Organisaatiokulttuuri ja toiminnan laatu metalliteollisuudessa: 11 tapaustutkimusta suomalaisissa pk-yrityksissä

Tämä julkaisu on osa Laatuali-projektia, jonka kokonaistavoitteena oli alihankintatoiminnassa esiintyvien laatuongelmien kuvaaminen, niiden syntymekanismien selvittäminen sekä organisaatiokulttuurin roolin pohtiminen toiminnan laadussa. Tutkimus toteutettiin 11:ssä metalliteollisuuden alan tehtaassa ajankohtana, jolloin mediassa ja toimialan erilaisissa elimissä keskusteltiin vilkkaasti Kiina-ilmiöstä. Julkaisussa kuvataan metalliteollisuuden pk-yritysten kulttuurin sekä yleisiä että yrityskohtaisia piirteitä. Lisäksi tarkastellaan tämänhetkisten organisaatiokulttuurin piirteiden yhteyttä toiminnassa ilmeneviin laatuongelmiin ja tehokkuuden tunnuslukuihin. Tavoitteena oli arvioida, mitkä ovat suomalaisen pk-metalliyrityksen tyypilliset kulttuurin piirteet ja miten organisaatiot hahmottavat tulevaisuuden haasteensa ja menestymisensä edellytykset. Yrityksissä esiintyi huomattavan vaihtelevia näkemyksiä siitä, mikä on niiden perustehtävä. Useimmiten henkilöstö mielsi organisaationsa perustehtäväksi tavaran valmistamisen tai tuottamisen. Silti lähes yhtä usein perustehtäväksi määriteltiin asiakkaan palveleminen. Vaikka asiakkaan palvelemista pidettiin suhteellisen usein perustehtävänä, ei se siis näkynyt suoraan siinä, mitä pidettiin kriittisinä menestystekijöinä. Menestystekijäksi miellettiin yleisesti laadukas, ajallaan toimitettu tuote. Laatukäsitys oli organisaatioissa melko tuotekeskeinen. Laajojen kokonaispalvelujen tuottaminen asiakkaille vaikutti olevan tyypillinen tulevaisuuden kehityssuuntaidea. Käytännössä vielä nyt harvoissa organisaatiossa tehtiin systemaattisesti työtä tämän toteuttamiseksi. Yrityksissä korostettiin tällä hetkellä voimakkaasti tehokasta työskentelyä ja melko paljon toiminnan kustannustehokkuutta. Henkilöstöön liittyviä asioita, kuten henkilöstön hyvinvointia ja kehittämistä tai avointa tiedonvälitystä ja yhteistyötä, ei koettu pidettävän arvossa toimialalla. Siitä huolimatta työtyytyväisyys oli keskimäärin melko hyvä. Nuorimmat työntekijät olivat muita ikäryhmiä merkittävästi tyytymättömämpiä työhönsä, mikä on suuri haaste työntekijäsukupolven vaihtuessa. Tulosten perusteella metalliteollisuuden organisaatioissa kaivattaisiin konkreettista toiminnan kehittämistä ja henkilöjohtamista.