Oulun kalliolämpövarasto. Osa 1. Lämpövaraston käyttö ja hankkeen kannattavuus

Kemira Oy:n Oulun tehtailla syntyy prosessien hukkalämpöä n. 10 MW:n teholla ympäri vuoden. Kemira toimittaa lämpöä Oulun kaupungin energialaitoksen kaukolämpöjärjestelmään. Keväisin ja syksyisin hukkalämpö joudutaan kuitenkin johtamaan Oulujokeen, koska Toppilan turvelämmitysvoimalaitoksen tuottama lämpö riittää kaukolämmön kulutuksen tyydyttämiseen. Kemiran tehtaalla on käyttämättömänä 190 000 m3 kallioluolasto, joka on aiemmin toiminut teollisuusbensiinivarastona. Luolasto on nykyään täynnä vettä. Kallioluolastoa voitaisiin käyttää Kemiran prosessihukkalämmön varastointiin, kun lämmölle ei ole kysyntää kaukolämpöjärjestelmässä. Lämpövarasto voitaisiin purkaa myöhemmin, kun lämmön kysyntä ylittää prosessista saatavan lämpömäärän. Kalliotilaa voitaisiin käyttää myöskin Toppilan vastapainelaitoksen lämmön lyhytaikaisvarastointiin. Varastosta purettu lämpö korvaisi öljykattilalämpöä ja olisi varalämmön lähde Toppilan laitoksen lyhytaikaisissa vikatilanteissa. Kausivarastoinnissa lämpövarastolle tulee kaksi latauspurkausjaksoa vuodessa. Latausteho on 10 MW ja purkausteho 20 MW. Lyhytaikaisvarastoinnissa lataus-purkauskertoja tulee n. 8 vuodessa. Suurin vuosittainen purkausteho on 70-100 MW. Toppilan vastapainetuotanto lisääntyy 1 - 4 % ja lauhdetuotanto vähenee n. 50 % vuodessa lämpövaraston vaikutuksesta. Vastaavasti Kemiran prosessien hukkalämmön hyötykäyttö kasvaa n. 20 %. Lämpövaraston käyttö kasvattaa turpeen kulutusta alkuvuosina 3 %, mutta tarkastelujakson loppupuolella kulutus vähenee n. 2 % vuosikulutuksesta. Öljyn vuosikulutus pienenee aluksi 30 %, mutta jakson loppupuolella varaston käytöllä ei ole enää sanottavaa vaikutusta öljyn kulutukseen. Lämmön kulutuksen huipputehoa lämpövaraston käytöllä pystyttiin leikkaamaan n. 60 MW. Lämpövarastohankkeen investointikustannuksiksi arvioitiin 13 Mmk. Simulointilaskelmilla lämpövaraston keskimääräiseksi vuosituotoksi saatiin 2 Mmk, josta puolet on prosessin hukkalämmön kausivarastoinnin tuottoa. Hankkeen takaisinmaksuajaksi saadaan 5 %:n korolla n. 8 vuotta. Jos öljyn hinta nousee 50 %, hankkeen takaisinmaksuaika lyhenee 5 vuoteen. Vastaavaan tulokseen päästään, jos hankkeen investointikustannus laskee 9 Mmk:aan.