttöaste on 36 t. Se vaihtelee auton käyttötarkoituksen mukaan (suurin raakapuun kulietuksessa ja pienin sora-autoissa). Nastojen ulkonema on keskimäärin 1,2 mm ja pistovoima 110 N. Pistovoima on alentunut talvikauden 1977 -1978 tasolta 31 % ja ulkonema 9 %. Myynnissä olevia uusia nastarenkaita koskevat tutkimukset tehtiin mittaamalla nastaulkonemat 150 henkilöauton nastarenkaasta. Mittauksia tehtiin kymmenessä eri rengasliikkeessä Helsingissä ja Espoossa. Yksittäisistä nastoista oli 10 % ulkonemaltaan alle 0,5 mm:n vähimmäisulkoneman ja 11 % yli 1,5 mm:n enimmäisulkoneman. Vaadittu ulkoneman keskiarvo 1,2 + 0,3 mm toteutui 67 %:ssa renkaista.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages94
ISBN (Print)951-38-1881-0
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume223
ISSN (Print)0358-5077

Fingerprint

Valsartan
xylometazoline

Keywords

  • tyres
  • studded tyres
  • stud forces
  • friction
  • pavement
  • wear

Cite this

Sistonen, M., Seise, A., & Huhtala, M. (1983). Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, No. 223
Sistonen, Matti ; Seise, Antti ; Huhtala, Matti. / Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 223).
@book{e62fee9900e14b06a8b07fcdbd17b04e,
title = "Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982",
abstract = "Selvitet{\"a}{\"a}n nastarenkaiden ominaisuuksia; nastojen ulkonemia, pistovoimia ja nastojen lukum{\"a}{\"a}ri{\"a} ja arvioidaan liikenteess{\"a} olevien autojen renkaiden ja nastojen kunto. Nastarenkaiden kehityst{\"a} p{\"a}{\"a}llysteen kulutusvaikutuksen ja renkaiden pitokyvyn osalta arvioidaan. Lis{\"a}ksi tutkitaan myynniss{\"a} olevien uusien nastarenkaiden nastoituksia; miten ne t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t nsatojen ulkonemista annetut m{\"a}{\"a}r{\"a}ykset. Liikenteess{\"a} olevia nastarenkaita koskeva havaintoaineisto ker{\"a}ttiin 1500 henkil{\"o}-, paketti- ja kuorma-autosta. Mittaukset tehtiin kuudella eri paikkakunnalla maalis-huhtikuussa 1982. Nastojen pistovoimat mitattiin kentt{\"a}k{\"a}ytt{\"o}isell{\"a} pistovoimamittarilla. Sen antamien mittausarvojen ja laboratoriok{\"a}ytt{\"o}isen nastarenkaiden pistovoimamittarin mittausarvojen v{\"a}lille muodostettiin yhteys. Nastarenkaiden keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen k{\"a}ytt{\"o}aste on henkil{\"o}- ja pakettisutoissa 86 {\%}. My{\"o}h{\"a}inen tutkimusajankohta kev{\"a}ttalvella on alentanut k{\"a}ytt{\"o}{\"a}. Henkil{\"o}auton nastarankaista, joilla on ajettu keskim{\"a}{\"a}rin runsaat 19 000 km, 73 {\%} on joko hyv{\"a}kuntoisia tai uutta vastaavia. Keakim{\"a}{\"a}r{\"a}inen nastaulkonema on 0,95 mm. Ulkonema alenee ajom{\"a}{\"a}r{\"a}n mukaan 1,1 mm:n alkutasolta 0,6 mm:iin 50 000 km:n j{\"a}lkeen. Keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen pistovoima on 75 N, joka alenee 50 000 km:n aikana 95 N:sta 50 N:iin. Nastojen lukum{\"a}{\"a}r{\"a} ei riipu ajom{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a}, mik{\"a} merkitsee sit{\"a}, ett{\"a} nastojen irtoilu on harvinaista. Henkil{\"o}auton nastarenkaiden ulkonemat ja pistovoimat ovat pienemm{\"a}t verrattuna talvikauden 1977 - 197B tutkimuksen tuloksiin. Ulkonema on alentunut 12 {\%} ja pistovoima 29 {\%}. P{\"a}{\"a}llysteen kulumistutkimusten ja nastarenkaiden kitkatutkimusten tulosten mukaan t{\"a}m{\"a} on alentanut nastarenkaiden aiheuttamaa p{\"a}{\"a}llysteen kulutusvaikutusta 33 {\%} ja nastarenkaiden kitkaa 9 {\%}. Renkaiden ja nastoitusten yleiskunto on parantunut samanaikaisesti. Kuorma-autoissa, joissa nastarenkaat ovat vain etuakselilla, nastarenkaiden k{\"a}ytt{\"o}aste on 36 t. Se vaihtelee auton k{\"a}ytt{\"o}tarkoituksen mukaan (suurin raakapuun kulietuksessa ja pienin sora-autoissa). Nastojen ulkonema on keskim{\"a}{\"a}rin 1,2 mm ja pistovoima 110 N. Pistovoima on alentunut talvikauden 1977 -1978 tasolta 31 {\%} ja ulkonema 9 {\%}. Myynniss{\"a} olevia uusia nastarenkaita koskevat tutkimukset tehtiin mittaamalla nastaulkonemat 150 henkil{\"o}auton nastarenkaasta. Mittauksia tehtiin kymmeness{\"a} eri rengasliikkeess{\"a} Helsingiss{\"a} ja Espoossa. Yksitt{\"a}isist{\"a} nastoista oli 10 {\%} ulkonemaltaan alle 0,5 mm:n v{\"a}himm{\"a}isulkoneman ja 11 {\%} yli 1,5 mm:n enimm{\"a}isulkoneman. Vaadittu ulkoneman keskiarvo 1,2 + 0,3 mm toteutui 67 {\%}:ssa renkaista.",
keywords = "tyres, studded tyres, stud forces, friction, pavement, wear",
author = "Matti Sistonen and Antti Seise and Matti Huhtala",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1881-0",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Sistonen, M, Seise, A & Huhtala, M 1983, Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, no. 223, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982. / Sistonen, Matti; Seise, Antti; Huhtala, Matti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 223).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982

AU - Sistonen, Matti

AU - Seise, Antti

AU - Huhtala, Matti

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Selvitetään nastarenkaiden ominaisuuksia; nastojen ulkonemia, pistovoimia ja nastojen lukumääriä ja arvioidaan liikenteessä olevien autojen renkaiden ja nastojen kunto. Nastarenkaiden kehitystä päällysteen kulutusvaikutuksen ja renkaiden pitokyvyn osalta arvioidaan. Lisäksi tutkitaan myynnissä olevien uusien nastarenkaiden nastoituksia; miten ne täyttävät nsatojen ulkonemista annetut määräykset. Liikenteessä olevia nastarenkaita koskeva havaintoaineisto kerättiin 1500 henkilö-, paketti- ja kuorma-autosta. Mittaukset tehtiin kuudella eri paikkakunnalla maalis-huhtikuussa 1982. Nastojen pistovoimat mitattiin kenttäkäyttöisellä pistovoimamittarilla. Sen antamien mittausarvojen ja laboratoriokäyttöisen nastarenkaiden pistovoimamittarin mittausarvojen välille muodostettiin yhteys. Nastarenkaiden keskimääräinen käyttöaste on henkilö- ja pakettisutoissa 86 %. Myöhäinen tutkimusajankohta kevättalvella on alentanut käyttöä. Henkilöauton nastarankaista, joilla on ajettu keskimäärin runsaat 19 000 km, 73 % on joko hyväkuntoisia tai uutta vastaavia. Keakimääräinen nastaulkonema on 0,95 mm. Ulkonema alenee ajomäärän mukaan 1,1 mm:n alkutasolta 0,6 mm:iin 50 000 km:n jälkeen. Keskimääräinen pistovoima on 75 N, joka alenee 50 000 km:n aikana 95 N:sta 50 N:iin. Nastojen lukumäärä ei riipu ajomäärästä, mikä merkitsee sitä, että nastojen irtoilu on harvinaista. Henkilöauton nastarenkaiden ulkonemat ja pistovoimat ovat pienemmät verrattuna talvikauden 1977 - 197B tutkimuksen tuloksiin. Ulkonema on alentunut 12 % ja pistovoima 29 %. Päällysteen kulumistutkimusten ja nastarenkaiden kitkatutkimusten tulosten mukaan tämä on alentanut nastarenkaiden aiheuttamaa päällysteen kulutusvaikutusta 33 % ja nastarenkaiden kitkaa 9 %. Renkaiden ja nastoitusten yleiskunto on parantunut samanaikaisesti. Kuorma-autoissa, joissa nastarenkaat ovat vain etuakselilla, nastarenkaiden käyttöaste on 36 t. Se vaihtelee auton käyttötarkoituksen mukaan (suurin raakapuun kulietuksessa ja pienin sora-autoissa). Nastojen ulkonema on keskimäärin 1,2 mm ja pistovoima 110 N. Pistovoima on alentunut talvikauden 1977 -1978 tasolta 31 % ja ulkonema 9 %. Myynnissä olevia uusia nastarenkaita koskevat tutkimukset tehtiin mittaamalla nastaulkonemat 150 henkilöauton nastarenkaasta. Mittauksia tehtiin kymmenessä eri rengasliikkeessä Helsingissä ja Espoossa. Yksittäisistä nastoista oli 10 % ulkonemaltaan alle 0,5 mm:n vähimmäisulkoneman ja 11 % yli 1,5 mm:n enimmäisulkoneman. Vaadittu ulkoneman keskiarvo 1,2 + 0,3 mm toteutui 67 %:ssa renkaista.

AB - Selvitetään nastarenkaiden ominaisuuksia; nastojen ulkonemia, pistovoimia ja nastojen lukumääriä ja arvioidaan liikenteessä olevien autojen renkaiden ja nastojen kunto. Nastarenkaiden kehitystä päällysteen kulutusvaikutuksen ja renkaiden pitokyvyn osalta arvioidaan. Lisäksi tutkitaan myynnissä olevien uusien nastarenkaiden nastoituksia; miten ne täyttävät nsatojen ulkonemista annetut määräykset. Liikenteessä olevia nastarenkaita koskeva havaintoaineisto kerättiin 1500 henkilö-, paketti- ja kuorma-autosta. Mittaukset tehtiin kuudella eri paikkakunnalla maalis-huhtikuussa 1982. Nastojen pistovoimat mitattiin kenttäkäyttöisellä pistovoimamittarilla. Sen antamien mittausarvojen ja laboratoriokäyttöisen nastarenkaiden pistovoimamittarin mittausarvojen välille muodostettiin yhteys. Nastarenkaiden keskimääräinen käyttöaste on henkilö- ja pakettisutoissa 86 %. Myöhäinen tutkimusajankohta kevättalvella on alentanut käyttöä. Henkilöauton nastarankaista, joilla on ajettu keskimäärin runsaat 19 000 km, 73 % on joko hyväkuntoisia tai uutta vastaavia. Keakimääräinen nastaulkonema on 0,95 mm. Ulkonema alenee ajomäärän mukaan 1,1 mm:n alkutasolta 0,6 mm:iin 50 000 km:n jälkeen. Keskimääräinen pistovoima on 75 N, joka alenee 50 000 km:n aikana 95 N:sta 50 N:iin. Nastojen lukumäärä ei riipu ajomäärästä, mikä merkitsee sitä, että nastojen irtoilu on harvinaista. Henkilöauton nastarenkaiden ulkonemat ja pistovoimat ovat pienemmät verrattuna talvikauden 1977 - 197B tutkimuksen tuloksiin. Ulkonema on alentunut 12 % ja pistovoima 29 %. Päällysteen kulumistutkimusten ja nastarenkaiden kitkatutkimusten tulosten mukaan tämä on alentanut nastarenkaiden aiheuttamaa päällysteen kulutusvaikutusta 33 % ja nastarenkaiden kitkaa 9 %. Renkaiden ja nastoitusten yleiskunto on parantunut samanaikaisesti. Kuorma-autoissa, joissa nastarenkaat ovat vain etuakselilla, nastarenkaiden käyttöaste on 36 t. Se vaihtelee auton käyttötarkoituksen mukaan (suurin raakapuun kulietuksessa ja pienin sora-autoissa). Nastojen ulkonema on keskimäärin 1,2 mm ja pistovoima 110 N. Pistovoima on alentunut talvikauden 1977 -1978 tasolta 31 % ja ulkonema 9 %. Myynnissä olevia uusia nastarenkaita koskevat tutkimukset tehtiin mittaamalla nastaulkonemat 150 henkilöauton nastarenkaasta. Mittauksia tehtiin kymmenessä eri rengasliikkeessä Helsingissä ja Espoossa. Yksittäisistä nastoista oli 10 % ulkonemaltaan alle 0,5 mm:n vähimmäisulkoneman ja 11 % yli 1,5 mm:n enimmäisulkoneman. Vaadittu ulkoneman keskiarvo 1,2 + 0,3 mm toteutui 67 %:ssa renkaista.

KW - tyres

KW - studded tyres

KW - stud forces

KW - friction

KW - pavement

KW - wear

M3 - Report

SN - 951-38-1881-0

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Sistonen M, Seise A, Huhtala M. Nastarenkaiden ominaisuudet ja kunto talvikaudella 1981-1982. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 223).