TY - BOOK
T1 - Optisten levyjen käyttö informaatiopalvelussa
AU - Heimburger, Anneli
PY - 1984
Y1 - 1984
N2 - Optisia levyjä tiedontallennuksen välineinä ja niiden
sovellusmahdollisuuksia informaatiopalvelutoiminnassa
kuvataan ja analysoidaan. Työ perustuu pääosin viime
vuosina Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa julkaistuun
kirjallisuuteen. Optisen tiedontallennuksen ylivoimaisuus
muihin tallennusvälineisiin verrattuna perustuu lähinnä
suureen tiedontallennustiheyteen, teksti-, kuva- ja
ääni-informaation integrointimahdollisuuteen ja
tallentimen ohjelmoitavuuteen atk:n avulla. Optiset levyt
voidaan jakaa kolmeen ryhmään: optiset analogialevyt eli
optiset videolevyt, optiset digitaalilevyt ja optiset
muistilevyt. Ensivaiheessaan tällä vuosikymmenellä
optiset levyt ovat pelkästään luettavia (optiset
videolevyt) ja kerran kirjoitettavia - usein luettavia
(optiset digitaalilevyt). Ensi vuosikymmenellä lienee
käytössä luku-kirjoitustyyppisiä optisia muistilevyjä.
Nykyään optisia levyjä käytetään
informaatiopalvelutoiminnassa täydentämään
online-tietokantoja kuvainformaatiolla sekä teksti- ja
kuvamateriaalin arkistointiin.
Informaatiopalvelutoiminnan kannalta optisten levyjen
käyttö elektronisen julkaisemisen välineinä tulee olemaan
tärkeimpiä sovellusalueita. Myös koulutus- ja
tiedotustoiminnassa optisilla levyillä tulee olemaan yhä
suurempi merkitys. Optiset tallentimet tulevat osittain
korvaamaan vanhoja tallennusvälineitä ja osittain
täydentämään sekä lisäämään tiedontallennuksen
mahdollisuuksia. Uusien teknologioiden diffuusioaika on
yleensä melko pitkä useimmilla sovellusalueilla,
tyypillisesti 10 - 15 vuotta kehitystyön alkamisesta
laajaan käyttöön. Siitä huolimatta on tärkeää, että ne
ihmiset, jotka ovat vastuussa mm. tietokantojen
kehitystyöstä, elektronisesta julkaisemisesta,
toimistoautomaatiosta sekä koulutus- ja
tiedotustoiminnasta pitävät mielessään sen, että optinen
tiedontallennus erilaisine välineineen on
tiedontallennuksen huomispäivää.
AB - Optisia levyjä tiedontallennuksen välineinä ja niiden
sovellusmahdollisuuksia informaatiopalvelutoiminnassa
kuvataan ja analysoidaan. Työ perustuu pääosin viime
vuosina Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa julkaistuun
kirjallisuuteen. Optisen tiedontallennuksen ylivoimaisuus
muihin tallennusvälineisiin verrattuna perustuu lähinnä
suureen tiedontallennustiheyteen, teksti-, kuva- ja
ääni-informaation integrointimahdollisuuteen ja
tallentimen ohjelmoitavuuteen atk:n avulla. Optiset levyt
voidaan jakaa kolmeen ryhmään: optiset analogialevyt eli
optiset videolevyt, optiset digitaalilevyt ja optiset
muistilevyt. Ensivaiheessaan tällä vuosikymmenellä
optiset levyt ovat pelkästään luettavia (optiset
videolevyt) ja kerran kirjoitettavia - usein luettavia
(optiset digitaalilevyt). Ensi vuosikymmenellä lienee
käytössä luku-kirjoitustyyppisiä optisia muistilevyjä.
Nykyään optisia levyjä käytetään
informaatiopalvelutoiminnassa täydentämään
online-tietokantoja kuvainformaatiolla sekä teksti- ja
kuvamateriaalin arkistointiin.
Informaatiopalvelutoiminnan kannalta optisten levyjen
käyttö elektronisen julkaisemisen välineinä tulee olemaan
tärkeimpiä sovellusalueita. Myös koulutus- ja
tiedotustoiminnassa optisilla levyillä tulee olemaan yhä
suurempi merkitys. Optiset tallentimet tulevat osittain
korvaamaan vanhoja tallennusvälineitä ja osittain
täydentämään sekä lisäämään tiedontallennuksen
mahdollisuuksia. Uusien teknologioiden diffuusioaika on
yleensä melko pitkä useimmilla sovellusalueilla,
tyypillisesti 10 - 15 vuotta kehitystyön alkamisesta
laajaan käyttöön. Siitä huolimatta on tärkeää, että ne
ihmiset, jotka ovat vastuussa mm. tietokantojen
kehitystyöstä, elektronisesta julkaisemisesta,
toimistoautomaatiosta sekä koulutus- ja
tiedotustoiminnasta pitävät mielessään sen, että optinen
tiedontallennus erilaisine välineineen on
tiedontallennuksen huomispäivää.
KW - optical disks
KW - information services
KW - libraries
KW - information storage
M3 - Report
SN - 951-38-2149-8
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Optisten levyjen käyttö informaatiopalvelussa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -