TY - BOOK
T1 - Ohran ja mallastuksen mikrobifloora
AU - Haikara, Auli
PY - 1981
Y1 - 1981
N2 - Työssä tutkittiin mallasohran mikrobiflooraa ja siinä
tapahtuvia muutoksia eri satovuosina, varastoinnin aikana
ja mallastusprosessissa. Lisäksi selvitettiin tähkätyypin
ja lajikkeen sekä kasvupaikan ja ilmaston vaikutusta
ohran mikrobiflooraan. Koe- ja kauppamallastuksessa
kiinnitettiin huouiota eri vaiheiden sieni- ja
bakteeriflooran määrään ja koostumukseen ja tutkittiin
mikrobien kasvua rajoittavien aineiden käyttöä
liotuksessa ja liotusveden vähentämisen vaikutusta
mallastuksen mikrobistoon.
Jyvien sienistö määritettiin imupaperimenetelmällä,
paitsi Aspergillus- ja Penicillium-suvut
mallassuola-agarilla. Sienisukujen esiintymismäärät
ilmoitettiin prosentteina tutkituista,jyvistä. Bakteerit,
hiivat ja sädesienet määritettiin
maljahajoitusmenetelmällä.
Mallasohran vallitsevat homesuvut olivat Fusarium,
Alternaria ja Cladosporium. Vuosina 1976 - 77, jolloin
kasvu- ja korjuukauden sademäärät olivat lähellä
pitkäaikaisia keskiarvoja, esiintyi Fusarium-sieniä 20 -
22 %:ssa tutkituista jyvistä. Vuonna 1978, jolloin viljan
korjuuaika oli erittäin sateinen, nousi
Fusarium-kontaminaatio 66 %:iin. Myös Aspergillus- ja
Cephalosporium-sieniä löytyi runsaasti. Lajikkeiden
väliset erot homeflooran koostumuksessa olivat pieniä
verrattuna vuosien välisiin eroihin.
Mallastuksessa lisääntyivät voimakkaasti Fusarium-sienet.
Kauppamaltean Fusarium-kontaminaatio oli 40 %, mikäli
ohrassa oli Fusarium-homeita alle 20 %. Sen sijaan vuoden
1978 ohrasta valmistetussa maltaassa nousi
Fusarium-sienten määrä 80 - 90 %:iin.
Ohran kokonaisbakteeripitoisuus oli 6 x 107 kpl/g.
Dominoivin laji oli Erwinia herbicola. Myös muita
enterobakteereja sekä Pseudomonas-lajeja esiintyi
runsaasti kaikissa näytteissä. Bakteerien lisääntyminen
mallastuksessa oli vähäistä. Valmiin maltaan
kokonaisbakteeripitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin
ohrassa. Voimakkaimmin lisääntyivät kauppamallastuksessa
maitohappobakteerit, Bacillus-lajit ja hiivat.
Formaldehydin käyttö liotusvedessä rajoitti useimpien
mikrobiryhmien kasvua. Konsentraatio 1000 mg ohrakiloa
kohti ensimmäisessä liotusvedessä tai 550 mg/kg
molemmissa likovesissä tehosi etenkin Fusarium-sieniin.
Liotusveden määrän vähentäminen ja sen uudelleen käyttö
eivät nostaneet mikrobimääriä maltasssa tai
liotusvedessä.
AB - Työssä tutkittiin mallasohran mikrobiflooraa ja siinä
tapahtuvia muutoksia eri satovuosina, varastoinnin aikana
ja mallastusprosessissa. Lisäksi selvitettiin tähkätyypin
ja lajikkeen sekä kasvupaikan ja ilmaston vaikutusta
ohran mikrobiflooraan. Koe- ja kauppamallastuksessa
kiinnitettiin huouiota eri vaiheiden sieni- ja
bakteeriflooran määrään ja koostumukseen ja tutkittiin
mikrobien kasvua rajoittavien aineiden käyttöä
liotuksessa ja liotusveden vähentämisen vaikutusta
mallastuksen mikrobistoon.
Jyvien sienistö määritettiin imupaperimenetelmällä,
paitsi Aspergillus- ja Penicillium-suvut
mallassuola-agarilla. Sienisukujen esiintymismäärät
ilmoitettiin prosentteina tutkituista,jyvistä. Bakteerit,
hiivat ja sädesienet määritettiin
maljahajoitusmenetelmällä.
Mallasohran vallitsevat homesuvut olivat Fusarium,
Alternaria ja Cladosporium. Vuosina 1976 - 77, jolloin
kasvu- ja korjuukauden sademäärät olivat lähellä
pitkäaikaisia keskiarvoja, esiintyi Fusarium-sieniä 20 -
22 %:ssa tutkituista jyvistä. Vuonna 1978, jolloin viljan
korjuuaika oli erittäin sateinen, nousi
Fusarium-kontaminaatio 66 %:iin. Myös Aspergillus- ja
Cephalosporium-sieniä löytyi runsaasti. Lajikkeiden
väliset erot homeflooran koostumuksessa olivat pieniä
verrattuna vuosien välisiin eroihin.
Mallastuksessa lisääntyivät voimakkaasti Fusarium-sienet.
Kauppamaltean Fusarium-kontaminaatio oli 40 %, mikäli
ohrassa oli Fusarium-homeita alle 20 %. Sen sijaan vuoden
1978 ohrasta valmistetussa maltaassa nousi
Fusarium-sienten määrä 80 - 90 %:iin.
Ohran kokonaisbakteeripitoisuus oli 6 x 107 kpl/g.
Dominoivin laji oli Erwinia herbicola. Myös muita
enterobakteereja sekä Pseudomonas-lajeja esiintyi
runsaasti kaikissa näytteissä. Bakteerien lisääntyminen
mallastuksessa oli vähäistä. Valmiin maltaan
kokonaisbakteeripitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin
ohrassa. Voimakkaimmin lisääntyivät kauppamallastuksessa
maitohappobakteerit, Bacillus-lajit ja hiivat.
Formaldehydin käyttö liotusvedessä rajoitti useimpien
mikrobiryhmien kasvua. Konsentraatio 1000 mg ohrakiloa
kohti ensimmäisessä liotusvedessä tai 550 mg/kg
molemmissa likovesissä tehosi etenkin Fusarium-sieniin.
Liotusveden määrän vähentäminen ja sen uudelleen käyttö
eivät nostaneet mikrobimääriä maltasssa tai
liotusvedessä.
KW - malting barley
KW - malt
KW - bacteria
KW - fungi
KW - Fusarium
KW - contamination
KW - formaldehyde
M3 - Report
SN - 951-38-1366-5
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Ohran ja mallastuksen mikrobifloora
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -