Neste-, maa- ja biokaasu moottoripolttoaineena

Kirjallisuuskatsaus

Matti Kytö, Nils-Olof Nylund

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Neste-, maa- ja biokaasu ovat hyviä moottoripolttoaineita. Kaasujen polttoainekäyttö on yleistynyt kohteissa, joissa vähäiset pakokaasupäästöt ovat tärkeitä. Käyttöä rajoittavia tekijöitä ovat hinta, varastoinnin vaikeus ajoneuvoissa ja jakelupisteiden vähäisyys. Sekä neste- että maakaasu sopivat ominaisuuksiensa puolesta hyvin ottomoottorin polttoaineeksi. Maakaasu sopii hyvin myös dieselperiaatteella toimivan moottorin pääpolttoaineeksi, mutta sytytyspolttoaineena tarvitaan edelleen dieselöljyä. Biokaasu on polttoaineominaisuuksiltaan maakaasun kaltaista. Sekä neste- että maakaasua käytetään jonkin verran moottoripolttoaineena pääasiassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja eräissä Länsi-Euroopan maissa. Lähes kaikki nestekaasua (LPG) tai paineistettua maakaasua (CNG) käyttävät autot ovat kaksoispolttoaineversioita. Normaaliin bensiinikäyttöiseen autoon verrattuna lähes ainoa rakenteellinen ero on polttoainejärjestelmässä. Lisäksi elektroninen sytytysennakon säädin on yleistymässä kaksoispolttoajoneuvoissa. Neste- tai maakaasua pääpolttoaineenaan käyttävien autojen väliset erot rakenteissa ja säädöissä rajoittuvat lähinnä polttoaineen varastointitapaan. Muutettaessa dieselmoottori kokonaan tai osittain kaasukäyttöiseksi on valittavissa kolme tapaa: 1) moottorin muuttaminen ottomoottoriksi, jolloin dieselöljyn korvausaste on 100 %, 2) ns. mixed-diesel-konversio, jossa kaasua syötetään imuilman joukkoon (korvausaste noin 35 %) ja 3) pilot-ruiskutteinen diesel, josa pääpolttoaineena oleva kaasu sytytetään dieselöljyllä ja korvausaste voi olla 70 - 80 %. Liikkuvan kaluston polttoaineena käytetään tavallisimmin nestekaasua joko mixed-dieselissä tai jatkuvasti yleistyvässä ottomoottoriversiossa. Paikallismoottoreissa on yleisin yhdistelmä pilot-diesel ja maakaasu.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages46
ISBN (Print)951-38-2282-6
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume436

Fingerprint

Penicillin G Benzathine
Biofuels

Keywords

  • motor vehicle engines
  • automotive fuels
  • liquefied petroleum gas
  • natural gas
  • biogas
  • reviews

Cite this

Kytö, M., & Nylund, N-O. (1985). Neste-, maa- ja biokaasu moottoripolttoaineena: Kirjallisuuskatsaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 436
Kytö, Matti ; Nylund, Nils-Olof. / Neste-, maa- ja biokaasu moottoripolttoaineena : Kirjallisuuskatsaus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 436).
@book{bd179ab97ab84dd0a4e2774c22026b6b,
title = "Neste-, maa- ja biokaasu moottoripolttoaineena: Kirjallisuuskatsaus",
abstract = "Neste-, maa- ja biokaasu ovat hyvi{\"a} moottoripolttoaineita. Kaasujen polttoainek{\"a}ytt{\"o} on yleistynyt kohteissa, joissa v{\"a}h{\"a}iset pakokaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat t{\"a}rkeit{\"a}. K{\"a}ytt{\"o}{\"a} rajoittavia tekij{\"o}it{\"a} ovat hinta, varastoinnin vaikeus ajoneuvoissa ja jakelupisteiden v{\"a}h{\"a}isyys. Sek{\"a} neste- ett{\"a} maakaasu sopivat ominaisuuksiensa puolesta hyvin ottomoottorin polttoaineeksi. Maakaasu sopii hyvin my{\"o}s dieselperiaatteella toimivan moottorin p{\"a}{\"a}polttoaineeksi, mutta sytytyspolttoaineena tarvitaan edelleen diesel{\"o}ljy{\"a}. Biokaasu on polttoaineominaisuuksiltaan maakaasun kaltaista. Sek{\"a} neste- ett{\"a} maakaasua k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n jonkin verran moottoripolttoaineena p{\"a}{\"a}asiassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja er{\"a}iss{\"a} L{\"a}nsi-Euroopan maissa. L{\"a}hes kaikki nestekaasua (LPG) tai paineistettua maakaasua (CNG) k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t autot ovat kaksoispolttoaineversioita. Normaaliin bensiinik{\"a}ytt{\"o}iseen autoon verrattuna l{\"a}hes ainoa rakenteellinen ero on polttoainej{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a}. Lis{\"a}ksi elektroninen sytytysennakon s{\"a}{\"a}din on yleistym{\"a}ss{\"a} kaksoispolttoajoneuvoissa. Neste- tai maakaasua p{\"a}{\"a}polttoaineenaan k{\"a}ytt{\"a}vien autojen v{\"a}liset erot rakenteissa ja s{\"a}{\"a}d{\"o}iss{\"a} rajoittuvat l{\"a}hinn{\"a} polttoaineen varastointitapaan. Muutettaessa dieselmoottori kokonaan tai osittain kaasuk{\"a}ytt{\"o}iseksi on valittavissa kolme tapaa: 1) moottorin muuttaminen ottomoottoriksi, jolloin diesel{\"o}ljyn korvausaste on 100 {\%}, 2) ns. mixed-diesel-konversio, jossa kaasua sy{\"o}tet{\"a}{\"a}n imuilman joukkoon (korvausaste noin 35 {\%}) ja 3) pilot-ruiskutteinen diesel, josa p{\"a}{\"a}polttoaineena oleva kaasu sytytet{\"a}{\"a}n diesel{\"o}ljyll{\"a} ja korvausaste voi olla 70 - 80 {\%}. Liikkuvan kaluston polttoaineena k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n tavallisimmin nestekaasua joko mixed-dieseliss{\"a} tai jatkuvasti yleistyv{\"a}ss{\"a} ottomoottoriversiossa. Paikallismoottoreissa on yleisin yhdistelm{\"a} pilot-diesel ja maakaasu.",
keywords = "motor vehicle engines, automotive fuels, liquefied petroleum gas, natural gas, biogas, reviews",
author = "Matti Kyt{\"o} and Nils-Olof Nylund",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2282-6",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kytö, M & Nylund, N-O 1985, Neste-, maa- ja biokaasu moottoripolttoaineena: Kirjallisuuskatsaus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 436, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Neste-, maa- ja biokaasu moottoripolttoaineena : Kirjallisuuskatsaus. / Kytö, Matti; Nylund, Nils-Olof.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 436).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Neste-, maa- ja biokaasu moottoripolttoaineena

T2 - Kirjallisuuskatsaus

AU - Kytö, Matti

AU - Nylund, Nils-Olof

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Neste-, maa- ja biokaasu ovat hyviä moottoripolttoaineita. Kaasujen polttoainekäyttö on yleistynyt kohteissa, joissa vähäiset pakokaasupäästöt ovat tärkeitä. Käyttöä rajoittavia tekijöitä ovat hinta, varastoinnin vaikeus ajoneuvoissa ja jakelupisteiden vähäisyys. Sekä neste- että maakaasu sopivat ominaisuuksiensa puolesta hyvin ottomoottorin polttoaineeksi. Maakaasu sopii hyvin myös dieselperiaatteella toimivan moottorin pääpolttoaineeksi, mutta sytytyspolttoaineena tarvitaan edelleen dieselöljyä. Biokaasu on polttoaineominaisuuksiltaan maakaasun kaltaista. Sekä neste- että maakaasua käytetään jonkin verran moottoripolttoaineena pääasiassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja eräissä Länsi-Euroopan maissa. Lähes kaikki nestekaasua (LPG) tai paineistettua maakaasua (CNG) käyttävät autot ovat kaksoispolttoaineversioita. Normaaliin bensiinikäyttöiseen autoon verrattuna lähes ainoa rakenteellinen ero on polttoainejärjestelmässä. Lisäksi elektroninen sytytysennakon säädin on yleistymässä kaksoispolttoajoneuvoissa. Neste- tai maakaasua pääpolttoaineenaan käyttävien autojen väliset erot rakenteissa ja säädöissä rajoittuvat lähinnä polttoaineen varastointitapaan. Muutettaessa dieselmoottori kokonaan tai osittain kaasukäyttöiseksi on valittavissa kolme tapaa: 1) moottorin muuttaminen ottomoottoriksi, jolloin dieselöljyn korvausaste on 100 %, 2) ns. mixed-diesel-konversio, jossa kaasua syötetään imuilman joukkoon (korvausaste noin 35 %) ja 3) pilot-ruiskutteinen diesel, josa pääpolttoaineena oleva kaasu sytytetään dieselöljyllä ja korvausaste voi olla 70 - 80 %. Liikkuvan kaluston polttoaineena käytetään tavallisimmin nestekaasua joko mixed-dieselissä tai jatkuvasti yleistyvässä ottomoottoriversiossa. Paikallismoottoreissa on yleisin yhdistelmä pilot-diesel ja maakaasu.

AB - Neste-, maa- ja biokaasu ovat hyviä moottoripolttoaineita. Kaasujen polttoainekäyttö on yleistynyt kohteissa, joissa vähäiset pakokaasupäästöt ovat tärkeitä. Käyttöä rajoittavia tekijöitä ovat hinta, varastoinnin vaikeus ajoneuvoissa ja jakelupisteiden vähäisyys. Sekä neste- että maakaasu sopivat ominaisuuksiensa puolesta hyvin ottomoottorin polttoaineeksi. Maakaasu sopii hyvin myös dieselperiaatteella toimivan moottorin pääpolttoaineeksi, mutta sytytyspolttoaineena tarvitaan edelleen dieselöljyä. Biokaasu on polttoaineominaisuuksiltaan maakaasun kaltaista. Sekä neste- että maakaasua käytetään jonkin verran moottoripolttoaineena pääasiassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja eräissä Länsi-Euroopan maissa. Lähes kaikki nestekaasua (LPG) tai paineistettua maakaasua (CNG) käyttävät autot ovat kaksoispolttoaineversioita. Normaaliin bensiinikäyttöiseen autoon verrattuna lähes ainoa rakenteellinen ero on polttoainejärjestelmässä. Lisäksi elektroninen sytytysennakon säädin on yleistymässä kaksoispolttoajoneuvoissa. Neste- tai maakaasua pääpolttoaineenaan käyttävien autojen väliset erot rakenteissa ja säädöissä rajoittuvat lähinnä polttoaineen varastointitapaan. Muutettaessa dieselmoottori kokonaan tai osittain kaasukäyttöiseksi on valittavissa kolme tapaa: 1) moottorin muuttaminen ottomoottoriksi, jolloin dieselöljyn korvausaste on 100 %, 2) ns. mixed-diesel-konversio, jossa kaasua syötetään imuilman joukkoon (korvausaste noin 35 %) ja 3) pilot-ruiskutteinen diesel, josa pääpolttoaineena oleva kaasu sytytetään dieselöljyllä ja korvausaste voi olla 70 - 80 %. Liikkuvan kaluston polttoaineena käytetään tavallisimmin nestekaasua joko mixed-dieselissä tai jatkuvasti yleistyvässä ottomoottoriversiossa. Paikallismoottoreissa on yleisin yhdistelmä pilot-diesel ja maakaasu.

KW - motor vehicle engines

KW - automotive fuels

KW - liquefied petroleum gas

KW - natural gas

KW - biogas

KW - reviews

M3 - Report

SN - 951-38-2282-6

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Neste-, maa- ja biokaasu moottoripolttoaineena

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kytö M, Nylund N-O. Neste-, maa- ja biokaasu moottoripolttoaineena: Kirjallisuuskatsaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 436).