Ohran ja mallastuksen mikrobifloora

Auli Haikara

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Työssä tutkittiin mallasohran mikrobiflooraa ja siinä tapahtuvia muutoksia eri satovuosina, varastoinnin aikana ja mallastusprosessissa. Lisäksi selvitettiin tähkätyypin ja lajikkeen sekä kasvupaikan ja ilmaston vaikutusta ohran mikrobiflooraan. Koe- ja kauppamallastuksessa kiinnitettiin huouiota eri vaiheiden sieni- ja bakteeriflooran määrään ja koostumukseen ja tutkittiin mikrobien kasvua rajoittavien aineiden käyttöä liotuksessa ja liotusveden vähentämisen vaikutusta mallastuksen mikrobistoon. Jyvien sienistö määritettiin imupaperimenetelmällä, paitsi Aspergillus- ja Penicillium-suvut mallassuola-agarilla. Sienisukujen esiintymismäärät ilmoitettiin prosentteina tutkituista,jyvistä. Bakteerit, hiivat ja sädesienet määritettiin maljahajoitusmenetelmällä. Mallasohran vallitsevat homesuvut olivat Fusarium, Alternaria ja Cladosporium. Vuosina 1976 - 77, jolloin kasvu- ja korjuukauden sademäärät olivat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja, esiintyi Fusarium-sieniä 20 - 22 %:ssa tutkituista jyvistä. Vuonna 1978, jolloin viljan korjuuaika oli erittäin sateinen, nousi Fusarium-kontaminaatio 66 %:iin. Myös Aspergillus- ja Cephalosporium-sieniä löytyi runsaasti. Lajikkeiden väliset erot homeflooran koostumuksessa olivat pieniä verrattuna vuosien välisiin eroihin. Mallastuksessa lisääntyivät voimakkaasti Fusarium-sienet. Kauppamaltean Fusarium-kontaminaatio oli 40 %, mikäli ohrassa oli Fusarium-homeita alle 20 %. Sen sijaan vuoden 1978 ohrasta valmistetussa maltaassa nousi Fusarium-sienten määrä 80 - 90 %:iin. Ohran kokonaisbakteeripitoisuus oli 6 x 107 kpl/g. Dominoivin laji oli Erwinia herbicola. Myös muita enterobakteereja sekä Pseudomonas-lajeja esiintyi runsaasti kaikissa näytteissä. Bakteerien lisääntyminen mallastuksessa oli vähäistä. Valmiin maltaan kokonaisbakteeripitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin ohrassa. Voimakkaimmin lisääntyivät kauppamallastuksessa maitohappobakteerit, Bacillus-lajit ja hiivat. Formaldehydin käyttö liotusvedessä rajoitti useimpien mikrobiryhmien kasvua. Konsentraatio 1000 mg ohrakiloa kohti ensimmäisessä liotusvedessä tai 550 mg/kg molemmissa likovesissä tehosi etenkin Fusarium-sieniin. Liotusveden määrän vähentäminen ja sen uudelleen käyttö eivät nostaneet mikrobimääriä maltasssa tai liotusvedessä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages68
ISBN (Print)951-38-1366-5
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number45
ISSN0358-5077

Fingerprint

Fusarium
Hordeum
Aspergillus
Erwinia
Acremonium
Cladosporium
Alternaria
Penicillium
Pseudomonas
Bacillus

Keywords

  • malting barley
  • malt
  • bacteria
  • fungi
  • Fusarium
  • contamination
  • formaldehyde

Cite this

Haikara, A. (1981). Ohran ja mallastuksen mikrobifloora. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 45
Haikara, Auli. / Ohran ja mallastuksen mikrobifloora. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 45).
@book{0c8ee541a3424340bbbdcbc267210ef8,
title = "Ohran ja mallastuksen mikrobifloora",
abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} tutkittiin mallasohran mikrobiflooraa ja siin{\"a} tapahtuvia muutoksia eri satovuosina, varastoinnin aikana ja mallastusprosessissa. Lis{\"a}ksi selvitettiin t{\"a}hk{\"a}tyypin ja lajikkeen sek{\"a} kasvupaikan ja ilmaston vaikutusta ohran mikrobiflooraan. Koe- ja kauppamallastuksessa kiinnitettiin huouiota eri vaiheiden sieni- ja bakteeriflooran m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}n ja koostumukseen ja tutkittiin mikrobien kasvua rajoittavien aineiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a} liotuksessa ja liotusveden v{\"a}hent{\"a}misen vaikutusta mallastuksen mikrobistoon. Jyvien sienist{\"o} m{\"a}{\"a}ritettiin imupaperimenetelm{\"a}ll{\"a}, paitsi Aspergillus- ja Penicillium-suvut mallassuola-agarilla. Sienisukujen esiintymism{\"a}{\"a}r{\"a}t ilmoitettiin prosentteina tutkituista,jyvist{\"a}. Bakteerit, hiivat ja s{\"a}desienet m{\"a}{\"a}ritettiin maljahajoitusmenetelm{\"a}ll{\"a}. Mallasohran vallitsevat homesuvut olivat Fusarium, Alternaria ja Cladosporium. Vuosina 1976 - 77, jolloin kasvu- ja korjuukauden sadem{\"a}{\"a}r{\"a}t olivat l{\"a}hell{\"a} pitk{\"a}aikaisia keskiarvoja, esiintyi Fusarium-sieni{\"a} 20 - 22 {\%}:ssa tutkituista jyvist{\"a}. Vuonna 1978, jolloin viljan korjuuaika oli eritt{\"a}in sateinen, nousi Fusarium-kontaminaatio 66 {\%}:iin. My{\"o}s Aspergillus- ja Cephalosporium-sieni{\"a} l{\"o}ytyi runsaasti. Lajikkeiden v{\"a}liset erot homeflooran koostumuksessa olivat pieni{\"a} verrattuna vuosien v{\"a}lisiin eroihin. Mallastuksessa lis{\"a}{\"a}ntyiv{\"a}t voimakkaasti Fusarium-sienet. Kauppamaltean Fusarium-kontaminaatio oli 40 {\%}, mik{\"a}li ohrassa oli Fusarium-homeita alle 20 {\%}. Sen sijaan vuoden 1978 ohrasta valmistetussa maltaassa nousi Fusarium-sienten m{\"a}{\"a}r{\"a} 80 - 90 {\%}:iin. Ohran kokonaisbakteeripitoisuus oli 6 x 107 kpl/g. Dominoivin laji oli Erwinia herbicola. My{\"o}s muita enterobakteereja sek{\"a} Pseudomonas-lajeja esiintyi runsaasti kaikissa n{\"a}ytteiss{\"a}. Bakteerien lis{\"a}{\"a}ntyminen mallastuksessa oli v{\"a}h{\"a}ist{\"a}. Valmiin maltaan kokonaisbakteeripitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin ohrassa. Voimakkaimmin lis{\"a}{\"a}ntyiv{\"a}t kauppamallastuksessa maitohappobakteerit, Bacillus-lajit ja hiivat. Formaldehydin k{\"a}ytt{\"o} liotusvedess{\"a} rajoitti useimpien mikrobiryhmien kasvua. Konsentraatio 1000 mg ohrakiloa kohti ensimm{\"a}isess{\"a} liotusvedess{\"a} tai 550 mg/kg molemmissa likovesiss{\"a} tehosi etenkin Fusarium-sieniin. Liotusveden m{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hent{\"a}minen ja sen uudelleen k{\"a}ytt{\"o} eiv{\"a}t nostaneet mikrobim{\"a}{\"a}ri{\"a} maltasssa tai liotusvedess{\"a}.",
keywords = "malting barley, malt, bacteria, fungi, Fusarium, contamination, formaldehyde",
author = "Auli Haikara",
year = "1981",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1366-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "45",
address = "Finland",

}

Haikara, A 1981, Ohran ja mallastuksen mikrobifloora. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 45, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ohran ja mallastuksen mikrobifloora. / Haikara, Auli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 45).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Ohran ja mallastuksen mikrobifloora

AU - Haikara, Auli

PY - 1981

Y1 - 1981

N2 - Työssä tutkittiin mallasohran mikrobiflooraa ja siinä tapahtuvia muutoksia eri satovuosina, varastoinnin aikana ja mallastusprosessissa. Lisäksi selvitettiin tähkätyypin ja lajikkeen sekä kasvupaikan ja ilmaston vaikutusta ohran mikrobiflooraan. Koe- ja kauppamallastuksessa kiinnitettiin huouiota eri vaiheiden sieni- ja bakteeriflooran määrään ja koostumukseen ja tutkittiin mikrobien kasvua rajoittavien aineiden käyttöä liotuksessa ja liotusveden vähentämisen vaikutusta mallastuksen mikrobistoon. Jyvien sienistö määritettiin imupaperimenetelmällä, paitsi Aspergillus- ja Penicillium-suvut mallassuola-agarilla. Sienisukujen esiintymismäärät ilmoitettiin prosentteina tutkituista,jyvistä. Bakteerit, hiivat ja sädesienet määritettiin maljahajoitusmenetelmällä. Mallasohran vallitsevat homesuvut olivat Fusarium, Alternaria ja Cladosporium. Vuosina 1976 - 77, jolloin kasvu- ja korjuukauden sademäärät olivat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja, esiintyi Fusarium-sieniä 20 - 22 %:ssa tutkituista jyvistä. Vuonna 1978, jolloin viljan korjuuaika oli erittäin sateinen, nousi Fusarium-kontaminaatio 66 %:iin. Myös Aspergillus- ja Cephalosporium-sieniä löytyi runsaasti. Lajikkeiden väliset erot homeflooran koostumuksessa olivat pieniä verrattuna vuosien välisiin eroihin. Mallastuksessa lisääntyivät voimakkaasti Fusarium-sienet. Kauppamaltean Fusarium-kontaminaatio oli 40 %, mikäli ohrassa oli Fusarium-homeita alle 20 %. Sen sijaan vuoden 1978 ohrasta valmistetussa maltaassa nousi Fusarium-sienten määrä 80 - 90 %:iin. Ohran kokonaisbakteeripitoisuus oli 6 x 107 kpl/g. Dominoivin laji oli Erwinia herbicola. Myös muita enterobakteereja sekä Pseudomonas-lajeja esiintyi runsaasti kaikissa näytteissä. Bakteerien lisääntyminen mallastuksessa oli vähäistä. Valmiin maltaan kokonaisbakteeripitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin ohrassa. Voimakkaimmin lisääntyivät kauppamallastuksessa maitohappobakteerit, Bacillus-lajit ja hiivat. Formaldehydin käyttö liotusvedessä rajoitti useimpien mikrobiryhmien kasvua. Konsentraatio 1000 mg ohrakiloa kohti ensimmäisessä liotusvedessä tai 550 mg/kg molemmissa likovesissä tehosi etenkin Fusarium-sieniin. Liotusveden määrän vähentäminen ja sen uudelleen käyttö eivät nostaneet mikrobimääriä maltasssa tai liotusvedessä.

AB - Työssä tutkittiin mallasohran mikrobiflooraa ja siinä tapahtuvia muutoksia eri satovuosina, varastoinnin aikana ja mallastusprosessissa. Lisäksi selvitettiin tähkätyypin ja lajikkeen sekä kasvupaikan ja ilmaston vaikutusta ohran mikrobiflooraan. Koe- ja kauppamallastuksessa kiinnitettiin huouiota eri vaiheiden sieni- ja bakteeriflooran määrään ja koostumukseen ja tutkittiin mikrobien kasvua rajoittavien aineiden käyttöä liotuksessa ja liotusveden vähentämisen vaikutusta mallastuksen mikrobistoon. Jyvien sienistö määritettiin imupaperimenetelmällä, paitsi Aspergillus- ja Penicillium-suvut mallassuola-agarilla. Sienisukujen esiintymismäärät ilmoitettiin prosentteina tutkituista,jyvistä. Bakteerit, hiivat ja sädesienet määritettiin maljahajoitusmenetelmällä. Mallasohran vallitsevat homesuvut olivat Fusarium, Alternaria ja Cladosporium. Vuosina 1976 - 77, jolloin kasvu- ja korjuukauden sademäärät olivat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja, esiintyi Fusarium-sieniä 20 - 22 %:ssa tutkituista jyvistä. Vuonna 1978, jolloin viljan korjuuaika oli erittäin sateinen, nousi Fusarium-kontaminaatio 66 %:iin. Myös Aspergillus- ja Cephalosporium-sieniä löytyi runsaasti. Lajikkeiden väliset erot homeflooran koostumuksessa olivat pieniä verrattuna vuosien välisiin eroihin. Mallastuksessa lisääntyivät voimakkaasti Fusarium-sienet. Kauppamaltean Fusarium-kontaminaatio oli 40 %, mikäli ohrassa oli Fusarium-homeita alle 20 %. Sen sijaan vuoden 1978 ohrasta valmistetussa maltaassa nousi Fusarium-sienten määrä 80 - 90 %:iin. Ohran kokonaisbakteeripitoisuus oli 6 x 107 kpl/g. Dominoivin laji oli Erwinia herbicola. Myös muita enterobakteereja sekä Pseudomonas-lajeja esiintyi runsaasti kaikissa näytteissä. Bakteerien lisääntyminen mallastuksessa oli vähäistä. Valmiin maltaan kokonaisbakteeripitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin ohrassa. Voimakkaimmin lisääntyivät kauppamallastuksessa maitohappobakteerit, Bacillus-lajit ja hiivat. Formaldehydin käyttö liotusvedessä rajoitti useimpien mikrobiryhmien kasvua. Konsentraatio 1000 mg ohrakiloa kohti ensimmäisessä liotusvedessä tai 550 mg/kg molemmissa likovesissä tehosi etenkin Fusarium-sieniin. Liotusveden määrän vähentäminen ja sen uudelleen käyttö eivät nostaneet mikrobimääriä maltasssa tai liotusvedessä.

KW - malting barley

KW - malt

KW - bacteria

KW - fungi

KW - Fusarium

KW - contamination

KW - formaldehyde

M3 - Report

SN - 951-38-1366-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Ohran ja mallastuksen mikrobifloora

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Haikara A. Ohran ja mallastuksen mikrobifloora. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1981. 68 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 45).