Nurmijärven päällystekoetie v. 1979-1983

Nurmijärven koepäällysteiden kulumista ja deformoitumista on kevääseen 1981 saakka mitattu Stratotest-laitteella ja profilografilla sekä keväästä 1981 lähtien paksuusprofilometrillä. Lisäksi on tehty urasyvyydenmittaukset 2 m:n oikolaudalla. Kerran vuodessa on mitattu koepäällysteiden tasaisuudet ja kitkat sekä suoritettu vauriokartoitus. Asfalttibetonin sideainelajin muuttuessa on kovempi bitumi (B-65) kulunut pehmeämpää bitumia (B-120 ja R-250) enemmän. Samoin on neuvostoliittolaisen bitumin käyttö asfalttibetonin sideaineena lisännyt kulumista saudi-arabilaiseen bitumiin verrattuna. Sammutetun kalkin ollessa asfalttibetonin täytejauheena on kuluminen |vähentynyt vertailupäällysteeseen nähden. Myös teräskuonapäällyste on kulunut vertailupäällystettä vähemmän. Deformoitumiseroja koepäällysteiden kesken ei ole löydettävissä. Deformoituminen väheni jatkuvasti kesinä 1980, 1981 ja 1982. Kesän 1983 lämpimyys aiheutti lievän kasvun. Deformoitumisen osuus kokonaisuranmuodostuksesta oli suurimmillaan ensimmäisenä syksynä ja sitä seuraavana kesänä. Kun ensimmäisen syksyn 1979 alkutiivistyminen lasketaan mukaan on deformoituminen neljän vuoden aikana muodostanut kokonaisurautumisesta keskimäärin 25 % ja kuluminen 75 %. Kitkan ja kulumisen sekä päällysteen pintakarkeuden ja kulumisen välillä oli melko hyvä riippuvuus. Koepäällysteiden epätasaisuusluvun ja vaurioiden (harvuudet, purkautumat, paikkaukset) välillä oli hyvä riippuvuus. Koepäällysteistä johtuvia vaurioita on muodostunut eniten osuuksilla 3 (B-250), 4 (alh. 60 °C visk/neuvostol. bitumi), 6 (alh. bitumipit.), 9 (kuparikuona), 14 (syklonipöly) ja 15 (vertaiLupäällyste).