Nuorten aikomus hankkia ajokortti

Helinä Häkkänen, Virpi Britschgi, Ari Sirkiä, Heikki Kanner

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1985-2001 hankittujen ajokorttien määrää 15-25-vuotiaiden nuorten keskuudessa (aikasarja-analyysi) sekä 16-17- ja 19-25-vuotiaiden nuorten halukkuutta ja aikomusta hankkia ajokortti (haastattelu elokuussa 2000). Aika-sarja-analyysien tutkimusaineisto koostui Ajoneuvohallintokeskuksen ajokorttirekisterin tiedoista ja Tilastokeskuksen väestötiedoista. Haastattelututkimuksessa haastateltiin puhelimitse 16-17-vuotiaita ja 19-25-vuotiaita nuoria. Molemmista ryhmistä haastateltiin 500 henkilöä. 19-25-vuotiaiden osalta pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman monta ajokortitonta vastaajaa. Tutkimusaineisto painottui kasvukeskuksiin. Nuorten haluttomuutta hankkia ajokorttia ennustettiin mm. arvoja ja asenteita, sosiaalista painetta, liikkumismahdollisuuksia ja sosioekonomista asemaa ilmentävillä tekijöillä. Nykyisin noin 57 %:lla 18-vuotiaista naisista ja 72 %:lla 18-vuotiaista miehistä on ajokortti. Luvut sisältävät myös alle 18-vuotiaana hankitut traktori- ja moottoripyöräajokortit. Ensimmäisen ajokortin hankkii 18-vuotiaana naisista 55 % ja miehistä 52 %. Aikasarja-analyysin mukaan nuorten halukkuus hankkia ajokortti ei ole 1990-luvulla vähentynyt. Eri ikäryhmissä ja eri alueilla on kuitenkin ollut havaittavissa aluekohtaisia eroja muutaman viime vuoden ajan. Nuorimmissa ikäryhmissä (15-17-vuotiaat) on ajokortin hankkiminen vähentynyt 1990-luvulla koko maan tasolla, kun sen sijaan vanhemmissa ikäryhmissä (18-25-vuotiaat) se on pysynyt samana tai lisääntynyt. Pääkaupunkiseudulla ajokortin hankkiminen on ollut jo pitkään selvästi vähäisempää kuin muualla maassa. Haastattelututkimukseen osallistuneista 16-17-vuotiaista nuorista valtaosa oli lukiolaisia (66 %) tai ammattikoululaisia (26 %). Tulosten mukaan 16-17-vuotiaista nuorista 92 % aikoo hankkia auton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin heti, kun on siihen ikänsä puolesta oikeutettu ja 6 % seuraavan viiden vuoden aikana. Vain 0,6 % vastaajista ei osannut sanoa, aikooko tulevina vuosina hankkia ajokorttia lainkaan. Yleisimmät syyt olla hankkimatta ajokorttia 18-vuotiaana olivat ajokortin kalleus ja se, ettei nuorella olisi autoa käytössään. Asuinpaikkakunnalla, työ- tai opiskelutilanteella, vanhempien ammattiryhmällä tai vastaajan mahdollisuudella liikkua julkisilla kulkuneuvoilla ei ollut merkitsevää vaikutusta. Auton käyttömahdollisuus, vanhempien myötävaikutus sekä autoiluun kohdistuvat arvostukset ja asenteet olivat voimakkaimpia selittäviä tekijöitä ennustettaessa nuoren aikomusta hankkia ajokortti 18-vuotiaana. Logistisessa regressiomallissa sosiaalisen paineen selitysaste oli 8 % ja arvojen ja asenteiden 29 %. Koko mallin selitysaste oli yli 50 %, mitä voidaan pitää huomattavan korkeana. Arvoista ja asenteista merkitsevimmiksi nousivat ajamisen koettu hauskuus ja ajokortin saamisen myötä koettu arvostus ja aikuisuus. Tutkimuksessa haastatelluista 19-25-vuotiaista valtaosa oli opiskelijoita (51 %) tai työntekijöitä (29 %). 19-25-vuotiaiden keskuudessa ajokortittomuus (n=150) oli yleisempää 19-20-vuotiaiden ja naisten keskuudessa. 64 % ajokortittomista vastaajista aikoi hankkia ajokortin seuraavan viiden vuoden aikana. Vain noin 4 % kaikista vastaajista ei omistanut ajokorttia eikä myöskään aikonut sitä tulevaisuudessa hankkia. Yleisimmät syyt ajokortittomuudelle olivat ajokortin kalleus, hyvät mahdollisuudet liikkua julkisilla kulkuneuvoilla sekä autottomuus. Vastaajista, joilla oli auton ajokortti, 76 % oli saanut sen heti täytettyään 18 vuotta. Yleensä miehet ja ne, joilla oli ollut mahdollisuus saada ajoneuvo käyttöönsä, hankkivat ajokortin välittömämmin. Ennustettaessa ajokortittomuutta asuinpaikkakunnalla tai elämäntilanteella ei ollut merkitsevää vaikutusta. Taustamuuttujista ikä, sukupuoli ja bruttotulot selittivät kuitenkin merkitsevästi ajokortittomuutta. Lopullisessa regressiomallissa taustamuuttujien selitysaste oli lähes 20 %. Samoin kuin 16-17-vuotiaiden osalta, tässäkin aineistossa autoiluun kohdistuvat arvostukset ja asenteet olivat voimakkaimpia ajokortittomuutta selittäviä tekijöitä. Arvoista ja asenteista erityisen suuri merkitys oli koetulla ajamisen hauskuudella sekä ajokortin myötä saadulla aikuisuuden tunteella. Lopullisessa mallissa arvojen ja asenteiden selitysaste oli 24 % ja koko mallin selitysaste 44 %. Suomalaiset nuoret ovat selvästi kiinnostuneempia hankkimaan ajokortin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset nuoret. Aikasarja-analyysit osoittivat, että Suomessa yli 65 %:lla 18 vuotta täyttäneistä oli ajokortti tarkasteluajanjakson kaikkina vuosina lukuun ottamatta vuotta 1985, jolloin ajokortin omisti 64 % tähän ikäryhmään kuuluvista. 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä ajokortillisten osuus on pysynyt yli 81 %:ssa. Haastattelujen tulokset puolestaan viittaavat siihen, että Suomessa keskeisimpiä määrääviä tekijöitä nuoren aikomuksessa hankkia ajokortti ovat ajokorttiin ja autoiluun kohdistetut positiiviset arvot ja asenteet. On myös mahdollista, että liikenneturvallisuustietous ja autoiluun liittyvä ympäristötietous on paremmin tavoittanut ruotsalaiset nuoret ja näin ollen nämä arvot saavat heillä suuremman merkityksen. Tämän myötä autoilu myös todennäköisesti koettaisiin ns. "vähemmän hauskaksi toiminnaksi" ja päätökseen hankkia ajokortti vaikuttaisivat myös enemmissä määrin taloudellisuuteen ja hyödyllisyyteen liittyvät näkökulmat. Suomalaisten menestys moottoriurheilussa on ollut paljon julkisuudessa esillä, ja tämä on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että nuoret suhtautuvat myönteisesti autoiluun.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
Edition2. uud.
ISBN (Electronic)951-38-6121-X
ISBN (Print)951-38-5784-0
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2075
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Nefopam
Licensure

Keywords

  • driving licence
  • adolescence
  • attitudes
  • values
  • opinions
  • time series analysis
  • Finland

Cite this

Häkkänen, H., Britschgi, V., Sirkiä, A., & Kanner, H. (2003). Nuorten aikomus hankkia ajokortti. (2. uud. ed.) VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2075
Häkkänen, Helinä ; Britschgi, Virpi ; Sirkiä, Ari ; Kanner, Heikki. / Nuorten aikomus hankkia ajokortti. 2. uud. ed. VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 74 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2075).
@book{024853b661a343098c327e136ee70ac7,
title = "Nuorten aikomus hankkia ajokortti",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1985-2001 hankittujen ajokorttien m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} 15-25-vuotiaiden nuorten keskuudessa (aikasarja-analyysi) sek{\"a} 16-17- ja 19-25-vuotiaiden nuorten halukkuutta ja aikomusta hankkia ajokortti (haastattelu elokuussa 2000). Aika-sarja-analyysien tutkimusaineisto koostui Ajoneuvohallintokeskuksen ajokorttirekisterin tiedoista ja Tilastokeskuksen v{\"a}est{\"o}tiedoista. Haastattelututkimuksessa haastateltiin puhelimitse 16-17-vuotiaita ja 19-25-vuotiaita nuoria. Molemmista ryhmist{\"a} haastateltiin 500 henkil{\"o}{\"a}. 19-25-vuotiaiden osalta pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman monta ajokortitonta vastaajaa. Tutkimusaineisto painottui kasvukeskuksiin. Nuorten haluttomuutta hankkia ajokorttia ennustettiin mm. arvoja ja asenteita, sosiaalista painetta, liikkumismahdollisuuksia ja sosioekonomista asemaa ilment{\"a}vill{\"a} tekij{\"o}ill{\"a}. Nykyisin noin 57 {\%}:lla 18-vuotiaista naisista ja 72 {\%}:lla 18-vuotiaista miehist{\"a} on ajokortti. Luvut sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}t my{\"o}s alle 18-vuotiaana hankitut traktori- ja moottoripy{\"o}r{\"a}ajokortit. Ensimm{\"a}isen ajokortin hankkii 18-vuotiaana naisista 55 {\%} ja miehist{\"a} 52 {\%}. Aikasarja-analyysin mukaan nuorten halukkuus hankkia ajokortti ei ole 1990-luvulla v{\"a}hentynyt. Eri ik{\"a}ryhmiss{\"a} ja eri alueilla on kuitenkin ollut havaittavissa aluekohtaisia eroja muutaman viime vuoden ajan. Nuorimmissa ik{\"a}ryhmiss{\"a} (15-17-vuotiaat) on ajokortin hankkiminen v{\"a}hentynyt 1990-luvulla koko maan tasolla, kun sen sijaan vanhemmissa ik{\"a}ryhmiss{\"a} (18-25-vuotiaat) se on pysynyt samana tai lis{\"a}{\"a}ntynyt. P{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla ajokortin hankkiminen on ollut jo pitk{\"a}{\"a}n selv{\"a}sti v{\"a}h{\"a}isemp{\"a}{\"a} kuin muualla maassa. Haastattelututkimukseen osallistuneista 16-17-vuotiaista nuorista valtaosa oli lukiolaisia (66 {\%}) tai ammattikoululaisia (26 {\%}). Tulosten mukaan 16-17-vuotiaista nuorista 92 {\%} aikoo hankkia auton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin heti, kun on siihen ik{\"a}ns{\"a} puolesta oikeutettu ja 6 {\%} seuraavan viiden vuoden aikana. Vain 0,6 {\%} vastaajista ei osannut sanoa, aikooko tulevina vuosina hankkia ajokorttia lainkaan. Yleisimm{\"a}t syyt olla hankkimatta ajokorttia 18-vuotiaana olivat ajokortin kalleus ja se, ettei nuorella olisi autoa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}{\"a}n. Asuinpaikkakunnalla, ty{\"o}- tai opiskelutilanteella, vanhempien ammattiryhm{\"a}ll{\"a} tai vastaajan mahdollisuudella liikkua julkisilla kulkuneuvoilla ei ollut merkitsev{\"a}{\"a} vaikutusta. Auton k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuus, vanhempien my{\"o}t{\"a}vaikutus sek{\"a} autoiluun kohdistuvat arvostukset ja asenteet olivat voimakkaimpia selitt{\"a}vi{\"a} tekij{\"o}it{\"a} ennustettaessa nuoren aikomusta hankkia ajokortti 18-vuotiaana. Logistisessa regressiomallissa sosiaalisen paineen selitysaste oli 8 {\%} ja arvojen ja asenteiden 29 {\%}. Koko mallin selitysaste oli yli 50 {\%}, mit{\"a} voidaan pit{\"a}{\"a} huomattavan korkeana. Arvoista ja asenteista merkitsevimmiksi nousivat ajamisen koettu hauskuus ja ajokortin saamisen my{\"o}t{\"a} koettu arvostus ja aikuisuus. Tutkimuksessa haastatelluista 19-25-vuotiaista valtaosa oli opiskelijoita (51 {\%}) tai ty{\"o}ntekij{\"o}it{\"a} (29 {\%}). 19-25-vuotiaiden keskuudessa ajokortittomuus (n=150) oli yleisemp{\"a}{\"a} 19-20-vuotiaiden ja naisten keskuudessa. 64 {\%} ajokortittomista vastaajista aikoi hankkia ajokortin seuraavan viiden vuoden aikana. Vain noin 4 {\%} kaikista vastaajista ei omistanut ajokorttia eik{\"a} my{\"o}sk{\"a}{\"a}n aikonut sit{\"a} tulevaisuudessa hankkia. Yleisimm{\"a}t syyt ajokortittomuudelle olivat ajokortin kalleus, hyv{\"a}t mahdollisuudet liikkua julkisilla kulkuneuvoilla sek{\"a} autottomuus. Vastaajista, joilla oli auton ajokortti, 76 {\%} oli saanut sen heti t{\"a}ytetty{\"a}{\"a}n 18 vuotta. Yleens{\"a} miehet ja ne, joilla oli ollut mahdollisuus saada ajoneuvo k{\"a}ytt{\"o}{\"o}ns{\"a}, hankkivat ajokortin v{\"a}litt{\"o}m{\"a}mmin. Ennustettaessa ajokortittomuutta asuinpaikkakunnalla tai el{\"a}m{\"a}ntilanteella ei ollut merkitsev{\"a}{\"a} vaikutusta. Taustamuuttujista ik{\"a}, sukupuoli ja bruttotulot selittiv{\"a}t kuitenkin merkitsev{\"a}sti ajokortittomuutta. Lopullisessa regressiomallissa taustamuuttujien selitysaste oli l{\"a}hes 20 {\%}. Samoin kuin 16-17-vuotiaiden osalta, t{\"a}ss{\"a}kin aineistossa autoiluun kohdistuvat arvostukset ja asenteet olivat voimakkaimpia ajokortittomuutta selitt{\"a}vi{\"a} tekij{\"o}it{\"a}. Arvoista ja asenteista erityisen suuri merkitys oli koetulla ajamisen hauskuudella sek{\"a} ajokortin my{\"o}t{\"a} saadulla aikuisuuden tunteella. Lopullisessa mallissa arvojen ja asenteiden selitysaste oli 24 {\%} ja koko mallin selitysaste 44 {\%}. Suomalaiset nuoret ovat selv{\"a}sti kiinnostuneempia hankkimaan ajokortin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset nuoret. Aikasarja-analyysit osoittivat, ett{\"a} Suomessa yli 65 {\%}:lla 18 vuotta t{\"a}ytt{\"a}neist{\"a} oli ajokortti tarkasteluajanjakson kaikkina vuosina lukuun ottamatta vuotta 1985, jolloin ajokortin omisti 64 {\%} t{\"a}h{\"a}n ik{\"a}ryhm{\"a}{\"a}n kuuluvista. 18-24-vuotiaiden ik{\"a}ryhm{\"a}ss{\"a} ajokortillisten osuus on pysynyt yli 81 {\%}:ssa. Haastattelujen tulokset puolestaan viittaavat siihen, ett{\"a} Suomessa keskeisimpi{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}vi{\"a} tekij{\"o}it{\"a} nuoren aikomuksessa hankkia ajokortti ovat ajokorttiin ja autoiluun kohdistetut positiiviset arvot ja asenteet. On my{\"o}s mahdollista, ett{\"a} liikenneturvallisuustietous ja autoiluun liittyv{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}tietous on paremmin tavoittanut ruotsalaiset nuoret ja n{\"a}in ollen n{\"a}m{\"a} arvot saavat heill{\"a} suuremman merkityksen. T{\"a}m{\"a}n my{\"o}t{\"a} autoilu my{\"o}s todenn{\"a}k{\"o}isesti koettaisiin ns. {"}v{\"a}hemm{\"a}n hauskaksi toiminnaksi{"} ja p{\"a}{\"a}t{\"o}kseen hankkia ajokortti vaikuttaisivat my{\"o}s enemmiss{\"a} m{\"a}{\"a}rin taloudellisuuteen ja hy{\"o}dyllisyyteen liittyv{\"a}t n{\"a}k{\"o}kulmat. Suomalaisten menestys moottoriurheilussa on ollut paljon julkisuudessa esill{\"a}, ja t{\"a}m{\"a} on todenn{\"a}k{\"o}isesti vaikuttanut siihen, ett{\"a} nuoret suhtautuvat my{\"o}nteisesti autoiluun.",
keywords = "driving licence, adolescence, attitudes, values, opinions, time series analysis, Finland",
author = "Helin{\"a} H{\"a}kk{\"a}nen and Virpi Britschgi and Ari Sirki{\"a} and Heikki Kanner",
year = "2003",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5784-0",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2075",
address = "Finland",
edition = "2. uud.",

}

Häkkänen, H, Britschgi, V, Sirkiä, A & Kanner, H 2003, Nuorten aikomus hankkia ajokortti. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2075, 2. uud. edn, VTT Technical Research Centre of Finland.

Nuorten aikomus hankkia ajokortti. / Häkkänen, Helinä; Britschgi, Virpi; Sirkiä, Ari; Kanner, Heikki.

2. uud. ed. VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 74 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2075).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Nuorten aikomus hankkia ajokortti

AU - Häkkänen, Helinä

AU - Britschgi, Virpi

AU - Sirkiä, Ari

AU - Kanner, Heikki

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1985-2001 hankittujen ajokorttien määrää 15-25-vuotiaiden nuorten keskuudessa (aikasarja-analyysi) sekä 16-17- ja 19-25-vuotiaiden nuorten halukkuutta ja aikomusta hankkia ajokortti (haastattelu elokuussa 2000). Aika-sarja-analyysien tutkimusaineisto koostui Ajoneuvohallintokeskuksen ajokorttirekisterin tiedoista ja Tilastokeskuksen väestötiedoista. Haastattelututkimuksessa haastateltiin puhelimitse 16-17-vuotiaita ja 19-25-vuotiaita nuoria. Molemmista ryhmistä haastateltiin 500 henkilöä. 19-25-vuotiaiden osalta pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman monta ajokortitonta vastaajaa. Tutkimusaineisto painottui kasvukeskuksiin. Nuorten haluttomuutta hankkia ajokorttia ennustettiin mm. arvoja ja asenteita, sosiaalista painetta, liikkumismahdollisuuksia ja sosioekonomista asemaa ilmentävillä tekijöillä. Nykyisin noin 57 %:lla 18-vuotiaista naisista ja 72 %:lla 18-vuotiaista miehistä on ajokortti. Luvut sisältävät myös alle 18-vuotiaana hankitut traktori- ja moottoripyöräajokortit. Ensimmäisen ajokortin hankkii 18-vuotiaana naisista 55 % ja miehistä 52 %. Aikasarja-analyysin mukaan nuorten halukkuus hankkia ajokortti ei ole 1990-luvulla vähentynyt. Eri ikäryhmissä ja eri alueilla on kuitenkin ollut havaittavissa aluekohtaisia eroja muutaman viime vuoden ajan. Nuorimmissa ikäryhmissä (15-17-vuotiaat) on ajokortin hankkiminen vähentynyt 1990-luvulla koko maan tasolla, kun sen sijaan vanhemmissa ikäryhmissä (18-25-vuotiaat) se on pysynyt samana tai lisääntynyt. Pääkaupunkiseudulla ajokortin hankkiminen on ollut jo pitkään selvästi vähäisempää kuin muualla maassa. Haastattelututkimukseen osallistuneista 16-17-vuotiaista nuorista valtaosa oli lukiolaisia (66 %) tai ammattikoululaisia (26 %). Tulosten mukaan 16-17-vuotiaista nuorista 92 % aikoo hankkia auton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin heti, kun on siihen ikänsä puolesta oikeutettu ja 6 % seuraavan viiden vuoden aikana. Vain 0,6 % vastaajista ei osannut sanoa, aikooko tulevina vuosina hankkia ajokorttia lainkaan. Yleisimmät syyt olla hankkimatta ajokorttia 18-vuotiaana olivat ajokortin kalleus ja se, ettei nuorella olisi autoa käytössään. Asuinpaikkakunnalla, työ- tai opiskelutilanteella, vanhempien ammattiryhmällä tai vastaajan mahdollisuudella liikkua julkisilla kulkuneuvoilla ei ollut merkitsevää vaikutusta. Auton käyttömahdollisuus, vanhempien myötävaikutus sekä autoiluun kohdistuvat arvostukset ja asenteet olivat voimakkaimpia selittäviä tekijöitä ennustettaessa nuoren aikomusta hankkia ajokortti 18-vuotiaana. Logistisessa regressiomallissa sosiaalisen paineen selitysaste oli 8 % ja arvojen ja asenteiden 29 %. Koko mallin selitysaste oli yli 50 %, mitä voidaan pitää huomattavan korkeana. Arvoista ja asenteista merkitsevimmiksi nousivat ajamisen koettu hauskuus ja ajokortin saamisen myötä koettu arvostus ja aikuisuus. Tutkimuksessa haastatelluista 19-25-vuotiaista valtaosa oli opiskelijoita (51 %) tai työntekijöitä (29 %). 19-25-vuotiaiden keskuudessa ajokortittomuus (n=150) oli yleisempää 19-20-vuotiaiden ja naisten keskuudessa. 64 % ajokortittomista vastaajista aikoi hankkia ajokortin seuraavan viiden vuoden aikana. Vain noin 4 % kaikista vastaajista ei omistanut ajokorttia eikä myöskään aikonut sitä tulevaisuudessa hankkia. Yleisimmät syyt ajokortittomuudelle olivat ajokortin kalleus, hyvät mahdollisuudet liikkua julkisilla kulkuneuvoilla sekä autottomuus. Vastaajista, joilla oli auton ajokortti, 76 % oli saanut sen heti täytettyään 18 vuotta. Yleensä miehet ja ne, joilla oli ollut mahdollisuus saada ajoneuvo käyttöönsä, hankkivat ajokortin välittömämmin. Ennustettaessa ajokortittomuutta asuinpaikkakunnalla tai elämäntilanteella ei ollut merkitsevää vaikutusta. Taustamuuttujista ikä, sukupuoli ja bruttotulot selittivät kuitenkin merkitsevästi ajokortittomuutta. Lopullisessa regressiomallissa taustamuuttujien selitysaste oli lähes 20 %. Samoin kuin 16-17-vuotiaiden osalta, tässäkin aineistossa autoiluun kohdistuvat arvostukset ja asenteet olivat voimakkaimpia ajokortittomuutta selittäviä tekijöitä. Arvoista ja asenteista erityisen suuri merkitys oli koetulla ajamisen hauskuudella sekä ajokortin myötä saadulla aikuisuuden tunteella. Lopullisessa mallissa arvojen ja asenteiden selitysaste oli 24 % ja koko mallin selitysaste 44 %. Suomalaiset nuoret ovat selvästi kiinnostuneempia hankkimaan ajokortin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset nuoret. Aikasarja-analyysit osoittivat, että Suomessa yli 65 %:lla 18 vuotta täyttäneistä oli ajokortti tarkasteluajanjakson kaikkina vuosina lukuun ottamatta vuotta 1985, jolloin ajokortin omisti 64 % tähän ikäryhmään kuuluvista. 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä ajokortillisten osuus on pysynyt yli 81 %:ssa. Haastattelujen tulokset puolestaan viittaavat siihen, että Suomessa keskeisimpiä määrääviä tekijöitä nuoren aikomuksessa hankkia ajokortti ovat ajokorttiin ja autoiluun kohdistetut positiiviset arvot ja asenteet. On myös mahdollista, että liikenneturvallisuustietous ja autoiluun liittyvä ympäristötietous on paremmin tavoittanut ruotsalaiset nuoret ja näin ollen nämä arvot saavat heillä suuremman merkityksen. Tämän myötä autoilu myös todennäköisesti koettaisiin ns. "vähemmän hauskaksi toiminnaksi" ja päätökseen hankkia ajokortti vaikuttaisivat myös enemmissä määrin taloudellisuuteen ja hyödyllisyyteen liittyvät näkökulmat. Suomalaisten menestys moottoriurheilussa on ollut paljon julkisuudessa esillä, ja tämä on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että nuoret suhtautuvat myönteisesti autoiluun.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin vuosina 1985-2001 hankittujen ajokorttien määrää 15-25-vuotiaiden nuorten keskuudessa (aikasarja-analyysi) sekä 16-17- ja 19-25-vuotiaiden nuorten halukkuutta ja aikomusta hankkia ajokortti (haastattelu elokuussa 2000). Aika-sarja-analyysien tutkimusaineisto koostui Ajoneuvohallintokeskuksen ajokorttirekisterin tiedoista ja Tilastokeskuksen väestötiedoista. Haastattelututkimuksessa haastateltiin puhelimitse 16-17-vuotiaita ja 19-25-vuotiaita nuoria. Molemmista ryhmistä haastateltiin 500 henkilöä. 19-25-vuotiaiden osalta pyrittiin saamaan mukaan mahdollisimman monta ajokortitonta vastaajaa. Tutkimusaineisto painottui kasvukeskuksiin. Nuorten haluttomuutta hankkia ajokorttia ennustettiin mm. arvoja ja asenteita, sosiaalista painetta, liikkumismahdollisuuksia ja sosioekonomista asemaa ilmentävillä tekijöillä. Nykyisin noin 57 %:lla 18-vuotiaista naisista ja 72 %:lla 18-vuotiaista miehistä on ajokortti. Luvut sisältävät myös alle 18-vuotiaana hankitut traktori- ja moottoripyöräajokortit. Ensimmäisen ajokortin hankkii 18-vuotiaana naisista 55 % ja miehistä 52 %. Aikasarja-analyysin mukaan nuorten halukkuus hankkia ajokortti ei ole 1990-luvulla vähentynyt. Eri ikäryhmissä ja eri alueilla on kuitenkin ollut havaittavissa aluekohtaisia eroja muutaman viime vuoden ajan. Nuorimmissa ikäryhmissä (15-17-vuotiaat) on ajokortin hankkiminen vähentynyt 1990-luvulla koko maan tasolla, kun sen sijaan vanhemmissa ikäryhmissä (18-25-vuotiaat) se on pysynyt samana tai lisääntynyt. Pääkaupunkiseudulla ajokortin hankkiminen on ollut jo pitkään selvästi vähäisempää kuin muualla maassa. Haastattelututkimukseen osallistuneista 16-17-vuotiaista nuorista valtaosa oli lukiolaisia (66 %) tai ammattikoululaisia (26 %). Tulosten mukaan 16-17-vuotiaista nuorista 92 % aikoo hankkia auton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin heti, kun on siihen ikänsä puolesta oikeutettu ja 6 % seuraavan viiden vuoden aikana. Vain 0,6 % vastaajista ei osannut sanoa, aikooko tulevina vuosina hankkia ajokorttia lainkaan. Yleisimmät syyt olla hankkimatta ajokorttia 18-vuotiaana olivat ajokortin kalleus ja se, ettei nuorella olisi autoa käytössään. Asuinpaikkakunnalla, työ- tai opiskelutilanteella, vanhempien ammattiryhmällä tai vastaajan mahdollisuudella liikkua julkisilla kulkuneuvoilla ei ollut merkitsevää vaikutusta. Auton käyttömahdollisuus, vanhempien myötävaikutus sekä autoiluun kohdistuvat arvostukset ja asenteet olivat voimakkaimpia selittäviä tekijöitä ennustettaessa nuoren aikomusta hankkia ajokortti 18-vuotiaana. Logistisessa regressiomallissa sosiaalisen paineen selitysaste oli 8 % ja arvojen ja asenteiden 29 %. Koko mallin selitysaste oli yli 50 %, mitä voidaan pitää huomattavan korkeana. Arvoista ja asenteista merkitsevimmiksi nousivat ajamisen koettu hauskuus ja ajokortin saamisen myötä koettu arvostus ja aikuisuus. Tutkimuksessa haastatelluista 19-25-vuotiaista valtaosa oli opiskelijoita (51 %) tai työntekijöitä (29 %). 19-25-vuotiaiden keskuudessa ajokortittomuus (n=150) oli yleisempää 19-20-vuotiaiden ja naisten keskuudessa. 64 % ajokortittomista vastaajista aikoi hankkia ajokortin seuraavan viiden vuoden aikana. Vain noin 4 % kaikista vastaajista ei omistanut ajokorttia eikä myöskään aikonut sitä tulevaisuudessa hankkia. Yleisimmät syyt ajokortittomuudelle olivat ajokortin kalleus, hyvät mahdollisuudet liikkua julkisilla kulkuneuvoilla sekä autottomuus. Vastaajista, joilla oli auton ajokortti, 76 % oli saanut sen heti täytettyään 18 vuotta. Yleensä miehet ja ne, joilla oli ollut mahdollisuus saada ajoneuvo käyttöönsä, hankkivat ajokortin välittömämmin. Ennustettaessa ajokortittomuutta asuinpaikkakunnalla tai elämäntilanteella ei ollut merkitsevää vaikutusta. Taustamuuttujista ikä, sukupuoli ja bruttotulot selittivät kuitenkin merkitsevästi ajokortittomuutta. Lopullisessa regressiomallissa taustamuuttujien selitysaste oli lähes 20 %. Samoin kuin 16-17-vuotiaiden osalta, tässäkin aineistossa autoiluun kohdistuvat arvostukset ja asenteet olivat voimakkaimpia ajokortittomuutta selittäviä tekijöitä. Arvoista ja asenteista erityisen suuri merkitys oli koetulla ajamisen hauskuudella sekä ajokortin myötä saadulla aikuisuuden tunteella. Lopullisessa mallissa arvojen ja asenteiden selitysaste oli 24 % ja koko mallin selitysaste 44 %. Suomalaiset nuoret ovat selvästi kiinnostuneempia hankkimaan ajokortin kuin ruotsalaiset ja norjalaiset nuoret. Aikasarja-analyysit osoittivat, että Suomessa yli 65 %:lla 18 vuotta täyttäneistä oli ajokortti tarkasteluajanjakson kaikkina vuosina lukuun ottamatta vuotta 1985, jolloin ajokortin omisti 64 % tähän ikäryhmään kuuluvista. 18-24-vuotiaiden ikäryhmässä ajokortillisten osuus on pysynyt yli 81 %:ssa. Haastattelujen tulokset puolestaan viittaavat siihen, että Suomessa keskeisimpiä määrääviä tekijöitä nuoren aikomuksessa hankkia ajokortti ovat ajokorttiin ja autoiluun kohdistetut positiiviset arvot ja asenteet. On myös mahdollista, että liikenneturvallisuustietous ja autoiluun liittyvä ympäristötietous on paremmin tavoittanut ruotsalaiset nuoret ja näin ollen nämä arvot saavat heillä suuremman merkityksen. Tämän myötä autoilu myös todennäköisesti koettaisiin ns. "vähemmän hauskaksi toiminnaksi" ja päätökseen hankkia ajokortti vaikuttaisivat myös enemmissä määrin taloudellisuuteen ja hyödyllisyyteen liittyvät näkökulmat. Suomalaisten menestys moottoriurheilussa on ollut paljon julkisuudessa esillä, ja tämä on todennäköisesti vaikuttanut siihen, että nuoret suhtautuvat myönteisesti autoiluun.

KW - driving licence

KW - adolescence

KW - attitudes

KW - values

KW - opinions

KW - time series analysis

KW - Finland

M3 - Report

SN - 951-38-5784-0

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Nuorten aikomus hankkia ajokortti

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Häkkänen H, Britschgi V, Sirkiä A, Kanner H. Nuorten aikomus hankkia ajokortti. 2. uud. ed. VTT Technical Research Centre of Finland, 2003. 74 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2075).