Päästökaupan vaikutus pohjoismaiseen sähkökauppaan

Ehdotus Suomen strategiaksi

Mikko Kara

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

EU:n sisäinen hiilidioksidin päästökauppajärjestelmä on käynnistymässä vuoden 2005 alussa. Järjestelmän ensimmäisessä vaiheessa, 2005-2007, ovat mukana yli 20 MW:n voimalaitokset, metalliteollisuus, massan ja paperin valmistus sekä mineraaliteollisuus ja öljynjalostamot. Päästökaupalla odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia sähkön hintaan, investointipäätöksiin ja eri toimijoiden kilpailukykyyn. Tässä selvityksessä tarkasteltiin EU:n päästökauppajärjestelmän todennäköisiä vaikutuksia pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin ja sen osapuoliin. EU:n päästökauppa on merkittävä uusi energia-alan mekanismi, jolla tulee ajan mittaan olemaan hyvin laaja-alaisia ja merkittäviä vaikutuksia. Päästökaupan yleisenä tavoitteena on ohjata päästöjä rajoittavat toimet edullisimpiin kohteisiin. Suomi on taloudeltaan painottunut energiaintensiiviseen vientiteollisuuteen ja on kotimarkkinoiltaan pieni, jossa sisäiset jouston mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Lisäksi energiankäyttö Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin tehokasta. Näistä syistä johtuen EU:n päästökauppa on Suomelle erityisen merkittävä. Näköpiirissä on, että EU:n päästökaupan merkitys kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisessa tulee jatkossa kasvamaan samalla, kun päästöjen rajoittamisvaatimukset tiukkenevat. EU:n päästökaupan ensimmäinen jakso 2005-2007 ei tule vielä paljonkaan muuttamaan toimintaympäristöä. Päästökaupan hintataso pysyy oletettavasti melko alhaisella tasolla (alle 10 /tonni CO2) ja kaupan volyymit pieninä. Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella 2008-2012 vaikutukset tulevat kuitenkin olemaan tuntuvasti voimakkaampia, kun päästökaupan hintataso on 10-20 /tonni CO2. Päästökauppa tulee aiheuttamaan ns. Windfall-voittojen mahdollisuuden sähköntuottajille. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suurimpia lisävoittojen saajia ovat norjalaiset ja ruotsalaiset vesivoiman omistajat sekä ruotsalaisen ydinvoiman omistajat. Suurimpia suhteellisia häviäjiä suomalaisista toimijoista tulevat olemaan pieni ja keskisuuri teollisuus, pienkuluttajat ja palvelusektori sekä ne energiaintensiivisen teollisuuden edustajat, joilla ei ole omaa tai osakkuustuotantoa. Kuluttajien aktiivisuudella kilpailuttaa sähköyhtiöitä sekä tehokkaalla ja asiantuntevalla viranomaisvalvonnalla voidaan jossain määrin vaikuttaa sähkön hinnoitteluun. Päästökaupan kustannuksia nostavia vaikutuksia Suomessa voidaan lieventää myös lisäämällä pienipäästöistä energiantuotantokapasiteettia. EU:n päästökaupan myötä sähkön tuonnin lisääntyminen Pohjoismaihin muun muassa Virosta ja Venäjältä on todennäköistä. Jotta nettopäästöjen väheneminen varmistetaan, tulisi EU:n päästökaupan jatkossa perustua nykyistä enemmän parhaan käytettävissä olevan tekniikan periaatteelle. Tässä selvitystyössä ehdotetaan Suomelle aktiivista energia-alan strategiaa päästöjen vähentämiseksi ja päästökaupan tuleviin jaksoihin varautumiseksi sekä sähkömarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Strategian tulee sisältää mm. markkinoiden toimintaa edistäviä toimenpiteitä, vähäpäästöisen kapasiteetin lisäämistä, teknologian kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä sekä tutkimuksen ja päätöksenteon valmistelun resurssien parantamista. Esimerkkeinä tällaisista toimenpiteistä ovat mm. hajautetun sähköntuotannon verkkoon liittymisen edellytysten parantaminen tuotannon tariffeja kehittämällä, lämmitysöljyn verotuksen nostaminen puupolttoaineiden käytön lisäämiseksi sekä ydinvoiman lisääminen, joka on ylivoimaisesti edullisin keino vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä Suomen oloissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages142
ISBN (Electronic)951-38-6526-6
ISBN (Print)951-38-6525-8
Publication statusPublished - 2005
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2280
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

carbon markets
electricity
carbon dioxide
markets
windthrow

Keywords

  • Nordic countries
  • electricity markets
  • investments
  • emissions
  • carbon dioxide
  • windfall profits
  • industry
  • energy production
  • domestic sector
  • emissions trade

Cite this

Kara, M. (2005). Päästökaupan vaikutus pohjoismaiseen sähkökauppaan: Ehdotus Suomen strategiaksi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2280
Kara, Mikko. / Päästökaupan vaikutus pohjoismaiseen sähkökauppaan : Ehdotus Suomen strategiaksi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 142 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2280).
@book{5d4421c2c0d94b7da57e97da06bee282,
title = "P{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan vaikutus pohjoismaiseen s{\"a}hk{\"o}kauppaan: Ehdotus Suomen strategiaksi",
abstract = "EU:n sis{\"a}inen hiilidioksidin p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppaj{\"a}rjestelm{\"a} on k{\"a}ynnistym{\"a}ss{\"a} vuoden 2005 alussa. J{\"a}rjestelm{\"a}n ensimm{\"a}isess{\"a} vaiheessa, 2005-2007, ovat mukana yli 20 MW:n voimalaitokset, metalliteollisuus, massan ja paperin valmistus sek{\"a} mineraaliteollisuus ja {\"o}ljynjalostamot. P{\"a}{\"a}st{\"o}kaupalla odotetaan olevan merkitt{\"a}vi{\"a} vaikutuksia s{\"a}hk{\"o}n hintaan, investointip{\"a}{\"a}t{\"o}ksiin ja eri toimijoiden kilpailukykyyn. T{\"a}ss{\"a} selvityksess{\"a} tarkasteltiin EU:n p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppaj{\"a}rjestelm{\"a}n todenn{\"a}k{\"o}isi{\"a} vaikutuksia pohjoismaisiin s{\"a}hk{\"o}markkinoihin ja sen osapuoliin. EU:n p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppa on merkitt{\"a}v{\"a} uusi energia-alan mekanismi, jolla tulee ajan mittaan olemaan hyvin laaja-alaisia ja merkitt{\"a}vi{\"a} vaikutuksia. P{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan yleisen{\"a} tavoitteena on ohjata p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} rajoittavat toimet edullisimpiin kohteisiin. Suomi on taloudeltaan painottunut energiaintensiiviseen vientiteollisuuteen ja on kotimarkkinoiltaan pieni, jossa sis{\"a}iset jouston mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Lis{\"a}ksi energiank{\"a}ytt{\"o} Suomessa on kansainv{\"a}lisess{\"a} vertailussa hyvin tehokasta. N{\"a}ist{\"a} syist{\"a} johtuen EU:n p{\"a}{\"a}st{\"o}kauppa on Suomelle erityisen merkitt{\"a}v{\"a}. N{\"a}k{\"o}piiriss{\"a} on, ett{\"a} EU:n p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan merkitys kasvihuonekaasujen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisessa tulee jatkossa kasvamaan samalla, kun p{\"a}{\"a}st{\"o}jen rajoittamisvaatimukset tiukkenevat. EU:n p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan ensimm{\"a}inen jakso 2005-2007 ei tule viel{\"a} paljonkaan muuttamaan toimintaymp{\"a}rist{\"o}{\"a}. P{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan hintataso pysyy oletettavasti melko alhaisella tasolla (alle 10 /tonni CO2) ja kaupan volyymit pienin{\"a}. Kioton ensimm{\"a}isell{\"a} velvoitekaudella 2008-2012 vaikutukset tulevat kuitenkin olemaan tuntuvasti voimakkaampia, kun p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan hintataso on 10-20 /tonni CO2. P{\"a}{\"a}st{\"o}kauppa tulee aiheuttamaan ns. Windfall-voittojen mahdollisuuden s{\"a}hk{\"o}ntuottajille. Pohjoismaisilla s{\"a}hk{\"o}markkinoilla suurimpia lis{\"a}voittojen saajia ovat norjalaiset ja ruotsalaiset vesivoiman omistajat sek{\"a} ruotsalaisen ydinvoiman omistajat. Suurimpia suhteellisia h{\"a}vi{\"a}ji{\"a} suomalaisista toimijoista tulevat olemaan pieni ja keskisuuri teollisuus, pienkuluttajat ja palvelusektori sek{\"a} ne energiaintensiivisen teollisuuden edustajat, joilla ei ole omaa tai osakkuustuotantoa. Kuluttajien aktiivisuudella kilpailuttaa s{\"a}hk{\"o}yhti{\"o}it{\"a} sek{\"a} tehokkaalla ja asiantuntevalla viranomaisvalvonnalla voidaan jossain m{\"a}{\"a}rin vaikuttaa s{\"a}hk{\"o}n hinnoitteluun. P{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan kustannuksia nostavia vaikutuksia Suomessa voidaan lievent{\"a}{\"a} my{\"o}s lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} pienip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} energiantuotantokapasiteettia. EU:n p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan my{\"o}t{\"a} s{\"a}hk{\"o}n tuonnin lis{\"a}{\"a}ntyminen Pohjoismaihin muun muassa Virosta ja Ven{\"a}j{\"a}lt{\"a} on todenn{\"a}k{\"o}ist{\"a}. Jotta nettop{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}heneminen varmistetaan, tulisi EU:n p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan jatkossa perustua nykyist{\"a} enemm{\"a}n parhaan k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevan tekniikan periaatteelle. T{\"a}ss{\"a} selvitysty{\"o}ss{\"a} ehdotetaan Suomelle aktiivista energia-alan strategiaa p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}miseksi ja p{\"a}{\"a}st{\"o}kaupan tuleviin jaksoihin varautumiseksi sek{\"a} s{\"a}hk{\"o}markkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Strategian tulee sis{\"a}lt{\"a}{\"a} mm. markkinoiden toimintaa edist{\"a}vi{\"a} toimenpiteit{\"a}, v{\"a}h{\"a}p{\"a}{\"a}st{\"o}isen kapasiteetin lis{\"a}{\"a}mist{\"a}, teknologian kehitt{\"a}mist{\"a} ja k{\"a}ytt{\"o}{\"o}noton edist{\"a}mist{\"a} sek{\"a} tutkimuksen ja p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon valmistelun resurssien parantamista. Esimerkkein{\"a} t{\"a}llaisista toimenpiteist{\"a} ovat mm. hajautetun s{\"a}hk{\"o}ntuotannon verkkoon liittymisen edellytysten parantaminen tuotannon tariffeja kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a}, l{\"a}mmitys{\"o}ljyn verotuksen nostaminen puupolttoaineiden k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}miseksi sek{\"a} ydinvoiman lis{\"a}{\"a}minen, joka on ylivoimaisesti edullisin keino v{\"a}hent{\"a}{\"a} tehokkaasti hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} Suomen oloissa.",
keywords = "Nordic countries, electricity markets, investments, emissions, carbon dioxide, windfall profits, industry, energy production, domestic sector, emissions trade",
author = "Mikko Kara",
note = "Project code: C4SU00327",
year = "2005",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6525-8",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2280",
address = "Finland",

}

Kara, M 2005, Päästökaupan vaikutus pohjoismaiseen sähkökauppaan: Ehdotus Suomen strategiaksi. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2280, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Päästökaupan vaikutus pohjoismaiseen sähkökauppaan : Ehdotus Suomen strategiaksi. / Kara, Mikko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 142 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2280).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Päästökaupan vaikutus pohjoismaiseen sähkökauppaan

T2 - Ehdotus Suomen strategiaksi

AU - Kara, Mikko

N1 - Project code: C4SU00327

PY - 2005

Y1 - 2005

N2 - EU:n sisäinen hiilidioksidin päästökauppajärjestelmä on käynnistymässä vuoden 2005 alussa. Järjestelmän ensimmäisessä vaiheessa, 2005-2007, ovat mukana yli 20 MW:n voimalaitokset, metalliteollisuus, massan ja paperin valmistus sekä mineraaliteollisuus ja öljynjalostamot. Päästökaupalla odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia sähkön hintaan, investointipäätöksiin ja eri toimijoiden kilpailukykyyn. Tässä selvityksessä tarkasteltiin EU:n päästökauppajärjestelmän todennäköisiä vaikutuksia pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin ja sen osapuoliin. EU:n päästökauppa on merkittävä uusi energia-alan mekanismi, jolla tulee ajan mittaan olemaan hyvin laaja-alaisia ja merkittäviä vaikutuksia. Päästökaupan yleisenä tavoitteena on ohjata päästöjä rajoittavat toimet edullisimpiin kohteisiin. Suomi on taloudeltaan painottunut energiaintensiiviseen vientiteollisuuteen ja on kotimarkkinoiltaan pieni, jossa sisäiset jouston mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Lisäksi energiankäyttö Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin tehokasta. Näistä syistä johtuen EU:n päästökauppa on Suomelle erityisen merkittävä. Näköpiirissä on, että EU:n päästökaupan merkitys kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisessa tulee jatkossa kasvamaan samalla, kun päästöjen rajoittamisvaatimukset tiukkenevat. EU:n päästökaupan ensimmäinen jakso 2005-2007 ei tule vielä paljonkaan muuttamaan toimintaympäristöä. Päästökaupan hintataso pysyy oletettavasti melko alhaisella tasolla (alle 10 /tonni CO2) ja kaupan volyymit pieninä. Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella 2008-2012 vaikutukset tulevat kuitenkin olemaan tuntuvasti voimakkaampia, kun päästökaupan hintataso on 10-20 /tonni CO2. Päästökauppa tulee aiheuttamaan ns. Windfall-voittojen mahdollisuuden sähköntuottajille. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suurimpia lisävoittojen saajia ovat norjalaiset ja ruotsalaiset vesivoiman omistajat sekä ruotsalaisen ydinvoiman omistajat. Suurimpia suhteellisia häviäjiä suomalaisista toimijoista tulevat olemaan pieni ja keskisuuri teollisuus, pienkuluttajat ja palvelusektori sekä ne energiaintensiivisen teollisuuden edustajat, joilla ei ole omaa tai osakkuustuotantoa. Kuluttajien aktiivisuudella kilpailuttaa sähköyhtiöitä sekä tehokkaalla ja asiantuntevalla viranomaisvalvonnalla voidaan jossain määrin vaikuttaa sähkön hinnoitteluun. Päästökaupan kustannuksia nostavia vaikutuksia Suomessa voidaan lieventää myös lisäämällä pienipäästöistä energiantuotantokapasiteettia. EU:n päästökaupan myötä sähkön tuonnin lisääntyminen Pohjoismaihin muun muassa Virosta ja Venäjältä on todennäköistä. Jotta nettopäästöjen väheneminen varmistetaan, tulisi EU:n päästökaupan jatkossa perustua nykyistä enemmän parhaan käytettävissä olevan tekniikan periaatteelle. Tässä selvitystyössä ehdotetaan Suomelle aktiivista energia-alan strategiaa päästöjen vähentämiseksi ja päästökaupan tuleviin jaksoihin varautumiseksi sekä sähkömarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Strategian tulee sisältää mm. markkinoiden toimintaa edistäviä toimenpiteitä, vähäpäästöisen kapasiteetin lisäämistä, teknologian kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä sekä tutkimuksen ja päätöksenteon valmistelun resurssien parantamista. Esimerkkeinä tällaisista toimenpiteistä ovat mm. hajautetun sähköntuotannon verkkoon liittymisen edellytysten parantaminen tuotannon tariffeja kehittämällä, lämmitysöljyn verotuksen nostaminen puupolttoaineiden käytön lisäämiseksi sekä ydinvoiman lisääminen, joka on ylivoimaisesti edullisin keino vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä Suomen oloissa.

AB - EU:n sisäinen hiilidioksidin päästökauppajärjestelmä on käynnistymässä vuoden 2005 alussa. Järjestelmän ensimmäisessä vaiheessa, 2005-2007, ovat mukana yli 20 MW:n voimalaitokset, metalliteollisuus, massan ja paperin valmistus sekä mineraaliteollisuus ja öljynjalostamot. Päästökaupalla odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia sähkön hintaan, investointipäätöksiin ja eri toimijoiden kilpailukykyyn. Tässä selvityksessä tarkasteltiin EU:n päästökauppajärjestelmän todennäköisiä vaikutuksia pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin ja sen osapuoliin. EU:n päästökauppa on merkittävä uusi energia-alan mekanismi, jolla tulee ajan mittaan olemaan hyvin laaja-alaisia ja merkittäviä vaikutuksia. Päästökaupan yleisenä tavoitteena on ohjata päästöjä rajoittavat toimet edullisimpiin kohteisiin. Suomi on taloudeltaan painottunut energiaintensiiviseen vientiteollisuuteen ja on kotimarkkinoiltaan pieni, jossa sisäiset jouston mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Lisäksi energiankäyttö Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin tehokasta. Näistä syistä johtuen EU:n päästökauppa on Suomelle erityisen merkittävä. Näköpiirissä on, että EU:n päästökaupan merkitys kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisessa tulee jatkossa kasvamaan samalla, kun päästöjen rajoittamisvaatimukset tiukkenevat. EU:n päästökaupan ensimmäinen jakso 2005-2007 ei tule vielä paljonkaan muuttamaan toimintaympäristöä. Päästökaupan hintataso pysyy oletettavasti melko alhaisella tasolla (alle 10 /tonni CO2) ja kaupan volyymit pieninä. Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella 2008-2012 vaikutukset tulevat kuitenkin olemaan tuntuvasti voimakkaampia, kun päästökaupan hintataso on 10-20 /tonni CO2. Päästökauppa tulee aiheuttamaan ns. Windfall-voittojen mahdollisuuden sähköntuottajille. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suurimpia lisävoittojen saajia ovat norjalaiset ja ruotsalaiset vesivoiman omistajat sekä ruotsalaisen ydinvoiman omistajat. Suurimpia suhteellisia häviäjiä suomalaisista toimijoista tulevat olemaan pieni ja keskisuuri teollisuus, pienkuluttajat ja palvelusektori sekä ne energiaintensiivisen teollisuuden edustajat, joilla ei ole omaa tai osakkuustuotantoa. Kuluttajien aktiivisuudella kilpailuttaa sähköyhtiöitä sekä tehokkaalla ja asiantuntevalla viranomaisvalvonnalla voidaan jossain määrin vaikuttaa sähkön hinnoitteluun. Päästökaupan kustannuksia nostavia vaikutuksia Suomessa voidaan lieventää myös lisäämällä pienipäästöistä energiantuotantokapasiteettia. EU:n päästökaupan myötä sähkön tuonnin lisääntyminen Pohjoismaihin muun muassa Virosta ja Venäjältä on todennäköistä. Jotta nettopäästöjen väheneminen varmistetaan, tulisi EU:n päästökaupan jatkossa perustua nykyistä enemmän parhaan käytettävissä olevan tekniikan periaatteelle. Tässä selvitystyössä ehdotetaan Suomelle aktiivista energia-alan strategiaa päästöjen vähentämiseksi ja päästökaupan tuleviin jaksoihin varautumiseksi sekä sähkömarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Strategian tulee sisältää mm. markkinoiden toimintaa edistäviä toimenpiteitä, vähäpäästöisen kapasiteetin lisäämistä, teknologian kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä sekä tutkimuksen ja päätöksenteon valmistelun resurssien parantamista. Esimerkkeinä tällaisista toimenpiteistä ovat mm. hajautetun sähköntuotannon verkkoon liittymisen edellytysten parantaminen tuotannon tariffeja kehittämällä, lämmitysöljyn verotuksen nostaminen puupolttoaineiden käytön lisäämiseksi sekä ydinvoiman lisääminen, joka on ylivoimaisesti edullisin keino vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä Suomen oloissa.

KW - Nordic countries

KW - electricity markets

KW - investments

KW - emissions

KW - carbon dioxide

KW - windfall profits

KW - industry

KW - energy production

KW - domestic sector

KW - emissions trade

M3 - Report

SN - 951-38-6525-8

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Päästökaupan vaikutus pohjoismaiseen sähkökauppaan

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kara M. Päästökaupan vaikutus pohjoismaiseen sähkökauppaan: Ehdotus Suomen strategiaksi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 142 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2280).