Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet

Translated title of the contribution: Noise control research of industrial and mobile machinery. Needs and possibilities

Hannu Nykänen, Ilkka Lehmusvirta, Jukka Tanttari, Markku Lumme

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarvetta ja mahdollisuuksia kartoittava selvitys käynnistyi Työsuojelurahaston aloitteesta keväällä 1994. Selvityksessä kartoitettiin suomalaisen koneenrakennusteollisuuden ja eräiden meluntorjuntatutkimusta suorittavien tahojen näkemyksiä koneenrakennuksen kohteista, jotka Työsuojelurahaston tulisi rahoituspäätöksiä tehdessään erityisesti ottaa huomioon. Samassa yhteydessä arvioitiin meluntorjuntaan kohdistuvien tutkimushankkeiden organisointi- ja priorisointiperiaatteita. Tärkeimpinä johtopäätöksinä todetaan, että tuotekehitystyyppisten hankkeiden rahoituspäätöksissä tulisi erityisesti ottaa huomioon suomalaisen koneenrakennusteollisuuden mahdollisuudet hyödyntää tutkimustuloksia omassa tuotekehityksessään. Tutkimustuloksia hyödyntävän yrityksen (yritysten) tulisi pääsääntöisesti olla vastuussa hankkeen käynnistämisestä, organisoimisesta ja johtamisesta. Teknologian siirto- ja perustutkimustyyppistä meluntorjuntatutkimusta Työsuojelurahaston tulisi rahoittaa silloin, kun perusosaamisen tai teknologian puute muodostaa selvän pullonkaulan Suomessa valmistettavien koneiden ja laitteiden akustisten ominaisuuksien ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Perustutkimus- ja teknologian siirtohankkeissa myös tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat toimia hankkeiden käynnistäjinä ja organisoijina. Tutkimuslaitosten tai koneita käyttävien yritysten aloitteesta ulkomailta hankittuihin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat meluntorjuntahankkeet tulisi pääsääntöisesti toteuttaa Työsuojelurahaston kehittämisavustus -rahoitusmuodon turvin, koska ulkomailla valmistettaviin koneisiin kohdistuvan meluntorjuntatutkimuksen hyödyntämismahdollisuudet Suomessa arvioidaan varsin vähäisiksi. Tutkimuskokonaisuudet, joiden rahoituksen katsotaan olevan ensisijaisia suomalaisen koneenrakennuksen kilpailukyvyn ja työpaikkojen akustisen ympäristön parantamiseksi, ovat: työkoneakustiikan kehittäminen, maaperän ja kallion muokkaaminen (louhiminen) suuria iskuenergioita käyttäen (erityisesti impulssimaisen melun torjunta) sekä akustiikan huomioonotto puunjalostusteollisuuden laitostoimitusten yhteydessä.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages64
    ISBN (Print)951-38-4883-3
    Publication statusPublished - 1996
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number1728
    ISSN1235-0605

    Fingerprint

    Olla

    Keywords

    • occupational safety
    • occupational health
    • noise (sound)
    • work machines
    • industries
    • research
    • safety
    • safety engineering
    • working conditions
    • machine tools
    • machine design
    • interviews

    Cite this

    Nykänen, H., Lehmusvirta, I., Tanttari, J., & Lumme, M. (1996). Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1728
    Nykänen, Hannu ; Lehmusvirta, Ilkka ; Tanttari, Jukka ; Lumme, Markku. / Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 64 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1728).
    @book{3774d5bf21d94de1be3bf743725f4a11,
    title = "Teollisuus- ja ty{\"o}koneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet",
    abstract = "Teollisuus- ja ty{\"o}koneiden melututkimuksen tarvetta ja mahdollisuuksia kartoittava selvitys k{\"a}ynnistyi Ty{\"o}suojelurahaston aloitteesta kev{\"a}{\"a}ll{\"a} 1994. Selvityksess{\"a} kartoitettiin suomalaisen koneenrakennusteollisuuden ja er{\"a}iden meluntorjuntatutkimusta suorittavien tahojen n{\"a}kemyksi{\"a} koneenrakennuksen kohteista, jotka Ty{\"o}suojelurahaston tulisi rahoitusp{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a} tehdess{\"a}{\"a}n erityisesti ottaa huomioon. Samassa yhteydess{\"a} arvioitiin meluntorjuntaan kohdistuvien tutkimushankkeiden organisointi- ja priorisointiperiaatteita. T{\"a}rkeimpin{\"a} johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksin{\"a} todetaan, ett{\"a} tuotekehitystyyppisten hankkeiden rahoitusp{\"a}{\"a}t{\"o}ksiss{\"a} tulisi erityisesti ottaa huomioon suomalaisen koneenrakennusteollisuuden mahdollisuudet hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} tutkimustuloksia omassa tuotekehityksess{\"a}{\"a}n. Tutkimustuloksia hy{\"o}dynt{\"a}v{\"a}n yrityksen (yritysten) tulisi p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti olla vastuussa hankkeen k{\"a}ynnist{\"a}misest{\"a}, organisoimisesta ja johtamisesta. Teknologian siirto- ja perustutkimustyyppist{\"a} meluntorjuntatutkimusta Ty{\"o}suojelurahaston tulisi rahoittaa silloin, kun perusosaamisen tai teknologian puute muodostaa selv{\"a}n pullonkaulan Suomessa valmistettavien koneiden ja laitteiden akustisten ominaisuuksien ja kilpailukyvyn kehitt{\"a}miselle. Perustutkimus- ja teknologian siirtohankkeissa my{\"o}s tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat toimia hankkeiden k{\"a}ynnist{\"a}jin{\"a} ja organisoijina. Tutkimuslaitosten tai koneita k{\"a}ytt{\"a}vien yritysten aloitteesta ulkomailta hankittuihin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat meluntorjuntahankkeet tulisi p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti toteuttaa Ty{\"o}suojelurahaston kehitt{\"a}misavustus -rahoitusmuodon turvin, koska ulkomailla valmistettaviin koneisiin kohdistuvan meluntorjuntatutkimuksen hy{\"o}dynt{\"a}mismahdollisuudet Suomessa arvioidaan varsin v{\"a}h{\"a}isiksi. Tutkimuskokonaisuudet, joiden rahoituksen katsotaan olevan ensisijaisia suomalaisen koneenrakennuksen kilpailukyvyn ja ty{\"o}paikkojen akustisen ymp{\"a}rist{\"o}n parantamiseksi, ovat: ty{\"o}koneakustiikan kehitt{\"a}minen, maaper{\"a}n ja kallion muokkaaminen (louhiminen) suuria iskuenergioita k{\"a}ytt{\"a}en (erityisesti impulssimaisen melun torjunta) sek{\"a} akustiikan huomioonotto puunjalostusteollisuuden laitostoimitusten yhteydess{\"a}.",
    keywords = "occupational safety, occupational health, noise (sound), work machines, industries, research, safety, safety engineering, working conditions, machine tools, machine design, interviews",
    author = "Hannu Nyk{\"a}nen and Ilkka Lehmusvirta and Jukka Tanttari and Markku Lumme",
    year = "1996",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-4883-3",
    series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "1728",
    address = "Finland",

    }

    Nykänen, H, Lehmusvirta, I, Tanttari, J & Lumme, M 1996, Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1728, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet. / Nykänen, Hannu; Lehmusvirta, Ilkka; Tanttari, Jukka; Lumme, Markku.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 64 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1728).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet

    AU - Nykänen, Hannu

    AU - Lehmusvirta, Ilkka

    AU - Tanttari, Jukka

    AU - Lumme, Markku

    PY - 1996

    Y1 - 1996

    N2 - Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarvetta ja mahdollisuuksia kartoittava selvitys käynnistyi Työsuojelurahaston aloitteesta keväällä 1994. Selvityksessä kartoitettiin suomalaisen koneenrakennusteollisuuden ja eräiden meluntorjuntatutkimusta suorittavien tahojen näkemyksiä koneenrakennuksen kohteista, jotka Työsuojelurahaston tulisi rahoituspäätöksiä tehdessään erityisesti ottaa huomioon. Samassa yhteydessä arvioitiin meluntorjuntaan kohdistuvien tutkimushankkeiden organisointi- ja priorisointiperiaatteita. Tärkeimpinä johtopäätöksinä todetaan, että tuotekehitystyyppisten hankkeiden rahoituspäätöksissä tulisi erityisesti ottaa huomioon suomalaisen koneenrakennusteollisuuden mahdollisuudet hyödyntää tutkimustuloksia omassa tuotekehityksessään. Tutkimustuloksia hyödyntävän yrityksen (yritysten) tulisi pääsääntöisesti olla vastuussa hankkeen käynnistämisestä, organisoimisesta ja johtamisesta. Teknologian siirto- ja perustutkimustyyppistä meluntorjuntatutkimusta Työsuojelurahaston tulisi rahoittaa silloin, kun perusosaamisen tai teknologian puute muodostaa selvän pullonkaulan Suomessa valmistettavien koneiden ja laitteiden akustisten ominaisuuksien ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Perustutkimus- ja teknologian siirtohankkeissa myös tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat toimia hankkeiden käynnistäjinä ja organisoijina. Tutkimuslaitosten tai koneita käyttävien yritysten aloitteesta ulkomailta hankittuihin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat meluntorjuntahankkeet tulisi pääsääntöisesti toteuttaa Työsuojelurahaston kehittämisavustus -rahoitusmuodon turvin, koska ulkomailla valmistettaviin koneisiin kohdistuvan meluntorjuntatutkimuksen hyödyntämismahdollisuudet Suomessa arvioidaan varsin vähäisiksi. Tutkimuskokonaisuudet, joiden rahoituksen katsotaan olevan ensisijaisia suomalaisen koneenrakennuksen kilpailukyvyn ja työpaikkojen akustisen ympäristön parantamiseksi, ovat: työkoneakustiikan kehittäminen, maaperän ja kallion muokkaaminen (louhiminen) suuria iskuenergioita käyttäen (erityisesti impulssimaisen melun torjunta) sekä akustiikan huomioonotto puunjalostusteollisuuden laitostoimitusten yhteydessä.

    AB - Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarvetta ja mahdollisuuksia kartoittava selvitys käynnistyi Työsuojelurahaston aloitteesta keväällä 1994. Selvityksessä kartoitettiin suomalaisen koneenrakennusteollisuuden ja eräiden meluntorjuntatutkimusta suorittavien tahojen näkemyksiä koneenrakennuksen kohteista, jotka Työsuojelurahaston tulisi rahoituspäätöksiä tehdessään erityisesti ottaa huomioon. Samassa yhteydessä arvioitiin meluntorjuntaan kohdistuvien tutkimushankkeiden organisointi- ja priorisointiperiaatteita. Tärkeimpinä johtopäätöksinä todetaan, että tuotekehitystyyppisten hankkeiden rahoituspäätöksissä tulisi erityisesti ottaa huomioon suomalaisen koneenrakennusteollisuuden mahdollisuudet hyödyntää tutkimustuloksia omassa tuotekehityksessään. Tutkimustuloksia hyödyntävän yrityksen (yritysten) tulisi pääsääntöisesti olla vastuussa hankkeen käynnistämisestä, organisoimisesta ja johtamisesta. Teknologian siirto- ja perustutkimustyyppistä meluntorjuntatutkimusta Työsuojelurahaston tulisi rahoittaa silloin, kun perusosaamisen tai teknologian puute muodostaa selvän pullonkaulan Suomessa valmistettavien koneiden ja laitteiden akustisten ominaisuuksien ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Perustutkimus- ja teknologian siirtohankkeissa myös tutkimuslaitokset ja korkeakoulut voivat toimia hankkeiden käynnistäjinä ja organisoijina. Tutkimuslaitosten tai koneita käyttävien yritysten aloitteesta ulkomailta hankittuihin koneisiin ja laitteisiin kohdistuvat meluntorjuntahankkeet tulisi pääsääntöisesti toteuttaa Työsuojelurahaston kehittämisavustus -rahoitusmuodon turvin, koska ulkomailla valmistettaviin koneisiin kohdistuvan meluntorjuntatutkimuksen hyödyntämismahdollisuudet Suomessa arvioidaan varsin vähäisiksi. Tutkimuskokonaisuudet, joiden rahoituksen katsotaan olevan ensisijaisia suomalaisen koneenrakennuksen kilpailukyvyn ja työpaikkojen akustisen ympäristön parantamiseksi, ovat: työkoneakustiikan kehittäminen, maaperän ja kallion muokkaaminen (louhiminen) suuria iskuenergioita käyttäen (erityisesti impulssimaisen melun torjunta) sekä akustiikan huomioonotto puunjalostusteollisuuden laitostoimitusten yhteydessä.

    KW - occupational safety

    KW - occupational health

    KW - noise (sound)

    KW - work machines

    KW - industries

    KW - research

    KW - safety

    KW - safety engineering

    KW - working conditions

    KW - machine tools

    KW - machine design

    KW - interviews

    M3 - Report

    SN - 951-38-4883-3

    T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

    BT - Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Nykänen H, Lehmusvirta I, Tanttari J, Lumme M. Teollisuus- ja työkoneiden melututkimuksen tarve ja mahdollisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1996. 64 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1728).