Neste-, maa- ja biokaasu moottoripolttoaineena: Kirjallisuuskatsaus

Neste-, maa- ja biokaasu ovat hyviä moottoripolttoaineita. Kaasujen polttoainekäyttö on yleistynyt kohteissa, joissa vähäiset pakokaasupäästöt ovat tärkeitä. Käyttöä rajoittavia tekijöitä ovat hinta, varastoinnin vaikeus ajoneuvoissa ja jakelupisteiden vähäisyys. Sekä neste- että maakaasu sopivat ominaisuuksiensa puolesta hyvin ottomoottorin polttoaineeksi. Maakaasu sopii hyvin myös dieselperiaatteella toimivan moottorin pääpolttoaineeksi, mutta sytytyspolttoaineena tarvitaan edelleen dieselöljyä. Biokaasu on polttoaineominaisuuksiltaan maakaasun kaltaista. Sekä neste- että maakaasua käytetään jonkin verran moottoripolttoaineena pääasiassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja eräissä Länsi-Euroopan maissa. Lähes kaikki nestekaasua (LPG) tai paineistettua maakaasua (CNG) käyttävät autot ovat kaksoispolttoaineversioita. Normaaliin bensiinikäyttöiseen autoon verrattuna lähes ainoa rakenteellinen ero on polttoainejärjestelmässä. Lisäksi elektroninen sytytysennakon säädin on yleistymässä kaksoispolttoajoneuvoissa. Neste- tai maakaasua pääpolttoaineenaan käyttävien autojen väliset erot rakenteissa ja säädöissä rajoittuvat lähinnä polttoaineen varastointitapaan. Muutettaessa dieselmoottori kokonaan tai osittain kaasukäyttöiseksi on valittavissa kolme tapaa: 1) moottorin muuttaminen ottomoottoriksi, jolloin dieselöljyn korvausaste on 100 %, 2) ns. mixed-diesel-konversio, jossa kaasua syötetään imuilman joukkoon (korvausaste noin 35 %) ja 3) pilot-ruiskutteinen diesel, josa pääpolttoaineena oleva kaasu sytytetään dieselöljyllä ja korvausaste voi olla 70 - 80 %. Liikkuvan kaluston polttoaineena käytetään tavallisimmin nestekaasua joko mixed-dieselissä tai jatkuvasti yleistyvässä ottomoottoriversiossa. Paikallismoottoreissa on yleisin yhdistelmä pilot-diesel ja maakaasu.