Onnettomuudet vuodenajan mukaan vaihdettavien nopeusrajoitusten kokeilussa: Vuodenajan mukaan vaihdettavien nopeusrajoitusten kokeilu vuosina 1987-1989, osa 3

Vuodenajan mukaan vaihdettavia nopeusrajoituksia kokeiltiin kahtena talvena ja kahtena kesänä marraskuun 1987 ja syyskuun 1989 välisenä aikana. Talvirajoitusten kokeilussa oli mukana n. 4 000 kilometriä teitä, joilla ennen kokeilua oli nopeusrajoitus 100 km/h. Näiden teiden nopeusrajoituksia alennettiin 80 km:iin/h kahdessa vaiheessa, puolet ensimmäiseksi ja puolet toiseksi kokeilutalveksi (marraskuusta helmikuuhun). Lisäksi moottoriteiden kaikki nopeusrajoitukset 120 km/h alennettiin 100 km:iin/h kummaksikin kokeilutalveksi. Kesärajoitusten kokeilussa aiempi nopeusrajoitus 80 km/h korotettiin kesäksi (huhtikuusta syyskuuhun) 100 km:iin/h yhteensä 1 400 tiekilometrillä vastaavasti kahdessa vaiheessa. Tässä raportissa tarkastellaan kokeilussa mukana olleilla teillä tapahtuneita onnettomuuksia ja kokeilun vaikutuksia niihin. Onnettomuustutkimuksen lisäksi nopeusrajoituskokeilussa on selvitetty kuljettajien mielipiteitä ja kokeilun vaikutuksia autojen nopeuksiin. Rajoituksen 100 km/h alentaminen talvikuukausiksi 80 km:iin/h vähensi kaikkia onnettomuuksia 14 %. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet vähenivät 11 %, mutta tämä muutos ei ollut tilastollisesti varma. Talveksi 80 km:iin/h alennettu rajoitus vähensi onnettomuuksia eniten hyvissä tie ja sää oloissa, kun tienpinta ei ollut kuiva. Suuri liikennemäärä ja paljon raskasta liikennettä lisäsivät rajoituksen alentamisen vaikutusta. Talveksi 100 km:iin/h alennetut moottoriteiden nopeusrajoitukset eivät pienen tiepituuden, luotettavan vertailuaineiston puuttumisen ja onnettomuuksien suuren satunnaisvaihtelun vuoksi tuottaneet tilastollisesti merkitseviä onnettomuusmuutoksia. Kaikkien onnettomuuksien määrä aleni uskottavimmin ainakin 10 % rajoituksen alentamisen ansiosta, mutta tulos ei siis ollut tilastollisesti merkitsevä. Nopeusrajoituksen 80 km/h korottaminen kesäkuukausiksi 100 km:iin/h lisäsi onnettomuusmäärää ainakin vilkasliikenteisimmillä kesäkokeilun teillä ja uskottavimmin hyvissä tieoloissa. Rajoituksen korottaminen lisäsi eri onnettomuusluokista ainakin peräänajoonneuomuuksien määrää. Kesäkokeilun tulosten suuret tilastolliset vaihteluvälit olivat ennakko-odotusten mukaisia, sillä kokeilun pienen tiepituuden ja pienten liikennemäärien vuoksi odotetut onnettomuusmäärät olivat pieniä. Nopeusrajoitusten muutokset vaikuttivat onnettomuuksiin eniten siellä, missä niiden vaikutus nopeuksiin oli suurin. Suurimmat onnettomuusvähenemät rajoituksia alennettaessa ja suurimmat onnettomuuslisäykset rajoituksia korotettaessa havaittiin rajoituksia hyvissä tie ja liikenneoloissa muutettaessa.