Osaaminen ja työllisyys digimurroksessa

Tämä dokumentti esittää kirjallisuustutkimukseen perustuvia näkökulmia digitalisaation tuomista muutoksista tarvittaviin osaamisiin, työllisyyteen ja työtehtäviin tulevaisuudessa. Toistuvasti kirjallisuuslähteessä mainittuja digitalisaation tuomia muutoksia ovat epätasa-arvoisuuden ja palkkaerojen kasvu, työn pirstaloituminen sekä se, että ihmisillä voi tulevaisuudessa olla monta samanaikaista työsuhdetta. Myös useilla työpaikoilla, joiden olemassaololle digitalisaatio ei ole selkeä uhka, tapahtuu työtehtävissä suuria muutoksia, minkä vuoksi tarvitaan uudenlaisia taitoja ja sopeutumista. Nähtävillä olevat digitalisaatioon liittyvät trendit, kuten jakamistalous ja tietotyön automatisointi (esim. data-analyysien kautta tehtävä automaattinen päätöstenteko) muuttavat myös työn sisältöjä ja tehtäviä, ja siten työmarkkinoita ja tarvittavaa osaamista ja koulutusta. Vähemmän koulutetuilla, rutiinitöitä tekevillä henkilöillä ja suurten kaupunkien ulkopuolella asuvilla arvioidaan olevan heikommat mahdollisuudet
työllistyä digitalisaation edetessä, joten koulutusta tulisi suunnata hoivatyötä, luovuutta ja vuorovaikutusta edellyttäviin töihin, ja toisaalta työvoiman liikkuvuutta tulisi helpottaa. Kirjallisuudessa esitetään, että kehittyneet taloudet saavuttavat digitalisaation kautta pääasiassa tuottavuuden nousua ja taloudellista kasvua, mutta vaikutukset työllisyyteen voivat olla negatiivisia. Kirjallisuudessa on tosin tuotu usein esiin, että koneiden kyky korvata ihmistyövoimaa yliarvioidaan helposti ja että tulevaisuuskuvissa ei huomioida riittävästi automaation ja työvoiman vuorovaikutuksen merkitystä tuottavuuden kasvussa, ja toisaalta aliarvioidaan intuition ja inhimillisen arvion osuutta työtehtävissä,
jolloin niiden digitalisointi onkin oletettua vaikeampaa. Automaation kannalta on oleellista tarkastella myös sitä, missä tehtävissä ihmisellä on suhteellinen etu koneeseen nähden. Kirjallisuudessa todetaan toistuvasti, että on haastavaa ennustaa, millä aloilla työpaikkojen määrä merkittävästi kasvaa ja että tässä on suuria eroja maiden välillä. Kunkin maan tulisikin analysoida nykytilanteensa ja laatia suunnitelmat omiin vahvuuksiinsa nojautuen. Suomen edellytykset pärjätä digitaalisessa murroksessa ovat siis lähtökohtaisesti hyvät, kun jo nyt kilpaillaan jatkuvasti kehittyvällä osaamisella eikä halvalla tuntihinnalla.