TY - BOOK
T1 - Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit
AU - Paiho, Satu
AU - Heimonen, Ismo
AU - Kouhia, Ilpo
AU - Nykänen, Esa
AU - Nykänen, Veijo
AU - Riihimäki, Markku
AU - Vainio, Terttu
PY - 2009/5
Y1 - 2009/5
N2 - Rivitaloja rakennettiin vilkkaasti 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle. Niiden putkistoremontit ovat laajalti ajankohtaisia vuoden 2020 jälkeen. Asuinkerrostaloja on rakennettu jo 1800-luvulta lähtien. Varhaisimmassa tuotannossa asuntojen saniteettitilat olivat varsin vaatimattomia, ja siksi niihin on tehty putkiremontteja jo kymmenien vuosien ajan. Asuinkerrostalojen putkiremonttien tarve on kuitenkin kasvamassa aivan toiseen kokoluokkaan, kun 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vilkkaiden rakentamisen vuosien kerrostalotuotanto tulee koko laajuudessaan korjausikään vuoden 2010 jälkeen. Putkiremontti onnistuu, jos urakoitsijan valinnassa painotetaan hinnan lisäksi urakoitsijan laaduntuottokykyä, asukkaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaa asuntoa koskeviin ratkaisuihin ja heitä tiedotetaan myös remontin haitoista. Tyytymättömyyttä aiheuttavat luvatun aikataulun pettäminen ja huolimaton työmaakulttuuri. Putkiremonttimenetelmät voidaan karkeasti jaotella seuraavasti: pinnoitukset, sujutukset ja sukitukset, uusimiset vanhoille tai uusille reiteille sekä edellisten yhdistelmät. Näiden korjaustapojen lisäksi käytetään putkistojen käyttöikää lisäävänä menetelmänä veden kemikaalitonta käsittelyä. Tässä tutkimuksessa ei kehitetty, tutkittu eikä vertailtu putkiremonttimenetelmiä vaan painopiste oli putkistokorjauspalveluissa. Putkiremonttien nykykäytäntöjä selvitettiin sekä kyselyin että tutustumalla putkiremontteihin eri korjaustapoja soveltavilla työmailla. Käytännön näkökulmista esiin nousseita palvelutarpeita hyödynnettiin korjauspalveluiden kehittämisessä. Monet toteutusvaiheen ongelmat voidaan välttää, kun putkistojen kunto selvitetään ennen remonttia ja hankesuunnittelu tehdään huolellisesti. Kunnolla tehty hankesuunnitelma on lähtökohta hankinta-asiakirjojen laadintaan, ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteet suunnittelulle ja toteutukselle. Myös putkiremontin hankintatapa on päätettävä viimeistään hankesuunnittelun yhteydessä, koska eri hankintatapojen prosessit ja vastuunjako poikkeavat toisistaan suunnitteluvaiheesta alkaen. Hankesuunnitelman perusteella taloyhtiö tekee päätöksen putkiremontista. Tarjousten vertailuun ja kilpailuttamiseen voidaan hyödyntää palvelua, joka soveltaa tutkimuksessa kehitettyä arvomatriisiin perustuvaa laskentatyökalua. Korjausvaihtoehtojen ja työmaaprosessin havainnollistamista, asukasviestintää ja asukkaiden päätöksentekoa voidaan tukea myös erilaisilla viestintäpalveluilla koko putkiremontin ajan. Tutkimuksessa kehitettiin aidosti kolmiulotteista liikkuvaa kuvamateriaalia, jota esitellään 3D-televisiolla. Jotta yrityksille olisi paremmat edellytykset kehittää palveluitaan, tulisi palveluita hankkia laajempina kokonaisuuksina yhdeltä yritysryhmältä. Tällöin markkinoille muodostuisi palveluverkostoja. Mahdollisuus verkostoitumiseen on sekä suurilla että pienillä yrityksillä. Verkostot kilpailevat keskenään korjausrakentamisen asiakkaista ja voivat jatkuvien yhteistyösuhteiden ansiosta kehittää suunnittelu-, rakentamis- ja palveluprosesseja monipuolisesti. Tutkimuksessa keskityttiin kokonaispalvelumallien käyttöön taloyhtiöiden putkiremonteissa. Taloyhtiön ja asukkaiden kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan sekä suunnittelun että tuotannon yhteistyötä. Uusien korjauskonseptien kehittämiseen tarvitaan suunnittelun, uusien tuoteratkaisujen ja korjausprosessin näkökulmat. Asiakkaiden kannalta putkiremontteja pitää pystyä nopeuttamaan merkittävästi, ja korjausmenetelmät on saatava tuottamaan vähemmän häiriötä. Suunnittelun on oltava sekä asiakas- että tuotantolähtöistä. Asiakaslähtöisyyden myötä voidaan vastata todellisiin palvelutarpeisiin. Tuotantolähtöisyydellä laatua voidaan hallita ja tulos syntyy kustannustehokkaasti. Putkiremontin kokonaispalvelun oleelliset elementit ovat suunnittelu- ja korjauspalvelut, joihin sisältyy toteutuksen lisäksi viestintää, asumista turvaavia palveluita, väliaikaisasuntoja, omaisuuden suojauspalveluita, siivouspalveluita, vartiointipalveluita tai osakkaille tarjottavia omien remonttien suunnittelu- ja toteutuspalveluita. Palveluvalikoimaan voi kuulua myös hankesuunnittelu- ja kuntotutkimispalveluita. Tutkimuksessa esitettiin putkiremontin kokonaispalvelun liiketoimintamalli ja vastaavan hankintamallin vaiheistettu ja roolitettu prosessikuvaus.
AB - Rivitaloja rakennettiin vilkkaasti 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkupuolelle. Niiden putkistoremontit ovat laajalti ajankohtaisia vuoden 2020 jälkeen. Asuinkerrostaloja on rakennettu jo 1800-luvulta lähtien. Varhaisimmassa tuotannossa asuntojen saniteettitilat olivat varsin vaatimattomia, ja siksi niihin on tehty putkiremontteja jo kymmenien vuosien ajan. Asuinkerrostalojen putkiremonttien tarve on kuitenkin kasvamassa aivan toiseen kokoluokkaan, kun 1960-luvun lopun ja 1970-luvun vilkkaiden rakentamisen vuosien kerrostalotuotanto tulee koko laajuudessaan korjausikään vuoden 2010 jälkeen. Putkiremontti onnistuu, jos urakoitsijan valinnassa painotetaan hinnan lisäksi urakoitsijan laaduntuottokykyä, asukkaille annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaa asuntoa koskeviin ratkaisuihin ja heitä tiedotetaan myös remontin haitoista. Tyytymättömyyttä aiheuttavat luvatun aikataulun pettäminen ja huolimaton työmaakulttuuri. Putkiremonttimenetelmät voidaan karkeasti jaotella seuraavasti: pinnoitukset, sujutukset ja sukitukset, uusimiset vanhoille tai uusille reiteille sekä edellisten yhdistelmät. Näiden korjaustapojen lisäksi käytetään putkistojen käyttöikää lisäävänä menetelmänä veden kemikaalitonta käsittelyä. Tässä tutkimuksessa ei kehitetty, tutkittu eikä vertailtu putkiremonttimenetelmiä vaan painopiste oli putkistokorjauspalveluissa. Putkiremonttien nykykäytäntöjä selvitettiin sekä kyselyin että tutustumalla putkiremontteihin eri korjaustapoja soveltavilla työmailla. Käytännön näkökulmista esiin nousseita palvelutarpeita hyödynnettiin korjauspalveluiden kehittämisessä. Monet toteutusvaiheen ongelmat voidaan välttää, kun putkistojen kunto selvitetään ennen remonttia ja hankesuunnittelu tehdään huolellisesti. Kunnolla tehty hankesuunnitelma on lähtökohta hankinta-asiakirjojen laadintaan, ja sen avulla voidaan asettaa tavoitteet suunnittelulle ja toteutukselle. Myös putkiremontin hankintatapa on päätettävä viimeistään hankesuunnittelun yhteydessä, koska eri hankintatapojen prosessit ja vastuunjako poikkeavat toisistaan suunnitteluvaiheesta alkaen. Hankesuunnitelman perusteella taloyhtiö tekee päätöksen putkiremontista. Tarjousten vertailuun ja kilpailuttamiseen voidaan hyödyntää palvelua, joka soveltaa tutkimuksessa kehitettyä arvomatriisiin perustuvaa laskentatyökalua. Korjausvaihtoehtojen ja työmaaprosessin havainnollistamista, asukasviestintää ja asukkaiden päätöksentekoa voidaan tukea myös erilaisilla viestintäpalveluilla koko putkiremontin ajan. Tutkimuksessa kehitettiin aidosti kolmiulotteista liikkuvaa kuvamateriaalia, jota esitellään 3D-televisiolla. Jotta yrityksille olisi paremmat edellytykset kehittää palveluitaan, tulisi palveluita hankkia laajempina kokonaisuuksina yhdeltä yritysryhmältä. Tällöin markkinoille muodostuisi palveluverkostoja. Mahdollisuus verkostoitumiseen on sekä suurilla että pienillä yrityksillä. Verkostot kilpailevat keskenään korjausrakentamisen asiakkaista ja voivat jatkuvien yhteistyösuhteiden ansiosta kehittää suunnittelu-, rakentamis- ja palveluprosesseja monipuolisesti. Tutkimuksessa keskityttiin kokonaispalvelumallien käyttöön taloyhtiöiden putkiremonteissa. Taloyhtiön ja asukkaiden kannalta keskeisten tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan sekä suunnittelun että tuotannon yhteistyötä. Uusien korjauskonseptien kehittämiseen tarvitaan suunnittelun, uusien tuoteratkaisujen ja korjausprosessin näkökulmat. Asiakkaiden kannalta putkiremontteja pitää pystyä nopeuttamaan merkittävästi, ja korjausmenetelmät on saatava tuottamaan vähemmän häiriötä. Suunnittelun on oltava sekä asiakas- että tuotantolähtöistä. Asiakaslähtöisyyden myötä voidaan vastata todellisiin palvelutarpeisiin. Tuotantolähtöisyydellä laatua voidaan hallita ja tulos syntyy kustannustehokkaasti. Putkiremontin kokonaispalvelun oleelliset elementit ovat suunnittelu- ja korjauspalvelut, joihin sisältyy toteutuksen lisäksi viestintää, asumista turvaavia palveluita, väliaikaisasuntoja, omaisuuden suojauspalveluita, siivouspalveluita, vartiointipalveluita tai osakkaille tarjottavia omien remonttien suunnittelu- ja toteutuspalveluita. Palveluvalikoimaan voi kuulua myös hankesuunnittelu- ja kuntotutkimispalveluita. Tutkimuksessa esitettiin putkiremontin kokonaispalvelun liiketoimintamalli ja vastaavan hankintamallin vaiheistettu ja roolitettu prosessikuvaus.
KW - pipe repair
KW - services
KW - visualization
KW - total service
KW - procurement model
KW - service
KW - networks
UR - http://www.scopus.com/inward/record.url?scp=80052634366&partnerID=8YFLogxK
M3 - Report
AN - SCOPUS:80052634366
SN - 978-951-38-7293-9
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Putkiremonttien uudet hankinta- ja palvelumallit
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -