Nurmijärven päällystekoetie v. 1979-1983

Esa Manninen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Nurmijärven koepäällysteiden kulumista ja deformoitumista on kevääseen 1981 saakka mitattu Stratotest-laitteella ja profilografilla sekä keväästä 1981 lähtien paksuusprofilometrillä. Lisäksi on tehty urasyvyydenmittaukset 2 m:n oikolaudalla. Kerran vuodessa on mitattu koepäällysteiden tasaisuudet ja kitkat sekä suoritettu vauriokartoitus. Asfalttibetonin sideainelajin muuttuessa on kovempi bitumi (B-65) kulunut pehmeämpää bitumia (B-120 ja R-250) enemmän. Samoin on neuvostoliittolaisen bitumin käyttö asfalttibetonin sideaineena lisännyt kulumista saudi-arabilaiseen bitumiin verrattuna. Sammutetun kalkin ollessa asfalttibetonin täytejauheena on kuluminen |vähentynyt vertailupäällysteeseen nähden. Myös teräskuonapäällyste on kulunut vertailupäällystettä vähemmän. Deformoitumiseroja koepäällysteiden kesken ei ole löydettävissä. Deformoituminen väheni jatkuvasti kesinä 1980, 1981 ja 1982. Kesän 1983 lämpimyys aiheutti lievän kasvun. Deformoitumisen osuus kokonaisuranmuodostuksesta oli suurimmillaan ensimmäisenä syksynä ja sitä seuraavana kesänä. Kun ensimmäisen syksyn 1979 alkutiivistyminen lasketaan mukaan on deformoituminen neljän vuoden aikana muodostanut kokonaisurautumisesta keskimäärin 25 % ja kuluminen 75 %. Kitkan ja kulumisen sekä päällysteen pintakarkeuden ja kulumisen välillä oli melko hyvä riippuvuus. Koepäällysteiden epätasaisuusluvun ja vaurioiden (harvuudet, purkautumat, paikkaukset) välillä oli hyvä riippuvuus. Koepäällysteistä johtuvia vaurioita on muodostunut eniten osuuksilla 3 (B-250), 4 (alh. 60 °C visk/neuvostol. bitumi), 6 (alh. bitumipit.), 9 (kuparikuona), 14 (syklonipöly) ja 15 (vertaiLupäällyste).
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages68
ISBN (Print)951-38-2129-3
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume302

Fingerprint

testing

Keywords

  • pavements
  • test roads
  • binders
  • bituminous concretes
  • deformation

Cite this

Manninen, E. (1984). Nurmijärven päällystekoetie v. 1979-1983. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 302
Manninen, Esa. / Nurmijärven päällystekoetie v. 1979-1983. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 302).
@book{bab3e7257b3d46b3a095e16c2830846f,
title = "Nurmij{\"a}rven p{\"a}{\"a}llystekoetie v. 1979-1983",
abstract = "Nurmij{\"a}rven koep{\"a}{\"a}llysteiden kulumista ja deformoitumista on kev{\"a}{\"a}seen 1981 saakka mitattu Stratotest-laitteella ja profilografilla sek{\"a} kev{\"a}{\"a}st{\"a} 1981 l{\"a}htien paksuusprofilometrill{\"a}. Lis{\"a}ksi on tehty urasyvyydenmittaukset 2 m:n oikolaudalla. Kerran vuodessa on mitattu koep{\"a}{\"a}llysteiden tasaisuudet ja kitkat sek{\"a} suoritettu vauriokartoitus. Asfalttibetonin sideainelajin muuttuessa on kovempi bitumi (B-65) kulunut pehme{\"a}mp{\"a}{\"a} bitumia (B-120 ja R-250) enemm{\"a}n. Samoin on neuvostoliittolaisen bitumin k{\"a}ytt{\"o} asfalttibetonin sideaineena lis{\"a}nnyt kulumista saudi-arabilaiseen bitumiin verrattuna. Sammutetun kalkin ollessa asfalttibetonin t{\"a}ytejauheena on kuluminen |v{\"a}hentynyt vertailup{\"a}{\"a}llysteeseen n{\"a}hden. My{\"o}s ter{\"a}skuonap{\"a}{\"a}llyste on kulunut vertailup{\"a}{\"a}llystett{\"a} v{\"a}hemm{\"a}n. Deformoitumiseroja koep{\"a}{\"a}llysteiden kesken ei ole l{\"o}ydett{\"a}viss{\"a}. Deformoituminen v{\"a}heni jatkuvasti kesin{\"a} 1980, 1981 ja 1982. Kes{\"a}n 1983 l{\"a}mpimyys aiheutti liev{\"a}n kasvun. Deformoitumisen osuus kokonaisuranmuodostuksesta oli suurimmillaan ensimm{\"a}isen{\"a} syksyn{\"a} ja sit{\"a} seuraavana kes{\"a}n{\"a}. Kun ensimm{\"a}isen syksyn 1979 alkutiivistyminen lasketaan mukaan on deformoituminen nelj{\"a}n vuoden aikana muodostanut kokonaisurautumisesta keskim{\"a}{\"a}rin 25 {\%} ja kuluminen 75 {\%}. Kitkan ja kulumisen sek{\"a} p{\"a}{\"a}llysteen pintakarkeuden ja kulumisen v{\"a}lill{\"a} oli melko hyv{\"a} riippuvuus. Koep{\"a}{\"a}llysteiden ep{\"a}tasaisuusluvun ja vaurioiden (harvuudet, purkautumat, paikkaukset) v{\"a}lill{\"a} oli hyv{\"a} riippuvuus. Koep{\"a}{\"a}llysteist{\"a} johtuvia vaurioita on muodostunut eniten osuuksilla 3 (B-250), 4 (alh. 60 °C visk/neuvostol. bitumi), 6 (alh. bitumipit.), 9 (kuparikuona), 14 (syklonip{\"o}ly) ja 15 (vertaiLup{\"a}{\"a}llyste).",
keywords = "pavements, test roads, binders, bituminous concretes, deformation",
author = "Esa Manninen",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2129-3",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Manninen, E 1984, Nurmijärven päällystekoetie v. 1979-1983. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 302, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Nurmijärven päällystekoetie v. 1979-1983. / Manninen, Esa.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 302).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Nurmijärven päällystekoetie v. 1979-1983

AU - Manninen, Esa

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Nurmijärven koepäällysteiden kulumista ja deformoitumista on kevääseen 1981 saakka mitattu Stratotest-laitteella ja profilografilla sekä keväästä 1981 lähtien paksuusprofilometrillä. Lisäksi on tehty urasyvyydenmittaukset 2 m:n oikolaudalla. Kerran vuodessa on mitattu koepäällysteiden tasaisuudet ja kitkat sekä suoritettu vauriokartoitus. Asfalttibetonin sideainelajin muuttuessa on kovempi bitumi (B-65) kulunut pehmeämpää bitumia (B-120 ja R-250) enemmän. Samoin on neuvostoliittolaisen bitumin käyttö asfalttibetonin sideaineena lisännyt kulumista saudi-arabilaiseen bitumiin verrattuna. Sammutetun kalkin ollessa asfalttibetonin täytejauheena on kuluminen |vähentynyt vertailupäällysteeseen nähden. Myös teräskuonapäällyste on kulunut vertailupäällystettä vähemmän. Deformoitumiseroja koepäällysteiden kesken ei ole löydettävissä. Deformoituminen väheni jatkuvasti kesinä 1980, 1981 ja 1982. Kesän 1983 lämpimyys aiheutti lievän kasvun. Deformoitumisen osuus kokonaisuranmuodostuksesta oli suurimmillaan ensimmäisenä syksynä ja sitä seuraavana kesänä. Kun ensimmäisen syksyn 1979 alkutiivistyminen lasketaan mukaan on deformoituminen neljän vuoden aikana muodostanut kokonaisurautumisesta keskimäärin 25 % ja kuluminen 75 %. Kitkan ja kulumisen sekä päällysteen pintakarkeuden ja kulumisen välillä oli melko hyvä riippuvuus. Koepäällysteiden epätasaisuusluvun ja vaurioiden (harvuudet, purkautumat, paikkaukset) välillä oli hyvä riippuvuus. Koepäällysteistä johtuvia vaurioita on muodostunut eniten osuuksilla 3 (B-250), 4 (alh. 60 °C visk/neuvostol. bitumi), 6 (alh. bitumipit.), 9 (kuparikuona), 14 (syklonipöly) ja 15 (vertaiLupäällyste).

AB - Nurmijärven koepäällysteiden kulumista ja deformoitumista on kevääseen 1981 saakka mitattu Stratotest-laitteella ja profilografilla sekä keväästä 1981 lähtien paksuusprofilometrillä. Lisäksi on tehty urasyvyydenmittaukset 2 m:n oikolaudalla. Kerran vuodessa on mitattu koepäällysteiden tasaisuudet ja kitkat sekä suoritettu vauriokartoitus. Asfalttibetonin sideainelajin muuttuessa on kovempi bitumi (B-65) kulunut pehmeämpää bitumia (B-120 ja R-250) enemmän. Samoin on neuvostoliittolaisen bitumin käyttö asfalttibetonin sideaineena lisännyt kulumista saudi-arabilaiseen bitumiin verrattuna. Sammutetun kalkin ollessa asfalttibetonin täytejauheena on kuluminen |vähentynyt vertailupäällysteeseen nähden. Myös teräskuonapäällyste on kulunut vertailupäällystettä vähemmän. Deformoitumiseroja koepäällysteiden kesken ei ole löydettävissä. Deformoituminen väheni jatkuvasti kesinä 1980, 1981 ja 1982. Kesän 1983 lämpimyys aiheutti lievän kasvun. Deformoitumisen osuus kokonaisuranmuodostuksesta oli suurimmillaan ensimmäisenä syksynä ja sitä seuraavana kesänä. Kun ensimmäisen syksyn 1979 alkutiivistyminen lasketaan mukaan on deformoituminen neljän vuoden aikana muodostanut kokonaisurautumisesta keskimäärin 25 % ja kuluminen 75 %. Kitkan ja kulumisen sekä päällysteen pintakarkeuden ja kulumisen välillä oli melko hyvä riippuvuus. Koepäällysteiden epätasaisuusluvun ja vaurioiden (harvuudet, purkautumat, paikkaukset) välillä oli hyvä riippuvuus. Koepäällysteistä johtuvia vaurioita on muodostunut eniten osuuksilla 3 (B-250), 4 (alh. 60 °C visk/neuvostol. bitumi), 6 (alh. bitumipit.), 9 (kuparikuona), 14 (syklonipöly) ja 15 (vertaiLupäällyste).

KW - pavements

KW - test roads

KW - binders

KW - bituminous concretes

KW - deformation

M3 - Report

SN - 951-38-2129-3

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Nurmijärven päällystekoetie v. 1979-1983

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Manninen E. Nurmijärven päällystekoetie v. 1979-1983. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 302).