Pääkaupunkiseudun rakentuminen vuosina 1950-1985 -karttasarjoja: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 1

Iiris Tuunela

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tässä työssä laadittiin kaksi karttasarjaa pääkaupunkiseudun rakentumisesta sodan jälkeisenä aikana 1950-1985. Pääkaupunkiseudun yleispiirteistä kehitystä kuvaava karttasarja on piirretty kartta-aineiston tarkastelun perusteella. Lähteinä on käytetty mm. pääkaupunkiseudun kuntien opaskarttoja, virastokarttoja ja topografikarttoja. Toinen karttasarja kuvaa pääkaupunkiseudun rakentumista asuinrakennusten osalta ja on piirretty Pääkaupunkiseudun Tietokeskuksen (PTK) rakennuspalvelutiedoston tietojen pohjalta. Karttoihin on rajattu viisivuotiskausittain asuinrakennustontit tai tontinosat sen mukaan, milloin tontilla olevat rakennukset on otettu käyttöön. Myös asuntojen purkaminen on pyritty ottamaan huomioon suurimpien purettujen alueiden osalta. 1970-luvulla purettiin Helsingissä keskimäärin noin 470 asuntoa vuodessa. Suurimpia alueita purettiin mm. Länsi-Pasilassa, Kumpulassa ja Malmilla. Espoossa kokonaispoistuma 1970-luvulla oli noin 430 asuntoa vuodessa, painopistealueena Leppävaara. Vantaalla asuntopoistuman laskennallinen arvio 1970-luvulla oli noin 250 ja Kauniaisissa noin 10 asuntoa vuodessa. Suuri osa puretuista rakennuksista on ollut 1950-luvulla tai sitä ennen rakennettuja omakotitaloja. Sodan jälkeen pääkaupunkiseudulla Helsingin niemen ulkopuolella oli lähes yksinomaan pientaloasutusta. Ensimmäiset laajamittaiset kerrostaloalueet rakennettiin 1950-luvulla Helsinkiin (mm. Munkkivuori ja Haaga). 1960- ja 1970-luvut olivat pääkaupunkiseudulla asuntorakentamisen huippuaikaa. Tuolloin rakennettiin suuri osa pääkaupunkiseudun lähiöistä, mm. Helsingin itäisten alueiden lähiöt, kuten Jakomäki ja Kontula, Vantaalla esim. Tikkurila ja Martinlaakso sekä Espoossa esim. Karakallio ja Matinkylä. Aluerakentaminen alkoi 1960-luvun puolivälissä ja keskittyi lähinnä Espooseen ja Vantaalle.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages62
ISBN (Print)951-38-3453-0
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number995
ISSN0358-5085

Fingerprint

research projects
urbanization

Keywords

  • urban development
  • urban planning
  • mapping

Cite this

Tuunela, I. (1989). Pääkaupunkiseudun rakentuminen vuosina 1950-1985 -karttasarjoja: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 1. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 995
Tuunela, Iiris. / Pääkaupunkiseudun rakentuminen vuosina 1950-1985 -karttasarjoja : Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 1. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 995).
@book{134554dfc5b94b459b4613151cb6eb8a,
title = "P{\"a}{\"a}kaupunkiseudun rakentuminen vuosina 1950-1985 -karttasarjoja: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 1",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} laadittiin kaksi karttasarjaa p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun rakentumisesta sodan j{\"a}lkeisen{\"a} aikana 1950-1985. P{\"a}{\"a}kaupunkiseudun yleispiirteist{\"a} kehityst{\"a} kuvaava karttasarja on piirretty kartta-aineiston tarkastelun perusteella. L{\"a}htein{\"a} on k{\"a}ytetty mm. p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun kuntien opaskarttoja, virastokarttoja ja topografikarttoja. Toinen karttasarja kuvaa p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun rakentumista asuinrakennusten osalta ja on piirretty P{\"a}{\"a}kaupunkiseudun Tietokeskuksen (PTK) rakennuspalvelutiedoston tietojen pohjalta. Karttoihin on rajattu viisivuotiskausittain asuinrakennustontit tai tontinosat sen mukaan, milloin tontilla olevat rakennukset on otettu k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. My{\"o}s asuntojen purkaminen on pyritty ottamaan huomioon suurimpien purettujen alueiden osalta. 1970-luvulla purettiin Helsingiss{\"a} keskim{\"a}{\"a}rin noin 470 asuntoa vuodessa. Suurimpia alueita purettiin mm. L{\"a}nsi-Pasilassa, Kumpulassa ja Malmilla. Espoossa kokonaispoistuma 1970-luvulla oli noin 430 asuntoa vuodessa, painopistealueena Lepp{\"a}vaara. Vantaalla asuntopoistuman laskennallinen arvio 1970-luvulla oli noin 250 ja Kauniaisissa noin 10 asuntoa vuodessa. Suuri osa puretuista rakennuksista on ollut 1950-luvulla tai sit{\"a} ennen rakennettuja omakotitaloja. Sodan j{\"a}lkeen p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla Helsingin niemen ulkopuolella oli l{\"a}hes yksinomaan pientaloasutusta. Ensimm{\"a}iset laajamittaiset kerrostaloalueet rakennettiin 1950-luvulla Helsinkiin (mm. Munkkivuori ja Haaga). 1960- ja 1970-luvut olivat p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla asuntorakentamisen huippuaikaa. Tuolloin rakennettiin suuri osa p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun l{\"a}hi{\"o}ist{\"a}, mm. Helsingin it{\"a}isten alueiden l{\"a}hi{\"o}t, kuten Jakom{\"a}ki ja Kontula, Vantaalla esim. Tikkurila ja Martinlaakso sek{\"a} Espoossa esim. Karakallio ja Matinkyl{\"a}. Aluerakentaminen alkoi 1960-luvun puoliv{\"a}liss{\"a} ja keskittyi l{\"a}hinn{\"a} Espooseen ja Vantaalle.",
keywords = "urban development, urban planning, mapping",
author = "Iiris Tuunela",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3453-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "995",
address = "Finland",

}

Tuunela, I 1989, Pääkaupunkiseudun rakentuminen vuosina 1950-1985 -karttasarjoja: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 1. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 995, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pääkaupunkiseudun rakentuminen vuosina 1950-1985 -karttasarjoja : Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 1. / Tuunela, Iiris.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 995).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pääkaupunkiseudun rakentuminen vuosina 1950-1985 -karttasarjoja

T2 - Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 1

AU - Tuunela, Iiris

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tässä työssä laadittiin kaksi karttasarjaa pääkaupunkiseudun rakentumisesta sodan jälkeisenä aikana 1950-1985. Pääkaupunkiseudun yleispiirteistä kehitystä kuvaava karttasarja on piirretty kartta-aineiston tarkastelun perusteella. Lähteinä on käytetty mm. pääkaupunkiseudun kuntien opaskarttoja, virastokarttoja ja topografikarttoja. Toinen karttasarja kuvaa pääkaupunkiseudun rakentumista asuinrakennusten osalta ja on piirretty Pääkaupunkiseudun Tietokeskuksen (PTK) rakennuspalvelutiedoston tietojen pohjalta. Karttoihin on rajattu viisivuotiskausittain asuinrakennustontit tai tontinosat sen mukaan, milloin tontilla olevat rakennukset on otettu käyttöön. Myös asuntojen purkaminen on pyritty ottamaan huomioon suurimpien purettujen alueiden osalta. 1970-luvulla purettiin Helsingissä keskimäärin noin 470 asuntoa vuodessa. Suurimpia alueita purettiin mm. Länsi-Pasilassa, Kumpulassa ja Malmilla. Espoossa kokonaispoistuma 1970-luvulla oli noin 430 asuntoa vuodessa, painopistealueena Leppävaara. Vantaalla asuntopoistuman laskennallinen arvio 1970-luvulla oli noin 250 ja Kauniaisissa noin 10 asuntoa vuodessa. Suuri osa puretuista rakennuksista on ollut 1950-luvulla tai sitä ennen rakennettuja omakotitaloja. Sodan jälkeen pääkaupunkiseudulla Helsingin niemen ulkopuolella oli lähes yksinomaan pientaloasutusta. Ensimmäiset laajamittaiset kerrostaloalueet rakennettiin 1950-luvulla Helsinkiin (mm. Munkkivuori ja Haaga). 1960- ja 1970-luvut olivat pääkaupunkiseudulla asuntorakentamisen huippuaikaa. Tuolloin rakennettiin suuri osa pääkaupunkiseudun lähiöistä, mm. Helsingin itäisten alueiden lähiöt, kuten Jakomäki ja Kontula, Vantaalla esim. Tikkurila ja Martinlaakso sekä Espoossa esim. Karakallio ja Matinkylä. Aluerakentaminen alkoi 1960-luvun puolivälissä ja keskittyi lähinnä Espooseen ja Vantaalle.

AB - Tässä työssä laadittiin kaksi karttasarjaa pääkaupunkiseudun rakentumisesta sodan jälkeisenä aikana 1950-1985. Pääkaupunkiseudun yleispiirteistä kehitystä kuvaava karttasarja on piirretty kartta-aineiston tarkastelun perusteella. Lähteinä on käytetty mm. pääkaupunkiseudun kuntien opaskarttoja, virastokarttoja ja topografikarttoja. Toinen karttasarja kuvaa pääkaupunkiseudun rakentumista asuinrakennusten osalta ja on piirretty Pääkaupunkiseudun Tietokeskuksen (PTK) rakennuspalvelutiedoston tietojen pohjalta. Karttoihin on rajattu viisivuotiskausittain asuinrakennustontit tai tontinosat sen mukaan, milloin tontilla olevat rakennukset on otettu käyttöön. Myös asuntojen purkaminen on pyritty ottamaan huomioon suurimpien purettujen alueiden osalta. 1970-luvulla purettiin Helsingissä keskimäärin noin 470 asuntoa vuodessa. Suurimpia alueita purettiin mm. Länsi-Pasilassa, Kumpulassa ja Malmilla. Espoossa kokonaispoistuma 1970-luvulla oli noin 430 asuntoa vuodessa, painopistealueena Leppävaara. Vantaalla asuntopoistuman laskennallinen arvio 1970-luvulla oli noin 250 ja Kauniaisissa noin 10 asuntoa vuodessa. Suuri osa puretuista rakennuksista on ollut 1950-luvulla tai sitä ennen rakennettuja omakotitaloja. Sodan jälkeen pääkaupunkiseudulla Helsingin niemen ulkopuolella oli lähes yksinomaan pientaloasutusta. Ensimmäiset laajamittaiset kerrostaloalueet rakennettiin 1950-luvulla Helsinkiin (mm. Munkkivuori ja Haaga). 1960- ja 1970-luvut olivat pääkaupunkiseudulla asuntorakentamisen huippuaikaa. Tuolloin rakennettiin suuri osa pääkaupunkiseudun lähiöistä, mm. Helsingin itäisten alueiden lähiöt, kuten Jakomäki ja Kontula, Vantaalla esim. Tikkurila ja Martinlaakso sekä Espoossa esim. Karakallio ja Matinkylä. Aluerakentaminen alkoi 1960-luvun puolivälissä ja keskittyi lähinnä Espooseen ja Vantaalle.

KW - urban development

KW - urban planning

KW - mapping

M3 - Report

SN - 951-38-3453-0

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Pääkaupunkiseudun rakentuminen vuosina 1950-1985 -karttasarjoja

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tuunela I. Pääkaupunkiseudun rakentuminen vuosina 1950-1985 -karttasarjoja: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 1. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 995).