Nestekaasu moottoripolttoaineena

Moottori- ja autokokeet

Tom Eklund, Nils-Olof Nylund

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Työssä selvitetään, miten suuri C3-nestekaasun C3H6-(propeeni)pitoisuus saa olla, jotta kaasu vastaisi moottoriteknisiltä ominaisuuksiltaan korkeaoktaanista bensiiniä kaksoispolttoainekäytössä. Koepolttoaineiden C3H6-pitoisuudet olivat 5, 20, 35 ja 50 mooli-%. Nakutuskokeita tehtiin CFR-oktaanimoottorilla ja nelisylinterisellä Talbot-moottorilla. Oktaani-moottoritulosten perusteella 20 % C3H6 sisältävä kaasu vastasi korkeaoktaanista bensiiniä, autonmoottorikokeiden perusteella C3H6-pitoisuuden tulisi olla alle 10 mooli-%. Eri kaasulaatujen karstoittavaa vaikutusta tutkittiin yksisylinterisellä Petter W1-koemoottorilla. Polttoaineesta syntyvän karstan osuus verrattuna voiteluaineesta syntyvään karstaan oli pieni. Eri kaasulaatujen välillä ei ole eroja karstoittumisessa. Kun C3H6-pitoisuus kasvaa 0:sta 50 %:iin, teoreettisesti oikea ilmapolt-toainesuhde muuttuu 15,8:1 > 15,3:1. Ilma-polttoainesuhde vaikuttaa varsin vähän moottorin toimintaan pienillä kuormituksilla ja sen, kuten myös sytytysennakon, vaikutukset korostuvat tehon noustessa. Lisäksi pyrittiin selvittamään, miten voidaan varmistua siitä, että nestekaasulla toimiva auto on oikein säädetty. Kuormittamattomalla moottorilla tehdyt polttoaineen kulutusmittaukset tai pakokaasumittaukset eivät anna varmuutta säätöjen oikeellisuudesta, vaan se voidaan varmistaa vain kuormittamalla autoa alustadynamometrissa. Autolla tehdyt laboratorio- ja kenttäkokeet käsittivät pakokaasu- ja kylmäynnistyskokeita ja kenttäkokeessa tutkittiin lisäksi polttoainekulutusta, kulumista ja moottori- ja polttoainejärjestelmän likaantumista. Kylmäkäynnistys onnistuu C3-nestekaasulla noin -20 °C:n lämpötilaan saakka. Polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöjen määrät eivät olennaisesti eroa tavanomaisista bensiiniarvoista. Moottorin kuluminen ja likaantuminen on nestekaasua käytettäessä hyvin vähäistä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages86
ISBN (Print)951-38-2670-8
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume621

Fingerprint

Valsartan
Penicillin G Benzathine

Keywords

  • liquefied petroleum gases
  • LPG
  • tests
  • automobile engines
  • test engines
  • fuel consumption
  • wear
  • deposition

Cite this

Eklund, T., & Nylund, N-O. (1986). Nestekaasu moottoripolttoaineena: Moottori- ja autokokeet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 621
Eklund, Tom ; Nylund, Nils-Olof. / Nestekaasu moottoripolttoaineena : Moottori- ja autokokeet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 621).
@book{75acc303f25d43d6a5291cc7ff8c9c6e,
title = "Nestekaasu moottoripolttoaineena: Moottori- ja autokokeet",
abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} selvitet{\"a}{\"a}n, miten suuri C3-nestekaasun C3H6-(propeeni)pitoisuus saa olla, jotta kaasu vastaisi moottoriteknisilt{\"a} ominaisuuksiltaan korkeaoktaanista bensiini{\"a} kaksoispolttoainek{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. Koepolttoaineiden C3H6-pitoisuudet olivat 5, 20, 35 ja 50 mooli-{\%}. Nakutuskokeita tehtiin CFR-oktaanimoottorilla ja nelisylinterisell{\"a} Talbot-moottorilla. Oktaani-moottoritulosten perusteella 20 {\%} C3H6 sis{\"a}lt{\"a}v{\"a} kaasu vastasi korkeaoktaanista bensiini{\"a}, autonmoottorikokeiden perusteella C3H6-pitoisuuden tulisi olla alle 10 mooli-{\%}. Eri kaasulaatujen karstoittavaa vaikutusta tutkittiin yksisylinterisell{\"a} Petter W1-koemoottorilla. Polttoaineesta syntyv{\"a}n karstan osuus verrattuna voiteluaineesta syntyv{\"a}{\"a}n karstaan oli pieni. Eri kaasulaatujen v{\"a}lill{\"a} ei ole eroja karstoittumisessa. Kun C3H6-pitoisuus kasvaa 0:sta 50 {\%}:iin, teoreettisesti oikea ilmapolt-toainesuhde muuttuu 15,8:1 > 15,3:1. Ilma-polttoainesuhde vaikuttaa varsin v{\"a}h{\"a}n moottorin toimintaan pienill{\"a} kuormituksilla ja sen, kuten my{\"o}s sytytysennakon, vaikutukset korostuvat tehon noustessa. Lis{\"a}ksi pyrittiin selvittam{\"a}{\"a}n, miten voidaan varmistua siit{\"a}, ett{\"a} nestekaasulla toimiva auto on oikein s{\"a}{\"a}detty. Kuormittamattomalla moottorilla tehdyt polttoaineen kulutusmittaukset tai pakokaasumittaukset eiv{\"a}t anna varmuutta s{\"a}{\"a}t{\"o}jen oikeellisuudesta, vaan se voidaan varmistaa vain kuormittamalla autoa alustadynamometrissa. Autolla tehdyt laboratorio- ja kentt{\"a}kokeet k{\"a}sittiv{\"a}t pakokaasu- ja kylm{\"a}ynnistyskokeita ja kentt{\"a}kokeessa tutkittiin lis{\"a}ksi polttoainekulutusta, kulumista ja moottori- ja polttoainej{\"a}rjestelm{\"a}n likaantumista. Kylm{\"a}k{\"a}ynnistys onnistuu C3-nestekaasulla noin -20 °C:n l{\"a}mp{\"o}tilaan saakka. Polttoaineen kulutus ja pakokaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen m{\"a}{\"a}r{\"a}t eiv{\"a}t olennaisesti eroa tavanomaisista bensiiniarvoista. Moottorin kuluminen ja likaantuminen on nestekaasua k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} hyvin v{\"a}h{\"a}ist{\"a}.",
keywords = "liquefied petroleum gases, LPG, tests, automobile engines, test engines, fuel consumption, wear, deposition",
author = "Tom Eklund and Nils-Olof Nylund",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2670-8",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Eklund, T & Nylund, N-O 1986, Nestekaasu moottoripolttoaineena: Moottori- ja autokokeet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 621, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Nestekaasu moottoripolttoaineena : Moottori- ja autokokeet. / Eklund, Tom; Nylund, Nils-Olof.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 621).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Nestekaasu moottoripolttoaineena

T2 - Moottori- ja autokokeet

AU - Eklund, Tom

AU - Nylund, Nils-Olof

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Työssä selvitetään, miten suuri C3-nestekaasun C3H6-(propeeni)pitoisuus saa olla, jotta kaasu vastaisi moottoriteknisiltä ominaisuuksiltaan korkeaoktaanista bensiiniä kaksoispolttoainekäytössä. Koepolttoaineiden C3H6-pitoisuudet olivat 5, 20, 35 ja 50 mooli-%. Nakutuskokeita tehtiin CFR-oktaanimoottorilla ja nelisylinterisellä Talbot-moottorilla. Oktaani-moottoritulosten perusteella 20 % C3H6 sisältävä kaasu vastasi korkeaoktaanista bensiiniä, autonmoottorikokeiden perusteella C3H6-pitoisuuden tulisi olla alle 10 mooli-%. Eri kaasulaatujen karstoittavaa vaikutusta tutkittiin yksisylinterisellä Petter W1-koemoottorilla. Polttoaineesta syntyvän karstan osuus verrattuna voiteluaineesta syntyvään karstaan oli pieni. Eri kaasulaatujen välillä ei ole eroja karstoittumisessa. Kun C3H6-pitoisuus kasvaa 0:sta 50 %:iin, teoreettisesti oikea ilmapolt-toainesuhde muuttuu 15,8:1 > 15,3:1. Ilma-polttoainesuhde vaikuttaa varsin vähän moottorin toimintaan pienillä kuormituksilla ja sen, kuten myös sytytysennakon, vaikutukset korostuvat tehon noustessa. Lisäksi pyrittiin selvittamään, miten voidaan varmistua siitä, että nestekaasulla toimiva auto on oikein säädetty. Kuormittamattomalla moottorilla tehdyt polttoaineen kulutusmittaukset tai pakokaasumittaukset eivät anna varmuutta säätöjen oikeellisuudesta, vaan se voidaan varmistaa vain kuormittamalla autoa alustadynamometrissa. Autolla tehdyt laboratorio- ja kenttäkokeet käsittivät pakokaasu- ja kylmäynnistyskokeita ja kenttäkokeessa tutkittiin lisäksi polttoainekulutusta, kulumista ja moottori- ja polttoainejärjestelmän likaantumista. Kylmäkäynnistys onnistuu C3-nestekaasulla noin -20 °C:n lämpötilaan saakka. Polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöjen määrät eivät olennaisesti eroa tavanomaisista bensiiniarvoista. Moottorin kuluminen ja likaantuminen on nestekaasua käytettäessä hyvin vähäistä.

AB - Työssä selvitetään, miten suuri C3-nestekaasun C3H6-(propeeni)pitoisuus saa olla, jotta kaasu vastaisi moottoriteknisiltä ominaisuuksiltaan korkeaoktaanista bensiiniä kaksoispolttoainekäytössä. Koepolttoaineiden C3H6-pitoisuudet olivat 5, 20, 35 ja 50 mooli-%. Nakutuskokeita tehtiin CFR-oktaanimoottorilla ja nelisylinterisellä Talbot-moottorilla. Oktaani-moottoritulosten perusteella 20 % C3H6 sisältävä kaasu vastasi korkeaoktaanista bensiiniä, autonmoottorikokeiden perusteella C3H6-pitoisuuden tulisi olla alle 10 mooli-%. Eri kaasulaatujen karstoittavaa vaikutusta tutkittiin yksisylinterisellä Petter W1-koemoottorilla. Polttoaineesta syntyvän karstan osuus verrattuna voiteluaineesta syntyvään karstaan oli pieni. Eri kaasulaatujen välillä ei ole eroja karstoittumisessa. Kun C3H6-pitoisuus kasvaa 0:sta 50 %:iin, teoreettisesti oikea ilmapolt-toainesuhde muuttuu 15,8:1 > 15,3:1. Ilma-polttoainesuhde vaikuttaa varsin vähän moottorin toimintaan pienillä kuormituksilla ja sen, kuten myös sytytysennakon, vaikutukset korostuvat tehon noustessa. Lisäksi pyrittiin selvittamään, miten voidaan varmistua siitä, että nestekaasulla toimiva auto on oikein säädetty. Kuormittamattomalla moottorilla tehdyt polttoaineen kulutusmittaukset tai pakokaasumittaukset eivät anna varmuutta säätöjen oikeellisuudesta, vaan se voidaan varmistaa vain kuormittamalla autoa alustadynamometrissa. Autolla tehdyt laboratorio- ja kenttäkokeet käsittivät pakokaasu- ja kylmäynnistyskokeita ja kenttäkokeessa tutkittiin lisäksi polttoainekulutusta, kulumista ja moottori- ja polttoainejärjestelmän likaantumista. Kylmäkäynnistys onnistuu C3-nestekaasulla noin -20 °C:n lämpötilaan saakka. Polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöjen määrät eivät olennaisesti eroa tavanomaisista bensiiniarvoista. Moottorin kuluminen ja likaantuminen on nestekaasua käytettäessä hyvin vähäistä.

KW - liquefied petroleum gases

KW - LPG

KW - tests

KW - automobile engines

KW - test engines

KW - fuel consumption

KW - wear

KW - deposition

M3 - Report

SN - 951-38-2670-8

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Nestekaasu moottoripolttoaineena

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Eklund T, Nylund N-O. Nestekaasu moottoripolttoaineena: Moottori- ja autokokeet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 86 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 621).