Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet

Translated title of the contribution: Noise control research of industrial and mobile machinery. Needs and possibilities

Hannu Nykänen, Ilkka Lehmusvirta, Jukka Tanttari, Markku Lumme

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarvetta ja mahdollisuuksia kartoittava selvitys käynnistyi Työsuojelurahaston aloitteesta keväällä 1994. Selvityksessä kartoitettiin suomalaisen koneenrakennusteollisuuden ja eräiden meluntorjuntatutkimusta suorittavien tahojen näkemyksiä koneenrakennuksen kohteista, jotka Työsuojelurahaston tulisi rahoituspäätöksiä tehdessään erityisesti ottaa huomioon. Samassa yhteydessä arvioitiin meluntorjuntaan kohdistuvien tutkimushankkeiden organisointi- ja priorisointiperiaatteita. Tärkeimpinä johtopäätöksinä todetaan, että tuotekehitystyyppisten hankkeiden rahoituspäätöksissä tulisi erityisesti ottaa huomioon suomalaisen koneenrakennusteollisuuden mahdollisuudet hyödyntää tutkimustuloksia omassa tuotekehityksessään. Tutkimustuloksia hyödyntävän yrityksen (yritysten) tulisi pääsääntöisesti olla vastuussa hankkeen käynnistämisestä, organisoimisesta ja johtamisesta. Teknologian siirto- ja perustutkimustyyppistä meluntorjuntatutkimusta Työsuojelurahaston tulisi rahoittaa silloin, kun perusosaamisen tai teknologian puute muodostaa selvän pullonkaulan Suomessa valmistettavien koneiden ja laitteiden akustisten ominaisuuksien ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Perustutkimus- ja teknologian siirtohankkeissa myös tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat toimia hankkeiden käynnistäjinä ja organisoijina. Tutkimuslaitosten tai koneita käyttävien yritysten aloitteesta ulkomailta hankittuihin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat meluntorjuntahankkeet tulisi pääsääntöisesti toteuttaa Työsuojelurahaston kehittämisavustus -rahoitusmuodon turvin, koska ulkomailla valmistettaviin koneisiin kohdistuvan meluntorjuntatutkimuksen hyödyntämismahdollisuudet Suomessa arvioidaan varsin vähäisiksi. Tutkimuskokonaisuudet, joiden rahoituksen katsotaan olevan ensisijaisia suomalaisen koneenrakennuksen kilpailukyvyn ja työpaikkojen akustisen ympäristön parantamiseksi, ovat: työkoneakustiikan kehittäminen, maaperän ja kallion muokkaaminen (louhiminen) suuria iskuenergioita käyttäen (erityisesti impulssimaisen melun torjunta) sekä akustiikan huomioonotto puunjalostusteollisuuden laitostoimitusten yhteydessä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages64
ISBN (Print)951-38-4883-3
Publication statusPublished - 1996
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1728
ISSN1235-0605

Fingerprint

Olla

Keywords

  • occupational safety
  • occupational health
  • noise (sound)
  • work machines
  • industries
  • research
  • safety
  • safety engineering
  • working conditions
  • machine tools
  • machine design
  • interviews

Cite this

Nykänen, H., Lehmusvirta, I., Tanttari, J., & Lumme, M. (1996). Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1728
Nykänen, Hannu ; Lehmusvirta, Ilkka ; Tanttari, Jukka ; Lumme, Markku. / Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 64 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1728).
@book{3774d5bf21d94de1be3bf743725f4a11,
title = "Teollisuus- ja ty{\"o}koneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet",
abstract = "Teollisuus- ja ty{\"o}koneiden melututkimuksen tarvetta ja mahdollisuuksia kartoittava selvitys k{\"a}ynnistyi Ty{\"o}suojelurahaston aloitteesta kev{\"a}{\"a}ll{\"a} 1994. Selvityksess{\"a} kartoitettiin suomalaisen koneenrakennusteollisuuden ja er{\"a}iden meluntorjuntatutkimusta suorittavien tahojen n{\"a}kemyksi{\"a} koneenrakennuksen kohteista, jotka Ty{\"o}suojelurahaston tulisi rahoitusp{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a} tehdess{\"a}{\"a}n erityisesti ottaa huomioon. Samassa yhteydess{\"a} arvioitiin meluntorjuntaan kohdistuvien tutkimushankkeiden organisointi- ja priorisointiperiaatteita. T{\"a}rkeimpin{\"a} johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksin{\"a} todetaan, ett{\"a} tuotekehitystyyppisten hankkeiden rahoitusp{\"a}{\"a}t{\"o}ksiss{\"a} tulisi erityisesti ottaa huomioon suomalaisen koneenrakennusteollisuuden mahdollisuudet hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} tutkimustuloksia omassa tuotekehityksess{\"a}{\"a}n. Tutkimustuloksia hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}n yrityksen (yritysten) tulisi p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti olla vastuussa hankkeen k{\"a}ynnist{\"a}misest{\"a}, organisoimisesta ja johtamisesta. Teknologian siirto- ja perustutkimustyyppist{\"a} meluntorjuntatutkimusta Ty{\"o}suojelurahaston tulisi rahoittaa silloin, kun perusosaamisen tai teknologian puute muodostaa selv{\"a}n pullonkaulan Suomessa valmistettavien koneiden ja laitteiden akustisten ominaisuuksien ja kilpailukyvyn kehitt{\"a}miselle. Perustutkimus- ja teknologian siirtohankkeissa my{\"o}s tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat toimia hankkeiden k{\"a}ynnist{\"a}jin{\"a} ja organisoijina. Tutkimuslaitosten tai koneita k{\"a}ytt{\"a}vien yritysten aloitteesta ulkomailta hankittuihin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat meluntorjuntahankkeet tulisi p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti toteuttaa Ty{\"o}suojelurahaston kehitt{\"a}misavustus -rahoitusmuodon turvin, koska ulkomailla valmistettaviin koneisiin kohdistuvan meluntorjuntatutkimuksen hy{\"o}dynt{\"a}mismahdollisuudet Suomessa arvioidaan varsin v{\"a}h{\"a}isiksi. Tutkimuskokonaisuudet, joiden rahoituksen katsotaan olevan ensisijaisia suomalaisen koneenrakennuksen kilpailukyvyn ja ty{\"o}paikkojen akustisen ymp{\"a}rist{\"o}n parantamiseksi, ovat: ty{\"o}koneakustiikan kehitt{\"a}minen, maaper{\"a}n ja kallion muokkaaminen (louhiminen) suuria iskuenergioita k{\"a}ytt{\"a}en (erityisesti impulssimaisen melun torjunta) sek{\"a} akustiikan huomioonotto puunjalostusteollisuuden laitostoimitusten yhteydess{\"a}.",
keywords = "occupational safety, occupational health, noise (sound), work machines, industries, research, safety, safety engineering, working conditions, machine tools, machine design, interviews",
author = "Hannu Nyk{\"a}nen and Ilkka Lehmusvirta and Jukka Tanttari and Markku Lumme",
year = "1996",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4883-3",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1728",
address = "Finland",

}

Nykänen, H, Lehmusvirta, I, Tanttari, J & Lumme, M 1996, Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1728, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet. / Nykänen, Hannu; Lehmusvirta, Ilkka; Tanttari, Jukka; Lumme, Markku.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 64 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1728).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet

AU - Nykänen, Hannu

AU - Lehmusvirta, Ilkka

AU - Tanttari, Jukka

AU - Lumme, Markku

PY - 1996

Y1 - 1996

N2 - Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarvetta ja mahdollisuuksia kartoittava selvitys käynnistyi Työsuojelurahaston aloitteesta keväällä 1994. Selvityksessä kartoitettiin suomalaisen koneenrakennusteollisuuden ja eräiden meluntorjuntatutkimusta suorittavien tahojen näkemyksiä koneenrakennuksen kohteista, jotka Työsuojelurahaston tulisi rahoituspäätöksiä tehdessään erityisesti ottaa huomioon. Samassa yhteydessä arvioitiin meluntorjuntaan kohdistuvien tutkimushankkeiden organisointi- ja priorisointiperiaatteita. Tärkeimpinä johtopäätöksinä todetaan, että tuotekehitystyyppisten hankkeiden rahoituspäätöksissä tulisi erityisesti ottaa huomioon suomalaisen koneenrakennusteollisuuden mahdollisuudet hyödyntää tutkimustuloksia omassa tuotekehityksessään. Tutkimustuloksia hyödyntävän yrityksen (yritysten) tulisi pääsääntöisesti olla vastuussa hankkeen käynnistämisestä, organisoimisesta ja johtamisesta. Teknologian siirto- ja perustutkimustyyppistä meluntorjuntatutkimusta Työsuojelurahaston tulisi rahoittaa silloin, kun perusosaamisen tai teknologian puute muodostaa selvän pullonkaulan Suomessa valmistettavien koneiden ja laitteiden akustisten ominaisuuksien ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Perustutkimus- ja teknologian siirtohankkeissa myös tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat toimia hankkeiden käynnistäjinä ja organisoijina. Tutkimuslaitosten tai koneita käyttävien yritysten aloitteesta ulkomailta hankittuihin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat meluntorjuntahankkeet tulisi pääsääntöisesti toteuttaa Työsuojelurahaston kehittämisavustus -rahoitusmuodon turvin, koska ulkomailla valmistettaviin koneisiin kohdistuvan meluntorjuntatutkimuksen hyödyntämismahdollisuudet Suomessa arvioidaan varsin vähäisiksi. Tutkimuskokonaisuudet, joiden rahoituksen katsotaan olevan ensisijaisia suomalaisen koneenrakennuksen kilpailukyvyn ja työpaikkojen akustisen ympäristön parantamiseksi, ovat: työkoneakustiikan kehittäminen, maaperän ja kallion muokkaaminen (louhiminen) suuria iskuenergioita käyttäen (erityisesti impulssimaisen melun torjunta) sekä akustiikan huomioonotto puunjalostusteollisuuden laitostoimitusten yhteydessä.

AB - Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarvetta ja mahdollisuuksia kartoittava selvitys käynnistyi Työsuojelurahaston aloitteesta keväällä 1994. Selvityksessä kartoitettiin suomalaisen koneenrakennusteollisuuden ja eräiden meluntorjuntatutkimusta suorittavien tahojen näkemyksiä koneenrakennuksen kohteista, jotka Työsuojelurahaston tulisi rahoituspäätöksiä tehdessään erityisesti ottaa huomioon. Samassa yhteydessä arvioitiin meluntorjuntaan kohdistuvien tutkimushankkeiden organisointi- ja priorisointiperiaatteita. Tärkeimpinä johtopäätöksinä todetaan, että tuotekehitystyyppisten hankkeiden rahoituspäätöksissä tulisi erityisesti ottaa huomioon suomalaisen koneenrakennusteollisuuden mahdollisuudet hyödyntää tutkimustuloksia omassa tuotekehityksessään. Tutkimustuloksia hyödyntävän yrityksen (yritysten) tulisi pääsääntöisesti olla vastuussa hankkeen käynnistämisestä, organisoimisesta ja johtamisesta. Teknologian siirto- ja perustutkimustyyppistä meluntorjuntatutkimusta Työsuojelurahaston tulisi rahoittaa silloin, kun perusosaamisen tai teknologian puute muodostaa selvän pullonkaulan Suomessa valmistettavien koneiden ja laitteiden akustisten ominaisuuksien ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Perustutkimus- ja teknologian siirtohankkeissa myös tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat toimia hankkeiden käynnistäjinä ja organisoijina. Tutkimuslaitosten tai koneita käyttävien yritysten aloitteesta ulkomailta hankittuihin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat meluntorjuntahankkeet tulisi pääsääntöisesti toteuttaa Työsuojelurahaston kehittämisavustus -rahoitusmuodon turvin, koska ulkomailla valmistettaviin koneisiin kohdistuvan meluntorjuntatutkimuksen hyödyntämismahdollisuudet Suomessa arvioidaan varsin vähäisiksi. Tutkimuskokonaisuudet, joiden rahoituksen katsotaan olevan ensisijaisia suomalaisen koneenrakennuksen kilpailukyvyn ja työpaikkojen akustisen ympäristön parantamiseksi, ovat: työkoneakustiikan kehittäminen, maaperän ja kallion muokkaaminen (louhiminen) suuria iskuenergioita käyttäen (erityisesti impulssimaisen melun torjunta) sekä akustiikan huomioonotto puunjalostusteollisuuden laitostoimitusten yhteydessä.

KW - occupational safety

KW - occupational health

KW - noise (sound)

KW - work machines

KW - industries

KW - research

KW - safety

KW - safety engineering

KW - working conditions

KW - machine tools

KW - machine design

KW - interviews

M3 - Report

SN - 951-38-4883-3

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Nykänen H, Lehmusvirta I, Tanttari J, Lumme M. Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 64 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1728).