Osaamisen hallinta ydinvoimalaitoksessa operaattoreiden sukupolvenvaihdostilanteessa

Tutkimuksessa tarkasteltiin osaamisen hallintaa ydinvoimalaitoksen valvomohenkilöstön sukupolvenvaihdostilanteessa. Tutkimuksen tavoite oli selvittää niitä mekanismeja ja tekijöitä, jotka vaikuttavat uusien ohjaajien toimintatapojen ja ammattitaidon muodostumiseen. Kaksi keskeistä mekanismia, joita tarkasteltiin, olivat kulttuurinen ja emotionaalinen toiminnan säätely. Tavoitteena oli myös laatia yleinen malli ohjaajien ja ohjaajaharjoittelijoiden oppimisedellytysten analysointiin ja kehittämiseen. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin kahden oppimisteorian soveltuvuutta ja riittävyyttä työharjoittelukäytäntöjen kehittämisen perustaksi suhteessa ohjaajatyön vaatimuksiin ja koettuihin päivittäisen työn oppimismahdollisuuksiin. Tutkimuksen tuloksena syntyneessä oppimisprosessimallissa määriteltiin, mitkä tekijät ja mekanismit vaikuttavat harjoittelijoiden kehittymiseen osaaviksi ohjaajiksi luotettavuustavoitteisessa organisaatiossa. Keskeisiksi mekanismeiksi todettiin luottamuksen ansaitseminen ja oman varmuuden saavuttaminen. Myös harjoittelijoiden yksilölliset tekijät sekä perehdyttämisvälineet ja vuoron käsitykset vaikuttavat perehdyttämisen onnistumiseen. Keskeistä on kuitenkin itse työ, jota harjoittelija pääsee tekemään. Työharjoittelun toteutustavassa ja vallitsevissa käsityksissä oli havaittavissa "oppipoika-mestari-mallin" (Lave & Wenger 1991) mukaisia piirteitä. Perehdyttämistavasta löytyi myös tutkivan oppimisen mallin (Hakkarainen et al. 1999 mukaisia piirteitä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että keskeinen haaste osaamisen hallinnassa sukupolven-vaihdostilanteessa on yhteisten välineiden ja menettelytapojen kehittäminen tukemaan harjoittelijan tavoitteellista, kysymysten ohjaamaa ja asteittain syvenevää oppimisprosessia ja yhteisön hyväksytyksi jäseneksi pääsemistä. Näiden menettelytapojen täytyy sallia ja tarjota mahdollisuus harjoittelijan omalle aktiivisuudelle sekä samalla asteittain syvenevälle osallistumiselle itse toimintaan siten, että turvallisuus samalla edelleen varmistetaan. Tutkimus tuotti lisäksi uutta tietoa prosessinohjaajien perustehtävästä. Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen päivittäisessä työssä tunnistettiin yhdeksi keskeiseksi ohjaajien perustehtävän vaatimukseksi.