Ohran ja mallastuksen mikrobifloora

Auli Haikara

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Työssä tutkittiin mallasohran mikrobiflooraa ja siinä tapahtuvia muutoksia eri satovuosina, varastoinnin aikana ja mallastusprosessissa. Lisäksi selvitettiin tähkätyypin ja lajikkeen sekä kasvupaikan ja ilmaston vaikutusta ohran mikrobiflooraan. Koe- ja kauppamallastuksessa kiinnitettiin huouiota eri vaiheiden sieni- ja bakteeriflooran määrään ja koostumukseen ja tutkittiin mikrobien kasvua rajoittavien aineiden käyttöä liotuksessa ja liotusveden vähentämisen vaikutusta mallastuksen mikrobistoon. Jyvien sienistö määritettiin imupaperimenetelmällä, paitsi Aspergillus- ja Penicillium-suvut mallassuola-agarilla. Sienisukujen esiintymismäärät ilmoitettiin prosentteina tutkituista,jyvistä. Bakteerit, hiivat ja sädesienet määritettiin maljahajoitusmenetelmällä. Mallasohran vallitsevat homesuvut olivat Fusarium, Alternaria ja Cladosporium. Vuosina 1976 - 77, jolloin kasvu- ja korjuukauden sademäärät olivat lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja, esiintyi Fusarium-sieniä 20 - 22 %:ssa tutkituista jyvistä. Vuonna 1978, jolloin viljan korjuuaika oli erittäin sateinen, nousi Fusarium-kontaminaatio 66 %:iin. Myös Aspergillus- ja Cephalosporium-sieniä löytyi runsaasti. Lajikkeiden väliset erot homeflooran koostumuksessa olivat pieniä verrattuna vuosien välisiin eroihin. Mallastuksessa lisääntyivät voimakkaasti Fusarium-sienet. Kauppamaltean Fusarium-kontaminaatio oli 40 %, mikäli ohrassa oli Fusarium-homeita alle 20 %. Sen sijaan vuoden 1978 ohrasta valmistetussa maltaassa nousi Fusarium-sienten määrä 80 - 90 %:iin. Ohran kokonaisbakteeripitoisuus oli 6 x 107 kpl/g. Dominoivin laji oli Erwinia herbicola. Myös muita enterobakteereja sekä Pseudomonas-lajeja esiintyi runsaasti kaikissa näytteissä. Bakteerien lisääntyminen mallastuksessa oli vähäistä. Valmiin maltaan kokonaisbakteeripitoisuus oli samaa suuruusluokkaa kuin ohrassa. Voimakkaimmin lisääntyivät kauppamallastuksessa maitohappobakteerit, Bacillus-lajit ja hiivat. Formaldehydin käyttö liotusvedessä rajoitti useimpien mikrobiryhmien kasvua. Konsentraatio 1000 mg ohrakiloa kohti ensimmäisessä liotusvedessä tai 550 mg/kg molemmissa likovesissä tehosi etenkin Fusarium-sieniin. Liotusveden määrän vähentäminen ja sen uudelleen käyttö eivät nostaneet mikrobimääriä maltasssa tai liotusvedessä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages68
ISBN (Print)951-38-1366-5
Publication statusPublished - 1981
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number45
ISSN0358-5077

Keywords

  • malting barley
  • malt
  • bacteria
  • fungi
  • Fusarium
  • contamination
  • formaldehyde

Cite this

Haikara, A. (1981). Ohran ja mallastuksen mikrobifloora. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 45