Huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden polton tehostaminen

Translated title of the contribution: Optimization of the burning process in furniture industry boilers

Kari Larjava, Torsti Siltanen, Kauko Tormonen, Aimo Kolsi, Markku Orjala, Martti Muurinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen kohteena olevissa huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden palamista tehostettiin ja haitallisia päästöjä vähennettiin yksinkertaisilla korjaus- ja säätötoimilla. Nämä toteutettiin neljässä kattilassa, joissa savukaasun hiilimonoksidipitoisuus (CO) käyntijaksolla oli 1 500-2 000 ppm. Lisäksi säädettiin ja mitattiin muutamia muita samanlaisia kattiloita. Epätäydellisestä palamisesta johtuvat päästöt saatiin vähennettyä murto-osaan lähtötilanteesta. Savukaasun CO-pitoisuus on - off-toimisen kattilan seisontajaksolla oli 3 000-30 000 ppm. Pitoisuuden todettiin korreloivan arinalle käyntijakson päättyessä jäävän polttoainemäärän kanssa. Seisontajakson aikaisia päästöjä ei tutkimuksessa pystytty alentamaan. Kaasun virtaamaksi seisontajakson aikana erään kattilan läpi mitattiin 10-15% käyntijakson aikaisesta virtaamasta, joten seisontajakson vaikutus kokonaispäästöön on merkittävä. Kattiloiden poltto- ja säätölaitteissa oli vikoja ja toimimattomuutta, jotka johtuivat kunnossapidon laiminlyönnistä ja kunnollisten käyttöohjeiden puutteesta. Huolletun kattilan päästöjä käyntijaksolla vähennettiin säätämällä polttoainevirta sekä primääri- ja sekundääri-ilmavirrat savukaasuanalyysin perusteella, muuraamalla tulipesä ja lisäeristämällä palotila. Toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta tulipesän lämpötila nousee 200-300 °C, kaasujen sekoittuminen paranee, viipymä kasvaa ja savukaasun CO-pitoisuus alenee 50-300 ppm:ään. Säätöasetusten muutokset ja toistettavuus edellyttävät säätölaitteilta helppoa säädettävyyttä, ilmavirtojen mittaustietoa sekä erityisiä käyttöohjeita, mikäli säätöjä ei tehdä savukaasuanalyysin perusteella. Primääri- ja sekundääri-ilmojen tulisi aina olla säädettävissä erikseen. Erään kattilan konvektiolämmönsiirto-osaan asennettu katalysaattori yksin vähensi CO-pitoisuuden 500 ppm:stä 300 ppm:ään. Katalyytti kuitenkin myrkyttyi puujätteen joukossa olleiden epäpuhtauksien johdosta. Sen lisäksi, että parannettiin käyntijakson palamista, pienennettiin erään kattilan kokonaispäästöjä poistamalla seisontajakso kokonaan ja muuttamalla poltto jatkuvaksi. Tällöin oli kattilan automaatiota ja siihen tarvittavia laitteita lisättävä. Tulosten perusteella laadittiin toimenpideohjeet kattiloiden saneeraamiseksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages56
ISBN (Print)951-38-4868-X
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1709
ISSN1235-0605

Fingerprint

furniture industry
boilers
Olla

Keywords

  • furniture
  • industries
  • boilers
  • combustion
  • optimization
  • emissions
  • control equipment
  • flue gases
  • particle boards
  • environmental protection
  • heating

Cite this

Larjava, K., Siltanen, T., Tormonen, K., Kolsi, A., Orjala, M., & Muurinen, M. (1995). Huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden polton tehostaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1709
Larjava, Kari ; Siltanen, Torsti ; Tormonen, Kauko ; Kolsi, Aimo ; Orjala, Markku ; Muurinen, Martti. / Huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden polton tehostaminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1709).
@book{8beec3b345b74a6a89aabc99a3f2f4af,
title = "Huonekaluteollisuuden l{\"a}mmityskattiloiden polton tehostaminen",
abstract = "Tutkimuksen kohteena olevissa huonekaluteollisuuden l{\"a}mmityskattiloiden palamista tehostettiin ja haitallisia p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hennettiin yksinkertaisilla korjaus- ja s{\"a}{\"a}t{\"o}toimilla. N{\"a}m{\"a} toteutettiin nelj{\"a}ss{\"a} kattilassa, joissa savukaasun hiilimonoksidipitoisuus (CO) k{\"a}yntijaksolla oli 1 500-2 000 ppm. Lis{\"a}ksi s{\"a}{\"a}dettiin ja mitattiin muutamia muita samanlaisia kattiloita. Ep{\"a}t{\"a}ydellisest{\"a} palamisesta johtuvat p{\"a}{\"a}st{\"o}t saatiin v{\"a}hennetty{\"a} murto-osaan l{\"a}ht{\"o}tilanteesta. Savukaasun CO-pitoisuus on - off-toimisen kattilan seisontajaksolla oli 3 000-30 000 ppm. Pitoisuuden todettiin korreloivan arinalle k{\"a}yntijakson p{\"a}{\"a}ttyess{\"a} j{\"a}{\"a}v{\"a}n polttoainem{\"a}{\"a}r{\"a}n kanssa. Seisontajakson aikaisia p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ei tutkimuksessa pystytty alentamaan. Kaasun virtaamaksi seisontajakson aikana er{\"a}{\"a}n kattilan l{\"a}pi mitattiin 10-15{\%} k{\"a}yntijakson aikaisesta virtaamasta, joten seisontajakson vaikutus kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}{\"o}n on merkitt{\"a}v{\"a}. Kattiloiden poltto- ja s{\"a}{\"a}t{\"o}laitteissa oli vikoja ja toimimattomuutta, jotka johtuivat kunnossapidon laiminly{\"o}nnist{\"a} ja kunnollisten k{\"a}ytt{\"o}ohjeiden puutteesta. Huolletun kattilan p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} k{\"a}yntijaksolla v{\"a}hennettiin s{\"a}{\"a}t{\"a}m{\"a}ll{\"a} polttoainevirta sek{\"a} prim{\"a}{\"a}ri- ja sekund{\"a}{\"a}ri-ilmavirrat savukaasuanalyysin perusteella, muuraamalla tulipes{\"a} ja lis{\"a}erist{\"a}m{\"a}ll{\"a} palotila. Toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta tulipes{\"a}n l{\"a}mp{\"o}tila nousee 200-300 °C, kaasujen sekoittuminen paranee, viipym{\"a} kasvaa ja savukaasun CO-pitoisuus alenee 50-300 ppm:{\"a}{\"a}n. S{\"a}{\"a}t{\"o}asetusten muutokset ja toistettavuus edellytt{\"a}v{\"a}t s{\"a}{\"a}t{\"o}laitteilta helppoa s{\"a}{\"a}dett{\"a}vyytt{\"a}, ilmavirtojen mittaustietoa sek{\"a} erityisi{\"a} k{\"a}ytt{\"o}ohjeita, mik{\"a}li s{\"a}{\"a}t{\"o}j{\"a} ei tehd{\"a} savukaasuanalyysin perusteella. Prim{\"a}{\"a}ri- ja sekund{\"a}{\"a}ri-ilmojen tulisi aina olla s{\"a}{\"a}dett{\"a}viss{\"a} erikseen. Er{\"a}{\"a}n kattilan konvektiol{\"a}mm{\"o}nsiirto-osaan asennettu katalysaattori yksin v{\"a}hensi CO-pitoisuuden 500 ppm:st{\"a} 300 ppm:{\"a}{\"a}n. Katalyytti kuitenkin myrkyttyi puuj{\"a}tteen joukossa olleiden ep{\"a}puhtauksien johdosta. Sen lis{\"a}ksi, ett{\"a} parannettiin k{\"a}yntijakson palamista, pienennettiin er{\"a}{\"a}n kattilan kokonaisp{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} poistamalla seisontajakso kokonaan ja muuttamalla poltto jatkuvaksi. T{\"a}ll{\"o}in oli kattilan automaatiota ja siihen tarvittavia laitteita lis{\"a}tt{\"a}v{\"a}. Tulosten perusteella laadittiin toimenpideohjeet kattiloiden saneeraamiseksi.",
keywords = "furniture, industries, boilers, combustion, optimization, emissions, control equipment, flue gases, particle boards, environmental protection, heating",
author = "Kari Larjava and Torsti Siltanen and Kauko Tormonen and Aimo Kolsi and Markku Orjala and Martti Muurinen",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4868-X",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1709",
address = "Finland",

}

Larjava, K, Siltanen, T, Tormonen, K, Kolsi, A, Orjala, M & Muurinen, M 1995, Huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden polton tehostaminen. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1709, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden polton tehostaminen. / Larjava, Kari; Siltanen, Torsti; Tormonen, Kauko; Kolsi, Aimo; Orjala, Markku; Muurinen, Martti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1709).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden polton tehostaminen

AU - Larjava, Kari

AU - Siltanen, Torsti

AU - Tormonen, Kauko

AU - Kolsi, Aimo

AU - Orjala, Markku

AU - Muurinen, Martti

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Tutkimuksen kohteena olevissa huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden palamista tehostettiin ja haitallisia päästöjä vähennettiin yksinkertaisilla korjaus- ja säätötoimilla. Nämä toteutettiin neljässä kattilassa, joissa savukaasun hiilimonoksidipitoisuus (CO) käyntijaksolla oli 1 500-2 000 ppm. Lisäksi säädettiin ja mitattiin muutamia muita samanlaisia kattiloita. Epätäydellisestä palamisesta johtuvat päästöt saatiin vähennettyä murto-osaan lähtötilanteesta. Savukaasun CO-pitoisuus on - off-toimisen kattilan seisontajaksolla oli 3 000-30 000 ppm. Pitoisuuden todettiin korreloivan arinalle käyntijakson päättyessä jäävän polttoainemäärän kanssa. Seisontajakson aikaisia päästöjä ei tutkimuksessa pystytty alentamaan. Kaasun virtaamaksi seisontajakson aikana erään kattilan läpi mitattiin 10-15% käyntijakson aikaisesta virtaamasta, joten seisontajakson vaikutus kokonaispäästöön on merkittävä. Kattiloiden poltto- ja säätölaitteissa oli vikoja ja toimimattomuutta, jotka johtuivat kunnossapidon laiminlyönnistä ja kunnollisten käyttöohjeiden puutteesta. Huolletun kattilan päästöjä käyntijaksolla vähennettiin säätämällä polttoainevirta sekä primääri- ja sekundääri-ilmavirrat savukaasuanalyysin perusteella, muuraamalla tulipesä ja lisäeristämällä palotila. Toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta tulipesän lämpötila nousee 200-300 °C, kaasujen sekoittuminen paranee, viipymä kasvaa ja savukaasun CO-pitoisuus alenee 50-300 ppm:ään. Säätöasetusten muutokset ja toistettavuus edellyttävät säätölaitteilta helppoa säädettävyyttä, ilmavirtojen mittaustietoa sekä erityisiä käyttöohjeita, mikäli säätöjä ei tehdä savukaasuanalyysin perusteella. Primääri- ja sekundääri-ilmojen tulisi aina olla säädettävissä erikseen. Erään kattilan konvektiolämmönsiirto-osaan asennettu katalysaattori yksin vähensi CO-pitoisuuden 500 ppm:stä 300 ppm:ään. Katalyytti kuitenkin myrkyttyi puujätteen joukossa olleiden epäpuhtauksien johdosta. Sen lisäksi, että parannettiin käyntijakson palamista, pienennettiin erään kattilan kokonaispäästöjä poistamalla seisontajakso kokonaan ja muuttamalla poltto jatkuvaksi. Tällöin oli kattilan automaatiota ja siihen tarvittavia laitteita lisättävä. Tulosten perusteella laadittiin toimenpideohjeet kattiloiden saneeraamiseksi.

AB - Tutkimuksen kohteena olevissa huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden palamista tehostettiin ja haitallisia päästöjä vähennettiin yksinkertaisilla korjaus- ja säätötoimilla. Nämä toteutettiin neljässä kattilassa, joissa savukaasun hiilimonoksidipitoisuus (CO) käyntijaksolla oli 1 500-2 000 ppm. Lisäksi säädettiin ja mitattiin muutamia muita samanlaisia kattiloita. Epätäydellisestä palamisesta johtuvat päästöt saatiin vähennettyä murto-osaan lähtötilanteesta. Savukaasun CO-pitoisuus on - off-toimisen kattilan seisontajaksolla oli 3 000-30 000 ppm. Pitoisuuden todettiin korreloivan arinalle käyntijakson päättyessä jäävän polttoainemäärän kanssa. Seisontajakson aikaisia päästöjä ei tutkimuksessa pystytty alentamaan. Kaasun virtaamaksi seisontajakson aikana erään kattilan läpi mitattiin 10-15% käyntijakson aikaisesta virtaamasta, joten seisontajakson vaikutus kokonaispäästöön on merkittävä. Kattiloiden poltto- ja säätölaitteissa oli vikoja ja toimimattomuutta, jotka johtuivat kunnossapidon laiminlyönnistä ja kunnollisten käyttöohjeiden puutteesta. Huolletun kattilan päästöjä käyntijaksolla vähennettiin säätämällä polttoainevirta sekä primääri- ja sekundääri-ilmavirrat savukaasuanalyysin perusteella, muuraamalla tulipesä ja lisäeristämällä palotila. Toimenpiteiden yhteisvaikutuksesta tulipesän lämpötila nousee 200-300 °C, kaasujen sekoittuminen paranee, viipymä kasvaa ja savukaasun CO-pitoisuus alenee 50-300 ppm:ään. Säätöasetusten muutokset ja toistettavuus edellyttävät säätölaitteilta helppoa säädettävyyttä, ilmavirtojen mittaustietoa sekä erityisiä käyttöohjeita, mikäli säätöjä ei tehdä savukaasuanalyysin perusteella. Primääri- ja sekundääri-ilmojen tulisi aina olla säädettävissä erikseen. Erään kattilan konvektiolämmönsiirto-osaan asennettu katalysaattori yksin vähensi CO-pitoisuuden 500 ppm:stä 300 ppm:ään. Katalyytti kuitenkin myrkyttyi puujätteen joukossa olleiden epäpuhtauksien johdosta. Sen lisäksi, että parannettiin käyntijakson palamista, pienennettiin erään kattilan kokonaispäästöjä poistamalla seisontajakso kokonaan ja muuttamalla poltto jatkuvaksi. Tällöin oli kattilan automaatiota ja siihen tarvittavia laitteita lisättävä. Tulosten perusteella laadittiin toimenpideohjeet kattiloiden saneeraamiseksi.

KW - furniture

KW - industries

KW - boilers

KW - combustion

KW - optimization

KW - emissions

KW - control equipment

KW - flue gases

KW - particle boards

KW - environmental protection

KW - heating

M3 - Report

SN - 951-38-4868-X

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden polton tehostaminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Larjava K, Siltanen T, Tormonen K, Kolsi A, Orjala M, Muurinen M. Huonekaluteollisuuden lämmityskattiloiden polton tehostaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 56 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1709).