Nuorten aikomus hankkia ajokortti

Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1985-2001 hankittujen ajokorttien määrää 15-25-vuotiaiden nuorten keskuudessa (aikasarja-analyysi) sekä 16-17- ja 19-25-vuotiaiden nuorten halukkuutta ja aikomusta hankkia ajokortti (haastattelu elokuussa 2000). Aika-sarja-analyysien tutkimusaineisto koostui Ajoneuvohallintokeskuksen ajokorttirekisterin tiedoista ja Tilastokeskuksen väestötiedoista. Haastattelututkimuksessa haastateltiin puhelimitse 16-17-vuotiaita ja 19-25-vuotiaita nuoria. Molemmista ryhmistä haastateltiin 500 henkilöä. 19-25-vuotiaiden osalta pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman monta ajokortitonta vastaajaa. Tutkimusaineisto painottui kasvukeskuksiin. Nuorten haluttomuutta hankkia ajokorttia ennustettiin mm. arvoja ja asenteita, sosiaalista painetta, liikkumismahdollisuuksia ja sosioekonomista asemaa ilmentävillä tekijöillä. Nykyisin noin 57 %:lla 18-vuotiaista naisista ja 72 %:lla 18-vuotiaista miehistä on ajokortti. Luvut sisältävät myös alle 18-vuotiaana hankitut traktori- ja moottoripyöräajokortit. Ensimmäisen ajokortin hankkii 18-vuotiaana naisista 55 % ja miehistä 52 %. Aikasarja-analyysin mukaan nuorten halukkuus hankkia ajokortti ei ole 1990-luvulla vähentynyt. Eri ikäryhmissä ja eri alueilla on kuitenkin ollut havaittavissa aluekohtaisia eroja muutaman viime vuoden ajan. Nuorimmissa ikäryhmissä (15-17-vuotiaat) on ajokortin hankkiminen vähentynyt 1990-luvulla koko maan tasolla, kun sen sijaan vanhemmissa ikäryhmissä (18-25-vuotiaat) se on pysynyt samana tai lisääntynyt. Pääkaupunkiseudulla ajokortin hankkiminen on ollut jo pitkään selvästi vähäisempää kuin muualla maassa. Haastattelututkimukseen osallistuneista 16-17-vuotiaista nuorista valtaosa oli lukiolaisia (66 %) tai ammattikoululaisia (26 %). Tulosten mukaan 16-17-vuotiaista nuorista 92 % aikoo hankkia auton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin heti, kun on siihen ikänsä puolesta oikeutettu ja 6 % seuraavan viiden vuoden aikana. Vain 0,6 % vastaajista ei osannut sanoa, aikooko tulevina vuosina hankkia ajokorttia lainkaan. Yleisimmät syyt olla hankkimatta ajokorttia 18-vuotiaana olivat ajokortin kalleus ja se, ettei nuorella olisi autoa käytössään. Asuinpaikkakunnalla, työ- tai opiskelutilanteella, vanhempien ammattiryhmällä tai vastaajan mahdollisuudella liikkua julkisilla kulkuneuvoilla ei ollut merkitsevää vaikutusta. Auton käyttömahdollisuus, vanhempien myötävaikutus sekä autoiluun kohdistuvat arvostukset ja asenteet olivat voimakkaimpia selittäviä tekijöitä ennustettaessa nuoren aikomusta hankkia ajokortti 18-vuotiaana. Logistisessa regressiomallissa sosiaalisen paineen selitysaste oli 8 % ja arvojen ja asenteiden 29 %. Koko mallin selitysaste oli yli 50 %, mitä voidaan pitää huomattavan korkeana. Arvoista ja asenteista merkitsevimmiksi nousivat ajamisen koettu hauskuus ja ajokortin saamisen myötä koettu arvostus ja aikuisuus. Tutkimuksessa haastatelluista 19-25-vuotiaista valtaosa oli opiskelijoita (51 %) tai työntekijöitä (29 %). 19-25-vuotiaiden keskuudessa ajokortittomuus (n=150) oli yleisempää 19-20-vuotiaiden ja naisten keskuudessa. 64 % ajokortittomista vastaajista aikoi hankkia ajokortin seuraavan viiden vuoden aikana. Vain noin 4 % kaikista vastaajista ei omistanut ajokorttia eikä myöskään aikonut sitä tulevaisuudessa hankkia. Yleisimmät syyt ajokortittomuudelle olivat ajokortin kalleus, hyvät mahdollisuudet liikkua julkisilla kulkuneuvoilla sekä autottomuus. Vastaajista, joilla oli auton ajokortti, 76 % oli saanut sen heti täytettyään 18 vuotta. Yleensä miehet ja ne, joilla oli ollut mahdollisuus saada ajoneuvo käyttöönsä, hankkivat ajokortin välittömämmin. Ennustettaessa ajokortittomuutta asuinpaikkakunnalla tai elämäntilanteella ei ollut merkitsevää vaikutusta. Taustamuuttujista ikä, sukupuoli ja bruttotulot selittivät kuitenkin merkitsevästi ajokortittomuutta. Lopullisessa regressiomallissa taustamuuttujien selitysaste oli lähes 20 %. Samoin kuin 16-17-vuotiaiden osalta, tässäkin aineistossa autoiluun kohdistuvat arvostukset ja asenteet olivat voimakkaimpia ajokortittomuutta selittäviä tekijöitä. Arvoista ja asenteista erityisen suuri merkitys oli koetulla ajamisen hauskuudella sekä ajokortin myötä saadulla aikuisuuden tunteella. Lopullisessa mallissa arvojen ja asenteiden selitysaste oli 24 % ja koko mallin selitysaste 44 %. Suomalaiset nuoret ovat selvästi kiinnostuneempia hankkimaan ajokortin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset nuoret. Aikasarja-analyysit osoittivat, että Suomessa yli 65 %:lla 18 vuotta täyttäneistä oli ajokortti tarkasteluajanjakson kaikkina vuosina lukuun ottamatta vuotta 1985, jolloin ajokortin omisti 64 % tähän ikäryhmään kuuluvista. 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä ajokortillisten osuus on pysynyt yli 81 %:ssa. Haastattelujen tulokset puolestaan viittaavat siihen, että Suomessa keskeisimpiä määrääviä tekijöitä nuoren aikomuksessa hankkia ajokortti ovat ajokorttiin ja autoiluun kohdistetut positiiviset arvot ja asenteet. On myös mahdollista, että liikenneturvallisuustietous ja autoiluun liittyvä ympäristötietous on paremmin tavoittanut ruotsalaiset nuoret ja näin ollen nämä arvot saavat heillä suuremman merkityksen. Tämän myötä autoilu myös todennäköisesti koettaisiin ns. "vähemmän hauskaksi toiminnaksi" ja päätökseen hankkia ajokortti vaikuttaisivat myös enemmissä määrin taloudellisuuteen ja hyödyllisyyteen liittyvät näkökulmat. Suomalaisten menestys moottoriurheilussa on ollut paljon julkisuudessa esillä, ja tämä on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että nuoret suhtautuvat myönteisesti autoiluun.