@book{20bb8c1ebaca41e6893cd52e358f578f,
title = "Oulun kalliol{\"a}mp{\"o}varasto. Osa 1. L{\"a}mp{\"o}varaston k{\"a}ytt{\"o} ja hankkeen kannattavuus",
abstract = "Kemira Oy:n Oulun tehtailla syntyy prosessien hukkal{\"a}mp{\"o}{\"a} n. 10 MW:n teholla ymp{\"a}ri vuoden. Kemira toimittaa l{\"a}mp{\"o}{\"a} Oulun kaupungin energialaitoksen kaukol{\"a}mp{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n. Kev{\"a}isin ja syksyisin hukkal{\"a}mp{\"o} joudutaan kuitenkin johtamaan Oulujokeen, koska Toppilan turvel{\"a}mmitysvoimalaitoksen tuottama l{\"a}mp{\"o} riitt{\"a}{\"a} kaukol{\"a}mm{\"o}n kulutuksen tyydytt{\"a}miseen. Kemiran tehtaalla on k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}tt{\"o}m{\"a}n{\"a} 190 000 m3 kallioluolasto, joka on aiemmin toiminut teollisuusbensiinivarastona. Luolasto on nyky{\"a}{\"a}n t{\"a}ynn{\"a} vett{\"a}. Kallioluolastoa voitaisiin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} Kemiran prosessihukkal{\"a}mm{\"o}n varastointiin, kun l{\"a}mm{\"o}lle ei ole kysynt{\"a}{\"a} kaukol{\"a}mp{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a}. L{\"a}mp{\"o}varasto voitaisiin purkaa my{\"o}hemmin, kun l{\"a}mm{\"o}n kysynt{\"a} ylitt{\"a}{\"a} prosessista saatavan l{\"a}mp{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}n. Kalliotilaa voitaisiin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} my{\"o}skin Toppilan vastapainelaitoksen l{\"a}mm{\"o}n lyhytaikaisvarastointiin. Varastosta purettu l{\"a}mp{\"o} korvaisi {\"o}ljykattilal{\"a}mp{\"o}{\"a} ja olisi varal{\"a}mm{\"o}n l{\"a}hde Toppilan laitoksen lyhytaikaisissa vikatilanteissa. Kausivarastoinnissa l{\"a}mp{\"o}varastolle tulee kaksi latauspurkausjaksoa vuodessa. Latausteho on 10 MW ja purkausteho 20 MW. Lyhytaikaisvarastoinnissa lataus-purkauskertoja tulee n. 8 vuodessa. Suurin vuosittainen purkausteho on 70-100 MW. Toppilan vastapainetuotanto lis{\"a}{\"a}ntyy 1 - 4 % ja lauhdetuotanto v{\"a}henee n. 50 % vuodessa l{\"a}mp{\"o}varaston vaikutuksesta. Vastaavasti Kemiran prosessien hukkal{\"a}mm{\"o}n hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o} kasvaa n. 20 %. L{\"a}mp{\"o}varaston k{\"a}ytt{\"o} kasvattaa turpeen kulutusta alkuvuosina 3 %, mutta tarkastelujakson loppupuolella kulutus v{\"a}henee n. 2 % vuosikulutuksesta. {\"O}ljyn vuosikulutus pienenee aluksi 30 %, mutta jakson loppupuolella varaston k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} ei ole en{\"a}{\"a} sanottavaa vaikutusta {\"o}ljyn kulutukseen. L{\"a}mm{\"o}n kulutuksen huipputehoa l{\"a}mp{\"o}varaston k{\"a}yt{\"o}ll{\"a} pystyttiin leikkaamaan n. 60 MW. L{\"a}mp{\"o}varastohankkeen investointikustannuksiksi arvioitiin 13 Mmk. Simulointilaskelmilla l{\"a}mp{\"o}varaston keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iseksi vuosituotoksi saatiin 2 Mmk, josta puolet on prosessin hukkal{\"a}mm{\"o}n kausivarastoinnin tuottoa. Hankkeen takaisinmaksuajaksi saadaan 5 %:n korolla n. 8 vuotta. Jos {\"o}ljyn hinta nousee 50 %, hankkeen takaisinmaksuaika lyhenee 5 vuoteen. Vastaavaan tulokseen p{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a}n, jos hankkeen investointikustannus laskee 9 Mmk:aan.",
keywords = "district heating, heat storages, waste heat, economy, rock caverns",
author = "Kari Sipil{\"a}",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3420-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "608",
address = "Finland",
}
