Ohran ja mallastuksen mikrobifloora

Työssä tutkittiin mallasohran mikrobiflooraa ja siinä tapahtuvia muutoksia eri satovuosina, varastoinnin aikana ja mallastusprosessissa. Lisäksi selvitettiin tähkätyypin ja lajikkeen sekä kasvupaikan ja ilmaston vaikutusta ohran mikrobiflooraan. Koe- ja kauppamallastuksessa kiinnitettiin huouiota eri vaiheiden sieni- ja bakteeriflooran määrään ja koostumukseen ja tutkittiin mikrobien kasvua rajoittavien aineiden käyttöä liotuksessa ja liotusveden vähentämisen vaikutusta mallastuksen mikrobistoon. Jyvien sienistö määritettiin imupaperimenetelmällä, paitsi Aspergillus- ja Penicillium-suvut mallassuola-agarilla. Sienisukujen esiintymismäärät ilmoitettiin prosentteina tutkituista,jyvistä. Bakteerit, hiivat ja sädesienet määritettiin maljahajoitusmenetelmällä. Mallasohran vallitsevat homesuvut olivat Fusarium, Alternaria ja Cladosporium. Vuosina 1976 - 77, jolloin kasvu- ja korjuukauden sademäärät olivat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja, esiintyi Fusarium-sieniä 20 - 22 %:ssa tutkituista jyvistä. Vuonna 1978, jolloin viljan korjuuaika oli erittäin sateinen, nousi Fusarium-kontaminaatio 66 %:iin. Myös Aspergillus- ja Cephalosporium-sieniä löytyi runsaasti. Lajikkeiden väliset erot homeflooran koostumuksessa olivat pieniä verrattuna vuosien välisiin eroihin. Mallastuksessa lisääntyivät voimakkaasti Fusarium-sienet. Kauppamaltean Fusarium-kontaminaatio oli 40 %, mikäli ohrassa oli Fusarium-homeita alle 20 %. Sen sijaan vuoden 1978 ohrasta valmistetussa maltaassa nousi Fusarium-sienten määrä 80 - 90 %:iin. Ohran kokonaisbakteeripitoisuus oli 6 x 107 kpl/g. Dominoivin laji oli Erwinia herbicola. Myös muita enterobakteereja sekä Pseudomonas-lajeja esiintyi runsaasti kaikissa näytteissä. Bakteerien lisääntyminen mallastuksessa oli vähäistä. Valmiin maltaan kokonaisbakteeripitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin ohrassa. Voimakkaimmin lisääntyivät kauppamallastuksessa maitohappobakteerit, Bacillus-lajit ja hiivat. Formaldehydin käyttö liotusvedessä rajoitti useimpien mikrobiryhmien kasvua. Konsentraatio 1000 mg ohrakiloa kohti ensimmäisessä liotusvedessä tai 550 mg/kg molemmissa likovesissä tehosi etenkin Fusarium-sieniin. Liotusveden määrän vähentäminen ja sen uudelleen käyttö eivät nostaneet mikrobimääriä maltasssa tai liotusvedessä.