Pääkaupunkiseudun alueellisen rakenteen muutoksia: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 2

Hanna Lampinen, Annukka Seppälä

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Työssä luodaan yleispiirteinen katsaus Suomen pääkaupunkiseudun väestö- ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen sodan jälkeen. Aluksi tarkasteltiin väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksia. Alueen fyysisen rakenteen tarkastelussa tutkittiin asunto- ja rakennuskannan luonnetta kuvaavia tekijöitä sekä asunto- ja rakennustuotannon muutoksia tutkimuskaudella. Tutkimusalue käsitti Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Tutkimuksessa alue oli jaettu 21 suuralueeseen ja Kauniaisten kaupunkiin. Tutkimusaineistona käytettiin pääasiassa yleisiä väestölaskentoja vuosilta 1950, 1960, 1970 ja 1980 sekä kaupunkien tilastollisia vuosikirjoja ja asunto- ja rakennustuotantotilastoja. Pääkaupunkiseudun väestö on kaksinkertaistunut tarkasteluaikana ja väestörakenne on muuttunut vanhemmaksi. Asuntokanta on 2,7-kertaistunut ja asuminen väljentynyt. Pääkaupunkiseudun asuntotuotannon huippuvuodet ajoittuvat 1970-luvun alkupuolelle. Tällöin Espoo ja Vantaa alkoivat kasvaa ja Helsingin osuus pääkaupunkiseudun väestön ja asuntokannan määrästä väheni. Helsingin kantakaupungissa väkiluku on vähentynyt. Väestön ikärakenteen muutokset ovat olleet siellä pääkaupunkiseudun suuralueista voimakkaimmat, ruokakuntien keskikoko on pienentynyt eniten ja asumisväljyys on lisääntynyt eniten huolimatta siitä, että pienten asuntojen osuus on siellä suurin. Kantakaupunki on edelleen pääkaupunkiseudun keskeinen työpaikka-alue. Sen rinnalle ovat nousseet Helsingin läntiset esikaupungit, Espoon itäosat ja Kehä III:n varsi. Suuralueista Helsingin läntisissä esikaupungeissa näkyy kantakaupungille ominaisia kehityspiirteitä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages156
ISBN (Print)951-38-3438-7
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number996
ISSN0358-5085

Fingerprint

research projects
urbanization

Keywords

  • urban development
  • urban planning
  • residential buildings

Cite this

Lampinen, H., & Seppälä, A. (1989). Pääkaupunkiseudun alueellisen rakenteen muutoksia: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 2. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 996
Lampinen, Hanna ; Seppälä, Annukka. / Pääkaupunkiseudun alueellisen rakenteen muutoksia : Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 2. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 156 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 996).
@book{3fe733a799434d32b34f0a073bd581ac,
title = "P{\"a}{\"a}kaupunkiseudun alueellisen rakenteen muutoksia: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 2",
abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} luodaan yleispiirteinen katsaus Suomen p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun v{\"a}est{\"o}- ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen sodan j{\"a}lkeen. Aluksi tarkasteltiin v{\"a}est{\"o}- ja elinkeinorakenteen muutoksia. Alueen fyysisen rakenteen tarkastelussa tutkittiin asunto- ja rakennuskannan luonnetta kuvaavia tekij{\"o}it{\"a} sek{\"a} asunto- ja rakennustuotannon muutoksia tutkimuskaudella. Tutkimusalue k{\"a}sitti Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Tutkimuksessa alue oli jaettu 21 suuralueeseen ja Kauniaisten kaupunkiin. Tutkimusaineistona k{\"a}ytettiin p{\"a}{\"a}asiassa yleisi{\"a} v{\"a}est{\"o}laskentoja vuosilta 1950, 1960, 1970 ja 1980 sek{\"a} kaupunkien tilastollisia vuosikirjoja ja asunto- ja rakennustuotantotilastoja. P{\"a}{\"a}kaupunkiseudun v{\"a}est{\"o} on kaksinkertaistunut tarkasteluaikana ja v{\"a}est{\"o}rakenne on muuttunut vanhemmaksi. Asuntokanta on 2,7-kertaistunut ja asuminen v{\"a}ljentynyt. P{\"a}{\"a}kaupunkiseudun asuntotuotannon huippuvuodet ajoittuvat 1970-luvun alkupuolelle. T{\"a}ll{\"o}in Espoo ja Vantaa alkoivat kasvaa ja Helsingin osuus p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun v{\"a}est{\"o}n ja asuntokannan m{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} v{\"a}heni. Helsingin kantakaupungissa v{\"a}kiluku on v{\"a}hentynyt. V{\"a}est{\"o}n ik{\"a}rakenteen muutokset ovat olleet siell{\"a} p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun suuralueista voimakkaimmat, ruokakuntien keskikoko on pienentynyt eniten ja asumisv{\"a}ljyys on lis{\"a}{\"a}ntynyt eniten huolimatta siit{\"a}, ett{\"a} pienten asuntojen osuus on siell{\"a} suurin. Kantakaupunki on edelleen p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun keskeinen ty{\"o}paikka-alue. Sen rinnalle ovat nousseet Helsingin l{\"a}ntiset esikaupungit, Espoon it{\"a}osat ja Keh{\"a} III:n varsi. Suuralueista Helsingin l{\"a}ntisiss{\"a} esikaupungeissa n{\"a}kyy kantakaupungille ominaisia kehityspiirteit{\"a}.",
keywords = "urban development, urban planning, residential buildings",
author = "Hanna Lampinen and Annukka Sepp{\"a}l{\"a}",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3438-7",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "996",
address = "Finland",

}

Lampinen, H & Seppälä, A 1989, Pääkaupunkiseudun alueellisen rakenteen muutoksia: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 2. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 996, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pääkaupunkiseudun alueellisen rakenteen muutoksia : Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 2. / Lampinen, Hanna; Seppälä, Annukka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 156 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 996).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pääkaupunkiseudun alueellisen rakenteen muutoksia

T2 - Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 2

AU - Lampinen, Hanna

AU - Seppälä, Annukka

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Työssä luodaan yleispiirteinen katsaus Suomen pääkaupunkiseudun väestö- ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen sodan jälkeen. Aluksi tarkasteltiin väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksia. Alueen fyysisen rakenteen tarkastelussa tutkittiin asunto- ja rakennuskannan luonnetta kuvaavia tekijöitä sekä asunto- ja rakennustuotannon muutoksia tutkimuskaudella. Tutkimusalue käsitti Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Tutkimuksessa alue oli jaettu 21 suuralueeseen ja Kauniaisten kaupunkiin. Tutkimusaineistona käytettiin pääasiassa yleisiä väestölaskentoja vuosilta 1950, 1960, 1970 ja 1980 sekä kaupunkien tilastollisia vuosikirjoja ja asunto- ja rakennustuotantotilastoja. Pääkaupunkiseudun väestö on kaksinkertaistunut tarkasteluaikana ja väestörakenne on muuttunut vanhemmaksi. Asuntokanta on 2,7-kertaistunut ja asuminen väljentynyt. Pääkaupunkiseudun asuntotuotannon huippuvuodet ajoittuvat 1970-luvun alkupuolelle. Tällöin Espoo ja Vantaa alkoivat kasvaa ja Helsingin osuus pääkaupunkiseudun väestön ja asuntokannan määrästä väheni. Helsingin kantakaupungissa väkiluku on vähentynyt. Väestön ikärakenteen muutokset ovat olleet siellä pääkaupunkiseudun suuralueista voimakkaimmat, ruokakuntien keskikoko on pienentynyt eniten ja asumisväljyys on lisääntynyt eniten huolimatta siitä, että pienten asuntojen osuus on siellä suurin. Kantakaupunki on edelleen pääkaupunkiseudun keskeinen työpaikka-alue. Sen rinnalle ovat nousseet Helsingin läntiset esikaupungit, Espoon itäosat ja Kehä III:n varsi. Suuralueista Helsingin läntisissä esikaupungeissa näkyy kantakaupungille ominaisia kehityspiirteitä.

AB - Työssä luodaan yleispiirteinen katsaus Suomen pääkaupunkiseudun väestö- ja yhdyskuntarakenteen kehitykseen sodan jälkeen. Aluksi tarkasteltiin väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksia. Alueen fyysisen rakenteen tarkastelussa tutkittiin asunto- ja rakennuskannan luonnetta kuvaavia tekijöitä sekä asunto- ja rakennustuotannon muutoksia tutkimuskaudella. Tutkimusalue käsitti Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Tutkimuksessa alue oli jaettu 21 suuralueeseen ja Kauniaisten kaupunkiin. Tutkimusaineistona käytettiin pääasiassa yleisiä väestölaskentoja vuosilta 1950, 1960, 1970 ja 1980 sekä kaupunkien tilastollisia vuosikirjoja ja asunto- ja rakennustuotantotilastoja. Pääkaupunkiseudun väestö on kaksinkertaistunut tarkasteluaikana ja väestörakenne on muuttunut vanhemmaksi. Asuntokanta on 2,7-kertaistunut ja asuminen väljentynyt. Pääkaupunkiseudun asuntotuotannon huippuvuodet ajoittuvat 1970-luvun alkupuolelle. Tällöin Espoo ja Vantaa alkoivat kasvaa ja Helsingin osuus pääkaupunkiseudun väestön ja asuntokannan määrästä väheni. Helsingin kantakaupungissa väkiluku on vähentynyt. Väestön ikärakenteen muutokset ovat olleet siellä pääkaupunkiseudun suuralueista voimakkaimmat, ruokakuntien keskikoko on pienentynyt eniten ja asumisväljyys on lisääntynyt eniten huolimatta siitä, että pienten asuntojen osuus on siellä suurin. Kantakaupunki on edelleen pääkaupunkiseudun keskeinen työpaikka-alue. Sen rinnalle ovat nousseet Helsingin läntiset esikaupungit, Espoon itäosat ja Kehä III:n varsi. Suuralueista Helsingin läntisissä esikaupungeissa näkyy kantakaupungille ominaisia kehityspiirteitä.

KW - urban development

KW - urban planning

KW - residential buildings

M3 - Report

SN - 951-38-3438-7

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Pääkaupunkiseudun alueellisen rakenteen muutoksia

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lampinen H, Seppälä A. Pääkaupunkiseudun alueellisen rakenteen muutoksia: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 2. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 156 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 996).