Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit

Translated title of the contribution: New pipe repair services

Satu Paiho, Ismo Heimonen, Ilpo Kouhia, Esa Nykänen, Veijo Nykänen, Markku Riihimäki, Terttu Vainio

Research output: Book/ReportReport

1 Citation (Scopus)

Abstract

Rivitaloja rakennettiin vilkkaasti 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle. Niiden putkistoremontit ovat laajalti ajankohtaisia vuoden 2020 jälkeen. Asuinkerrostaloja on rakennettu jo 1800-luvulta lähtien. Varhaisimmassa tuotannossa asuntojen saniteettitilat olivat varsin vaatimattomia, ja siksi niihin on tehty putkiremontteja jo kymmenien vuosien ajan. Asuinkerrostalojen putkiremonttien tarve on kuitenkin kasvamassa aivan toiseen kokoluokkaan, kun 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vilkkaiden rakentamisen vuosien kerrostalotuotanto tulee koko laajuudessaan korjausikään vuoden 2010 jälkeen. Putkiremontti onnistuu, jos urakoitsijan valinnassa painotetaan hinnan lisäksi urakoitsijan laaduntuottokykyä, asukkaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaa asuntoa koskeviin ratkaisuihin ja heitä tiedotetaan myös remontin haitoista. Tyytymättömyyttä aiheuttavat luvatun aikataulun pettäminen ja huolimaton työmaakulttuuri. Putkiremonttimenetelmät voidaan karkeasti jaotella seuraavasti: pinnoitukset, sujutukset ja sukitukset, uusimiset vanhoille tai uusille reiteille sekä edellisten yhdistelmät. Näiden korjaustapojen lisäksi käytetään putkistojen käyttöikää lisäävänä menetelmänä veden kemikaalitonta käsittelyä. Tässä tutkimuksessa ei kehitetty, tutkittu eikä vertailtu putkiremonttimenetelmiä vaan painopiste oli putkistokorjauspalveluissa. Putkiremonttien nykykäytäntöjä selvitettiin sekä kyselyin että tutustumalla putkiremontteihin eri korjaustapoja soveltavilla työmailla. Käytännön näkökulmista esiin nousseita palvelutarpeita hyödynnettiin korjauspalveluiden kehittämisessä. Monet toteutusvaiheen ongelmat voidaan välttää, kun putkistojen kunto selvitetään ennen remonttia ja hankesuunnittelu tehdään huolellisesti. Kunnolla tehty hankesuunnitelma on lähtökohta hankinta-asiakirjojen laadintaan, ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteet suunnittelulle ja toteutukselle. Myös putkiremontin hankintatapa on päätettävä viimeistään hankesuunnittelun yhteydessä, koska eri hankintatapojen prosessit ja vastuunjako poikkeavat toisistaan suunnitteluvaiheesta alkaen. Hankesuunnitelman perusteella taloyhtiö tekee päätöksen putkiremontista. Tarjousten vertailuun ja kilpailuttamiseen voidaan hyödyntää palvelua, joka soveltaa tutkimuksessa kehitettyä arvomatriisiin perustuvaa laskentatyökalua. Korjausvaihtoehtojen ja työmaaprosessin havainnollistamista, asukasviestintää ja asukkaiden päätöksentekoa voidaan tukea myös erilaisilla viestintäpalveluilla koko putkiremontin ajan. Tutkimuksessa kehitettiin aidosti kolmiulotteista liikkuvaa kuvamateriaalia, jota esitellään 3D-televisiolla. Jotta yrityksille olisi paremmat edellytykset kehittää palveluitaan, tulisi palveluita hankkia laajempina kokonaisuuksina yhdeltä yritysryhmältä. Tällöin markkinoille muodostuisi palveluverkostoja. Mahdollisuus verkostoitumiseen on sekä suurilla että pienillä yrityksillä. Verkostot kilpailevat keskenään korjausrakentamisen asiakkaista ja voivat jatkuvien yhteistyösuhteiden ansiosta kehittää suunnittelu-, rakentamis- ja palveluprosesseja monipuolisesti. Tutkimuksessa keskityttiin kokonaispalvelumallien käyttöön taloyhtiöiden putkiremonteissa. Taloyhtiön ja asukkaiden kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan sekä suunnittelun että tuotannon yhteistyötä. Uusien korjauskonseptien kehittämiseen tarvitaan suunnittelun, uusien tuoteratkaisujen ja korjausprosessin näkökulmat. Asiakkaiden kannalta putkiremontteja pitää pystyä nopeuttamaan merkittävästi, ja korjausmenetelmät on saatava tuottamaan vähemmän häiriötä. Suunnittelun on oltava sekä asiakas- että tuotantolähtöistä. Asiakaslähtöisyyden myötä voidaan vastata todellisiin palvelutarpeisiin. Tuotantolähtöisyydellä laatua voidaan hallita ja tulos syntyy kustannustehokkaasti. Putkiremontin kokonaispalvelun oleelliset elementit ovat suunnittelu- ja korjauspalvelut, joihin sisältyy toteutuksen lisäksi viestintää, asumista turvaavia palveluita, väliaikaisasuntoja, omaisuuden suojauspalveluita, siivouspalveluita, vartiointipalveluita tai osakkaille tarjottavia omien remonttien suunnittelu- ja toteutuspalveluita. Palveluvalikoimaan voi kuulua myös hankesuunnittelu- ja kuntotutkimispalveluita. Tutkimuksessa esitettiin putkiremontin kokonaispalvelun liiketoimintamalli ja vastaavan hankintamallin vaiheistettu ja roolitettu prosessikuvaus.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages155
ISBN (Electronic)978-951-38-7294-6
ISBN (Print)978-951-38-7293-9
Publication statusPublished - May 2009
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2483
ISSN1235-0605

Fingerprint

Repair
Pipe

Keywords

  • pipe repair
  • services
  • visualization
  • total service
  • procurement model
  • service
  • networks

Cite this

Paiho, S., Heimonen, I., Kouhia, I., Nykänen, E., Nykänen, V., Riihimäki, M., & Vainio, T. (2009). Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2483
Paiho, Satu ; Heimonen, Ismo ; Kouhia, Ilpo ; Nykänen, Esa ; Nykänen, Veijo ; Riihimäki, Markku ; Vainio, Terttu. / Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 155 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2483).
@book{ef11c0a8ddd64ba3b21fcf8e752e36ed,
title = "Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit",
abstract = "Rivitaloja rakennettiin vilkkaasti 1970-luvun puoliv{\"a}list{\"a} 1990-luvun alkupuolelle. Niiden putkistoremontit ovat laajalti ajankohtaisia vuoden 2020 j{\"a}lkeen. Asuinkerrostaloja on rakennettu jo 1800-luvulta l{\"a}htien. Varhaisimmassa tuotannossa asuntojen saniteettitilat olivat varsin vaatimattomia, ja siksi niihin on tehty putkiremontteja jo kymmenien vuosien ajan. Asuinkerrostalojen putkiremonttien tarve on kuitenkin kasvamassa aivan toiseen kokoluokkaan, kun 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vilkkaiden rakentamisen vuosien kerrostalotuotanto tulee koko laajuudessaan korjausik{\"a}{\"a}n vuoden 2010 j{\"a}lkeen. Putkiremontti onnistuu, jos urakoitsijan valinnassa painotetaan hinnan lis{\"a}ksi urakoitsijan laaduntuottokyky{\"a}, asukkaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaa asuntoa koskeviin ratkaisuihin ja heit{\"a} tiedotetaan my{\"o}s remontin haitoista. Tyytym{\"a}tt{\"o}myytt{\"a} aiheuttavat luvatun aikataulun pett{\"a}minen ja huolimaton ty{\"o}maakulttuuri. Putkiremonttimenetelm{\"a}t voidaan karkeasti jaotella seuraavasti: pinnoitukset, sujutukset ja sukitukset, uusimiset vanhoille tai uusille reiteille sek{\"a} edellisten yhdistelm{\"a}t. N{\"a}iden korjaustapojen lis{\"a}ksi k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n putkistojen k{\"a}ytt{\"o}ik{\"a}{\"a} lis{\"a}{\"a}v{\"a}n{\"a} menetelm{\"a}n{\"a} veden kemikaalitonta k{\"a}sittely{\"a}. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa ei kehitetty, tutkittu eik{\"a} vertailtu putkiremonttimenetelmi{\"a} vaan painopiste oli putkistokorjauspalveluissa. Putkiremonttien nykyk{\"a}yt{\"a}nt{\"o}j{\"a} selvitettiin sek{\"a} kyselyin ett{\"a} tutustumalla putkiremontteihin eri korjaustapoja soveltavilla ty{\"o}mailla. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n n{\"a}k{\"o}kulmista esiin nousseita palvelutarpeita hy{\"o}dynnettiin korjauspalveluiden kehitt{\"a}misess{\"a}. Monet toteutusvaiheen ongelmat voidaan v{\"a}ltt{\"a}{\"a}, kun putkistojen kunto selvitet{\"a}{\"a}n ennen remonttia ja hankesuunnittelu tehd{\"a}{\"a}n huolellisesti. Kunnolla tehty hankesuunnitelma on l{\"a}ht{\"o}kohta hankinta-asiakirjojen laadintaan, ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteet suunnittelulle ja toteutukselle. My{\"o}s putkiremontin hankintatapa on p{\"a}{\"a}tett{\"a}v{\"a} viimeist{\"a}{\"a}n hankesuunnittelun yhteydess{\"a}, koska eri hankintatapojen prosessit ja vastuunjako poikkeavat toisistaan suunnitteluvaiheesta alkaen. Hankesuunnitelman perusteella taloyhti{\"o} tekee p{\"a}{\"a}t{\"o}ksen putkiremontista. Tarjousten vertailuun ja kilpailuttamiseen voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} palvelua, joka soveltaa tutkimuksessa kehitetty{\"a} arvomatriisiin perustuvaa laskentaty{\"o}kalua. Korjausvaihtoehtojen ja ty{\"o}maaprosessin havainnollistamista, asukasviestint{\"a}{\"a} ja asukkaiden p{\"a}{\"a}t{\"o}ksentekoa voidaan tukea my{\"o}s erilaisilla viestint{\"a}palveluilla koko putkiremontin ajan. Tutkimuksessa kehitettiin aidosti kolmiulotteista liikkuvaa kuvamateriaalia, jota esitell{\"a}{\"a}n 3D-televisiolla. Jotta yrityksille olisi paremmat edellytykset kehitt{\"a}{\"a} palveluitaan, tulisi palveluita hankkia laajempina kokonaisuuksina yhdelt{\"a} yritysryhm{\"a}lt{\"a}. T{\"a}ll{\"o}in markkinoille muodostuisi palveluverkostoja. Mahdollisuus verkostoitumiseen on sek{\"a} suurilla ett{\"a} pienill{\"a} yrityksill{\"a}. Verkostot kilpailevat kesken{\"a}{\"a}n korjausrakentamisen asiakkaista ja voivat jatkuvien yhteisty{\"o}suhteiden ansiosta kehitt{\"a}{\"a} suunnittelu-, rakentamis- ja palveluprosesseja monipuolisesti. Tutkimuksessa keskityttiin kokonaispalvelumallien k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n taloyhti{\"o}iden putkiremonteissa. Taloyhti{\"o}n ja asukkaiden kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan sek{\"a} suunnittelun ett{\"a} tuotannon yhteisty{\"o}t{\"a}. Uusien korjauskonseptien kehitt{\"a}miseen tarvitaan suunnittelun, uusien tuoteratkaisujen ja korjausprosessin n{\"a}k{\"o}kulmat. Asiakkaiden kannalta putkiremontteja pit{\"a}{\"a} pysty{\"a} nopeuttamaan merkitt{\"a}v{\"a}sti, ja korjausmenetelm{\"a}t on saatava tuottamaan v{\"a}hemm{\"a}n h{\"a}iri{\"o}t{\"a}. Suunnittelun on oltava sek{\"a} asiakas- ett{\"a} tuotantol{\"a}ht{\"o}ist{\"a}. Asiakasl{\"a}ht{\"o}isyyden my{\"o}t{\"a} voidaan vastata todellisiin palvelutarpeisiin. Tuotantol{\"a}ht{\"o}isyydell{\"a} laatua voidaan hallita ja tulos syntyy kustannustehokkaasti. Putkiremontin kokonaispalvelun oleelliset elementit ovat suunnittelu- ja korjauspalvelut, joihin sis{\"a}ltyy toteutuksen lis{\"a}ksi viestint{\"a}{\"a}, asumista turvaavia palveluita, v{\"a}liaikaisasuntoja, omaisuuden suojauspalveluita, siivouspalveluita, vartiointipalveluita tai osakkaille tarjottavia omien remonttien suunnittelu- ja toteutuspalveluita. Palveluvalikoimaan voi kuulua my{\"o}s hankesuunnittelu- ja kuntotutkimispalveluita. Tutkimuksessa esitettiin putkiremontin kokonaispalvelun liiketoimintamalli ja vastaavan hankintamallin vaiheistettu ja roolitettu prosessikuvaus.",
keywords = "pipe repair, services, visualization, total service, procurement model, service, networks",
author = "Satu Paiho and Ismo Heimonen and Ilpo Kouhia and Esa Nyk{\"a}nen and Veijo Nyk{\"a}nen and Markku Riihim{\"a}ki and Terttu Vainio",
year = "2009",
month = "5",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7293-9",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2483",
address = "Finland",

}

Paiho, S, Heimonen, I, Kouhia, I, Nykänen, E, Nykänen, V, Riihimäki, M & Vainio, T 2009, Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2483, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit. / Paiho, Satu; Heimonen, Ismo; Kouhia, Ilpo; Nykänen, Esa; Nykänen, Veijo; Riihimäki, Markku; Vainio, Terttu.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 155 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2483).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit

AU - Paiho, Satu

AU - Heimonen, Ismo

AU - Kouhia, Ilpo

AU - Nykänen, Esa

AU - Nykänen, Veijo

AU - Riihimäki, Markku

AU - Vainio, Terttu

PY - 2009/5

Y1 - 2009/5

N2 - Rivitaloja rakennettiin vilkkaasti 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle. Niiden putkistoremontit ovat laajalti ajankohtaisia vuoden 2020 jälkeen. Asuinkerrostaloja on rakennettu jo 1800-luvulta lähtien. Varhaisimmassa tuotannossa asuntojen saniteettitilat olivat varsin vaatimattomia, ja siksi niihin on tehty putkiremontteja jo kymmenien vuosien ajan. Asuinkerrostalojen putkiremonttien tarve on kuitenkin kasvamassa aivan toiseen kokoluokkaan, kun 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vilkkaiden rakentamisen vuosien kerrostalotuotanto tulee koko laajuudessaan korjausikään vuoden 2010 jälkeen. Putkiremontti onnistuu, jos urakoitsijan valinnassa painotetaan hinnan lisäksi urakoitsijan laaduntuottokykyä, asukkaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaa asuntoa koskeviin ratkaisuihin ja heitä tiedotetaan myös remontin haitoista. Tyytymättömyyttä aiheuttavat luvatun aikataulun pettäminen ja huolimaton työmaakulttuuri. Putkiremonttimenetelmät voidaan karkeasti jaotella seuraavasti: pinnoitukset, sujutukset ja sukitukset, uusimiset vanhoille tai uusille reiteille sekä edellisten yhdistelmät. Näiden korjaustapojen lisäksi käytetään putkistojen käyttöikää lisäävänä menetelmänä veden kemikaalitonta käsittelyä. Tässä tutkimuksessa ei kehitetty, tutkittu eikä vertailtu putkiremonttimenetelmiä vaan painopiste oli putkistokorjauspalveluissa. Putkiremonttien nykykäytäntöjä selvitettiin sekä kyselyin että tutustumalla putkiremontteihin eri korjaustapoja soveltavilla työmailla. Käytännön näkökulmista esiin nousseita palvelutarpeita hyödynnettiin korjauspalveluiden kehittämisessä. Monet toteutusvaiheen ongelmat voidaan välttää, kun putkistojen kunto selvitetään ennen remonttia ja hankesuunnittelu tehdään huolellisesti. Kunnolla tehty hankesuunnitelma on lähtökohta hankinta-asiakirjojen laadintaan, ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteet suunnittelulle ja toteutukselle. Myös putkiremontin hankintatapa on päätettävä viimeistään hankesuunnittelun yhteydessä, koska eri hankintatapojen prosessit ja vastuunjako poikkeavat toisistaan suunnitteluvaiheesta alkaen. Hankesuunnitelman perusteella taloyhtiö tekee päätöksen putkiremontista. Tarjousten vertailuun ja kilpailuttamiseen voidaan hyödyntää palvelua, joka soveltaa tutkimuksessa kehitettyä arvomatriisiin perustuvaa laskentatyökalua. Korjausvaihtoehtojen ja työmaaprosessin havainnollistamista, asukasviestintää ja asukkaiden päätöksentekoa voidaan tukea myös erilaisilla viestintäpalveluilla koko putkiremontin ajan. Tutkimuksessa kehitettiin aidosti kolmiulotteista liikkuvaa kuvamateriaalia, jota esitellään 3D-televisiolla. Jotta yrityksille olisi paremmat edellytykset kehittää palveluitaan, tulisi palveluita hankkia laajempina kokonaisuuksina yhdeltä yritysryhmältä. Tällöin markkinoille muodostuisi palveluverkostoja. Mahdollisuus verkostoitumiseen on sekä suurilla että pienillä yrityksillä. Verkostot kilpailevat keskenään korjausrakentamisen asiakkaista ja voivat jatkuvien yhteistyösuhteiden ansiosta kehittää suunnittelu-, rakentamis- ja palveluprosesseja monipuolisesti. Tutkimuksessa keskityttiin kokonaispalvelumallien käyttöön taloyhtiöiden putkiremonteissa. Taloyhtiön ja asukkaiden kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan sekä suunnittelun että tuotannon yhteistyötä. Uusien korjauskonseptien kehittämiseen tarvitaan suunnittelun, uusien tuoteratkaisujen ja korjausprosessin näkökulmat. Asiakkaiden kannalta putkiremontteja pitää pystyä nopeuttamaan merkittävästi, ja korjausmenetelmät on saatava tuottamaan vähemmän häiriötä. Suunnittelun on oltava sekä asiakas- että tuotantolähtöistä. Asiakaslähtöisyyden myötä voidaan vastata todellisiin palvelutarpeisiin. Tuotantolähtöisyydellä laatua voidaan hallita ja tulos syntyy kustannustehokkaasti. Putkiremontin kokonaispalvelun oleelliset elementit ovat suunnittelu- ja korjauspalvelut, joihin sisältyy toteutuksen lisäksi viestintää, asumista turvaavia palveluita, väliaikaisasuntoja, omaisuuden suojauspalveluita, siivouspalveluita, vartiointipalveluita tai osakkaille tarjottavia omien remonttien suunnittelu- ja toteutuspalveluita. Palveluvalikoimaan voi kuulua myös hankesuunnittelu- ja kuntotutkimispalveluita. Tutkimuksessa esitettiin putkiremontin kokonaispalvelun liiketoimintamalli ja vastaavan hankintamallin vaiheistettu ja roolitettu prosessikuvaus.

AB - Rivitaloja rakennettiin vilkkaasti 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle. Niiden putkistoremontit ovat laajalti ajankohtaisia vuoden 2020 jälkeen. Asuinkerrostaloja on rakennettu jo 1800-luvulta lähtien. Varhaisimmassa tuotannossa asuntojen saniteettitilat olivat varsin vaatimattomia, ja siksi niihin on tehty putkiremontteja jo kymmenien vuosien ajan. Asuinkerrostalojen putkiremonttien tarve on kuitenkin kasvamassa aivan toiseen kokoluokkaan, kun 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vilkkaiden rakentamisen vuosien kerrostalotuotanto tulee koko laajuudessaan korjausikään vuoden 2010 jälkeen. Putkiremontti onnistuu, jos urakoitsijan valinnassa painotetaan hinnan lisäksi urakoitsijan laaduntuottokykyä, asukkaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaa asuntoa koskeviin ratkaisuihin ja heitä tiedotetaan myös remontin haitoista. Tyytymättömyyttä aiheuttavat luvatun aikataulun pettäminen ja huolimaton työmaakulttuuri. Putkiremonttimenetelmät voidaan karkeasti jaotella seuraavasti: pinnoitukset, sujutukset ja sukitukset, uusimiset vanhoille tai uusille reiteille sekä edellisten yhdistelmät. Näiden korjaustapojen lisäksi käytetään putkistojen käyttöikää lisäävänä menetelmänä veden kemikaalitonta käsittelyä. Tässä tutkimuksessa ei kehitetty, tutkittu eikä vertailtu putkiremonttimenetelmiä vaan painopiste oli putkistokorjauspalveluissa. Putkiremonttien nykykäytäntöjä selvitettiin sekä kyselyin että tutustumalla putkiremontteihin eri korjaustapoja soveltavilla työmailla. Käytännön näkökulmista esiin nousseita palvelutarpeita hyödynnettiin korjauspalveluiden kehittämisessä. Monet toteutusvaiheen ongelmat voidaan välttää, kun putkistojen kunto selvitetään ennen remonttia ja hankesuunnittelu tehdään huolellisesti. Kunnolla tehty hankesuunnitelma on lähtökohta hankinta-asiakirjojen laadintaan, ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteet suunnittelulle ja toteutukselle. Myös putkiremontin hankintatapa on päätettävä viimeistään hankesuunnittelun yhteydessä, koska eri hankintatapojen prosessit ja vastuunjako poikkeavat toisistaan suunnitteluvaiheesta alkaen. Hankesuunnitelman perusteella taloyhtiö tekee päätöksen putkiremontista. Tarjousten vertailuun ja kilpailuttamiseen voidaan hyödyntää palvelua, joka soveltaa tutkimuksessa kehitettyä arvomatriisiin perustuvaa laskentatyökalua. Korjausvaihtoehtojen ja työmaaprosessin havainnollistamista, asukasviestintää ja asukkaiden päätöksentekoa voidaan tukea myös erilaisilla viestintäpalveluilla koko putkiremontin ajan. Tutkimuksessa kehitettiin aidosti kolmiulotteista liikkuvaa kuvamateriaalia, jota esitellään 3D-televisiolla. Jotta yrityksille olisi paremmat edellytykset kehittää palveluitaan, tulisi palveluita hankkia laajempina kokonaisuuksina yhdeltä yritysryhmältä. Tällöin markkinoille muodostuisi palveluverkostoja. Mahdollisuus verkostoitumiseen on sekä suurilla että pienillä yrityksillä. Verkostot kilpailevat keskenään korjausrakentamisen asiakkaista ja voivat jatkuvien yhteistyösuhteiden ansiosta kehittää suunnittelu-, rakentamis- ja palveluprosesseja monipuolisesti. Tutkimuksessa keskityttiin kokonaispalvelumallien käyttöön taloyhtiöiden putkiremonteissa. Taloyhtiön ja asukkaiden kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan sekä suunnittelun että tuotannon yhteistyötä. Uusien korjauskonseptien kehittämiseen tarvitaan suunnittelun, uusien tuoteratkaisujen ja korjausprosessin näkökulmat. Asiakkaiden kannalta putkiremontteja pitää pystyä nopeuttamaan merkittävästi, ja korjausmenetelmät on saatava tuottamaan vähemmän häiriötä. Suunnittelun on oltava sekä asiakas- että tuotantolähtöistä. Asiakaslähtöisyyden myötä voidaan vastata todellisiin palvelutarpeisiin. Tuotantolähtöisyydellä laatua voidaan hallita ja tulos syntyy kustannustehokkaasti. Putkiremontin kokonaispalvelun oleelliset elementit ovat suunnittelu- ja korjauspalvelut, joihin sisältyy toteutuksen lisäksi viestintää, asumista turvaavia palveluita, väliaikaisasuntoja, omaisuuden suojauspalveluita, siivouspalveluita, vartiointipalveluita tai osakkaille tarjottavia omien remonttien suunnittelu- ja toteutuspalveluita. Palveluvalikoimaan voi kuulua myös hankesuunnittelu- ja kuntotutkimispalveluita. Tutkimuksessa esitettiin putkiremontin kokonaispalvelun liiketoimintamalli ja vastaavan hankintamallin vaiheistettu ja roolitettu prosessikuvaus.

KW - pipe repair

KW - services

KW - visualization

KW - total service

KW - procurement model

KW - service

KW - networks

UR - http://www.scopus.com/inward/record.url?scp=80052634366&partnerID=8YFLogxK

M3 - Report

AN - SCOPUS:80052634366

SN - 978-951-38-7293-9

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Paiho S, Heimonen I, Kouhia I, Nykänen E, Nykänen V, Riihimäki M et al. Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 155 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2483).