@book{4fd662c426ba4d3d8382f28831bf92d8,
title = "Nykyisten viilunkuivausmenetelmien kehitt{\"a}minen",
abstract = "Tutkimuksessa tarkastellaan menetelmi{\"a}, joilla nykyisten viilunkuivureiden energiataloutta voitaisiin parantaa. Esitet{\"a}{\"a}n menetelmien teoriat ja tutkitaan niiden vaikutusta energiakustannuksiin ja kuivauskapasiteettiin p{\"a}{\"a}asiassa erilaisia kuivauskaasun ohjaustapoja simuloimalla. Tarkastelun kohteena ovat kuivauskaasun nopeuden vaikutus, kuivurin segmentointi erilaisien osastoihin, vasta- ja my{\"o}t{\"a}virtaperiaatteen k{\"a}ytt{\"o} kuivauskaasun ohjauksessa ja viilun esil{\"a}mmitys kuivurin poistokaasuilla. Lis{\"a}ksi tarkastellaan l{\"a}mp{\"o}pumppujen k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksia viilunkuivureissa sek{\"a} m{\"a}{\"a}ritet{\"a}{\"a}n kuivureiden vaippojen kautta tapahtuvien l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}iden kustannukset. Kuivauskaasun optimaalinen suutinnopeus on noin 20 m/s. Nopeuden v{\"a}hetess{\"a} kuivauskapasiteetti pienenee nopeammin kuin energiakustannukset ja nopeuden kasvaessa energiakustannukset kasvavat nopeammin kuin kuivauskapasiteetti lis{\"a}{\"a}ntyy. Laboratoriokuivauksissa saatiin samanlainen tulos. Kuivurin segmentoinnilla voidaan energiankulutusta v{\"a}hent{\"a}{\"a} siten, ett{\"a} kuivurin loppup{\"a}{\"a}h{\"a}n j{\"a}rjestet{\"a}{\"a}n lievemm{\"a}t kuivausolosuhteet kuin kuivurin alku- ja keskiosassa. T{\"a}ll{\"o}in my{\"o}s kuivauskapasiteetti pienenee. Saavutettava hy{\"o}ty on kuitenkin marginaalisen pieni. Korvausilman sis{\"a}{\"a}notto- ja kuivauskaasujen poistoj{\"a}rjestelyiden vuoksi nykyisten telakuivurien alkup{\"a}{\"a} toimii my{\"o}t{\"a}virtausperiaatteella ja loppup{\"a}{\"a} vastavirtausperiaatteella. Puhdasta vastavirtausta k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} voidaan energiankulutusta pienent{\"a}{\"a} noin yhden prosentin verran puhtaaseen my{\"o}t{\"a}virtaustapaukseen verrattuna. Kapasiteetti on l{\"a}hes riippumaton virtaussuunnasta. Kuivurin poistoilmaa voidaan erilaisin j{\"a}rjestelyin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} viilun esil{\"a}mmitykseen. Edullisimmassa tapauksessa energiankulutus v{\"a}henee noin 8 % ja kapasiteetti kasvaa l{\"a}hes 10 %. Koska l{\"a}mm{\"o}ntalteenottolaitoksen tuotto pienenee v{\"a}hint{\"a}{\"a}n s{\"a}{\"a}stetyn energiam{\"a}{\"a}r{\"a}n verran, on esikuivuri-investointia syyt{\"a} verrata samanpituiseen kuivurin normaaliin jatko-osaan, jolla saavutetaan 20 %:n kapasiteetin lis{\"a}ys ilman energian s{\"a}{\"a}st{\"o}{\"a}. Nykyisien tunnettujen l{\"a}mp{\"o}pumppusysteemien k{\"a}yt{\"o}n viilunkuivureissa est{\"a}{\"a} kuivausl{\"a}mp{\"o}tila. Kylm{\"a}aineet ja konetekniikka eiv{\"a}t toimi kuivureiden 160 - 200 °C:n l{\"a}mp{\"o}tiloissa. My{\"o}s teoreettisesti hy{\"o}ty j{\"a}isi korkean l{\"a}mp{\"o}tilan johdosta pieneksi. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n l{\"a}mp{\"o}kertoimeksi saataisiin noin 1,8, kun kerroin sahatavaran kuivauksessa voi olla yli 3. Viilunkuivureiden vaippojen kautta tapahtuvat l{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}t m{\"a}{\"a}ritettiin infrapunakuvauksen avulla nelj{\"a}st{\"a} kuivurista. L{\"a}mp{\"o}h{\"a}vi{\"o}iden kustannukset ovat vuodessa alle 20 000 mk/kuivuri.",
keywords = "veneers, drying, energy conservation",
author = "Pertti S{\"o}yril{\"a} and Heikki Siimes and Jarl-Gunnar Salin",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3219-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "550",
address = "Finland",
}
