Optisten levyjen käyttö informaatiopalvelussa

Anneli Heimburger

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Optisia levyjä tiedontallennuksen välineinä ja niiden sovellusmahdollisuuksia informaatiopalvelutoiminnassa kuvataan ja analysoidaan. Työ perustuu pääosin viime vuosina Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa julkaistuun kirjallisuuteen. Optisen tiedontallennuksen ylivoimaisuus muihin tallennusvälineisiin verrattuna perustuu lähinnä suureen tiedontallennustiheyteen, teksti-, kuva- ja ääni-informaation integrointimahdollisuuteen ja tallentimen ohjelmoitavuuteen atk:n avulla. Optiset levyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: optiset analogialevyt eli optiset videolevyt, optiset digitaalilevyt ja optiset muistilevyt. Ensivaiheessaan tällä vuosikymmenellä optiset levyt ovat pelkästään luettavia (optiset videolevyt) ja kerran kirjoitettavia - usein luettavia (optiset digitaalilevyt). Ensi vuosikymmenellä lienee käytössä luku-kirjoitustyyppisiä optisia muistilevyjä. Nykyään optisia levyjä käytetään informaatiopalvelutoiminnassa täydentämään online-tietokantoja kuvainformaatiolla sekä teksti- ja kuvamateriaalin arkistointiin. Informaatiopalvelutoiminnan kannalta optisten levyjen käyttö elektronisen julkaisemisen välineinä tulee olemaan tärkeimpiä sovellusalueita. Myös koulutus- ja tiedotustoiminnassa optisilla levyillä tulee olemaan yhä suurempi merkitys. Optiset tallentimet tulevat osittain korvaamaan vanhoja tallennusvälineitä ja osittain täydentämään sekä lisäämään tiedontallennuksen mahdollisuuksia. Uusien teknologioiden diffuusioaika on yleensä melko pitkä useimmilla sovellusalueilla, tyypillisesti 10 - 15 vuotta kehitystyön alkamisesta laajaan käyttöön. Siitä huolimatta on tärkeää, että ne ihmiset, jotka ovat vastuussa mm. tietokantojen kehitystyöstä, elektronisesta julkaisemisesta, toimistoautomaatiosta sekä koulutus- ja tiedotustoiminnasta pitävät mielessään sen, että optinen tiedontallennus erilaisine välineineen on tiedontallennuksen huomispäivää.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages61
ISBN (Print)951-38-2149-8
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number376
ISSN0358-5085

Fingerprint

information services

Keywords

  • optical disks
  • information services
  • libraries
  • information storage

Cite this

Heimburger, A. (1984). Optisten levyjen käyttö informaatiopalvelussa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 376
Heimburger, Anneli. / Optisten levyjen käyttö informaatiopalvelussa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 61 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 376).
@book{7b323feddb7444939b360deacd2fefd5,
title = "Optisten levyjen k{\"a}ytt{\"o} informaatiopalvelussa",
abstract = "Optisia levyj{\"a} tiedontallennuksen v{\"a}linein{\"a} ja niiden sovellusmahdollisuuksia informaatiopalvelutoiminnassa kuvataan ja analysoidaan. Ty{\"o} perustuu p{\"a}{\"a}osin viime vuosina Yhdysvalloissa ja L{\"a}nsi-Euroopassa julkaistuun kirjallisuuteen. Optisen tiedontallennuksen ylivoimaisuus muihin tallennusv{\"a}lineisiin verrattuna perustuu l{\"a}hinn{\"a} suureen tiedontallennustiheyteen, teksti-, kuva- ja {\"a}{\"a}ni-informaation integrointimahdollisuuteen ja tallentimen ohjelmoitavuuteen atk:n avulla. Optiset levyt voidaan jakaa kolmeen ryhm{\"a}{\"a}n: optiset analogialevyt eli optiset videolevyt, optiset digitaalilevyt ja optiset muistilevyt. Ensivaiheessaan t{\"a}ll{\"a} vuosikymmenell{\"a} optiset levyt ovat pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n luettavia (optiset videolevyt) ja kerran kirjoitettavia - usein luettavia (optiset digitaalilevyt). Ensi vuosikymmenell{\"a} lienee k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} luku-kirjoitustyyppisi{\"a} optisia muistilevyj{\"a}. Nyky{\"a}{\"a}n optisia levyj{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n informaatiopalvelutoiminnassa t{\"a}ydent{\"a}m{\"a}{\"a}n online-tietokantoja kuvainformaatiolla sek{\"a} teksti- ja kuvamateriaalin arkistointiin. Informaatiopalvelutoiminnan kannalta optisten levyjen k{\"a}ytt{\"o} elektronisen julkaisemisen v{\"a}linein{\"a} tulee olemaan t{\"a}rkeimpi{\"a} sovellusalueita. My{\"o}s koulutus- ja tiedotustoiminnassa optisilla levyill{\"a} tulee olemaan yh{\"a} suurempi merkitys. Optiset tallentimet tulevat osittain korvaamaan vanhoja tallennusv{\"a}lineit{\"a} ja osittain t{\"a}ydent{\"a}m{\"a}{\"a}n sek{\"a} lis{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}n tiedontallennuksen mahdollisuuksia. Uusien teknologioiden diffuusioaika on yleens{\"a} melko pitk{\"a} useimmilla sovellusalueilla, tyypillisesti 10 - 15 vuotta kehitysty{\"o}n alkamisesta laajaan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Siit{\"a} huolimatta on t{\"a}rke{\"a}{\"a}, ett{\"a} ne ihmiset, jotka ovat vastuussa mm. tietokantojen kehitysty{\"o}st{\"a}, elektronisesta julkaisemisesta, toimistoautomaatiosta sek{\"a} koulutus- ja tiedotustoiminnasta pit{\"a}v{\"a}t mieless{\"a}{\"a}n sen, ett{\"a} optinen tiedontallennus erilaisine v{\"a}lineineen on tiedontallennuksen huomisp{\"a}iv{\"a}{\"a}.",
keywords = "optical disks, information services, libraries, information storage",
author = "Anneli Heimburger",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2149-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "376",
address = "Finland",

}

Heimburger, A 1984, Optisten levyjen käyttö informaatiopalvelussa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 376, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Optisten levyjen käyttö informaatiopalvelussa. / Heimburger, Anneli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 61 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 376).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Optisten levyjen käyttö informaatiopalvelussa

AU - Heimburger, Anneli

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Optisia levyjä tiedontallennuksen välineinä ja niiden sovellusmahdollisuuksia informaatiopalvelutoiminnassa kuvataan ja analysoidaan. Työ perustuu pääosin viime vuosina Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa julkaistuun kirjallisuuteen. Optisen tiedontallennuksen ylivoimaisuus muihin tallennusvälineisiin verrattuna perustuu lähinnä suureen tiedontallennustiheyteen, teksti-, kuva- ja ääni-informaation integrointimahdollisuuteen ja tallentimen ohjelmoitavuuteen atk:n avulla. Optiset levyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: optiset analogialevyt eli optiset videolevyt, optiset digitaalilevyt ja optiset muistilevyt. Ensivaiheessaan tällä vuosikymmenellä optiset levyt ovat pelkästään luettavia (optiset videolevyt) ja kerran kirjoitettavia - usein luettavia (optiset digitaalilevyt). Ensi vuosikymmenellä lienee käytössä luku-kirjoitustyyppisiä optisia muistilevyjä. Nykyään optisia levyjä käytetään informaatiopalvelutoiminnassa täydentämään online-tietokantoja kuvainformaatiolla sekä teksti- ja kuvamateriaalin arkistointiin. Informaatiopalvelutoiminnan kannalta optisten levyjen käyttö elektronisen julkaisemisen välineinä tulee olemaan tärkeimpiä sovellusalueita. Myös koulutus- ja tiedotustoiminnassa optisilla levyillä tulee olemaan yhä suurempi merkitys. Optiset tallentimet tulevat osittain korvaamaan vanhoja tallennusvälineitä ja osittain täydentämään sekä lisäämään tiedontallennuksen mahdollisuuksia. Uusien teknologioiden diffuusioaika on yleensä melko pitkä useimmilla sovellusalueilla, tyypillisesti 10 - 15 vuotta kehitystyön alkamisesta laajaan käyttöön. Siitä huolimatta on tärkeää, että ne ihmiset, jotka ovat vastuussa mm. tietokantojen kehitystyöstä, elektronisesta julkaisemisesta, toimistoautomaatiosta sekä koulutus- ja tiedotustoiminnasta pitävät mielessään sen, että optinen tiedontallennus erilaisine välineineen on tiedontallennuksen huomispäivää.

AB - Optisia levyjä tiedontallennuksen välineinä ja niiden sovellusmahdollisuuksia informaatiopalvelutoiminnassa kuvataan ja analysoidaan. Työ perustuu pääosin viime vuosina Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa julkaistuun kirjallisuuteen. Optisen tiedontallennuksen ylivoimaisuus muihin tallennusvälineisiin verrattuna perustuu lähinnä suureen tiedontallennustiheyteen, teksti-, kuva- ja ääni-informaation integrointimahdollisuuteen ja tallentimen ohjelmoitavuuteen atk:n avulla. Optiset levyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: optiset analogialevyt eli optiset videolevyt, optiset digitaalilevyt ja optiset muistilevyt. Ensivaiheessaan tällä vuosikymmenellä optiset levyt ovat pelkästään luettavia (optiset videolevyt) ja kerran kirjoitettavia - usein luettavia (optiset digitaalilevyt). Ensi vuosikymmenellä lienee käytössä luku-kirjoitustyyppisiä optisia muistilevyjä. Nykyään optisia levyjä käytetään informaatiopalvelutoiminnassa täydentämään online-tietokantoja kuvainformaatiolla sekä teksti- ja kuvamateriaalin arkistointiin. Informaatiopalvelutoiminnan kannalta optisten levyjen käyttö elektronisen julkaisemisen välineinä tulee olemaan tärkeimpiä sovellusalueita. Myös koulutus- ja tiedotustoiminnassa optisilla levyillä tulee olemaan yhä suurempi merkitys. Optiset tallentimet tulevat osittain korvaamaan vanhoja tallennusvälineitä ja osittain täydentämään sekä lisäämään tiedontallennuksen mahdollisuuksia. Uusien teknologioiden diffuusioaika on yleensä melko pitkä useimmilla sovellusalueilla, tyypillisesti 10 - 15 vuotta kehitystyön alkamisesta laajaan käyttöön. Siitä huolimatta on tärkeää, että ne ihmiset, jotka ovat vastuussa mm. tietokantojen kehitystyöstä, elektronisesta julkaisemisesta, toimistoautomaatiosta sekä koulutus- ja tiedotustoiminnasta pitävät mielessään sen, että optinen tiedontallennus erilaisine välineineen on tiedontallennuksen huomispäivää.

KW - optical disks

KW - information services

KW - libraries

KW - information storage

M3 - Report

SN - 951-38-2149-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Optisten levyjen käyttö informaatiopalvelussa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heimburger A. Optisten levyjen käyttö informaatiopalvelussa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 61 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 376).