Päästökaupan vaikutus pohjoismaiseen sähkökauppaan: Ehdotus Suomen strategiaksi

EU:n sisäinen hiilidioksidin päästökauppajärjestelmä on käynnistymässä vuoden 2005 alussa. Järjestelmän ensimmäisessä vaiheessa, 2005-2007, ovat mukana yli 20 MW:n voimalaitokset, metalliteollisuus, massan ja paperin valmistus sekä mineraaliteollisuus ja öljynjalostamot. Päästökaupalla odotetaan olevan merkittäviä vaikutuksia sähkön hintaan, investointipäätöksiin ja eri toimijoiden kilpailukykyyn. Tässä selvityksessä tarkasteltiin EU:n päästökauppajärjestelmän todennäköisiä vaikutuksia pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin ja sen osapuoliin. EU:n päästökauppa on merkittävä uusi energia-alan mekanismi, jolla tulee ajan mittaan olemaan hyvin laaja-alaisia ja merkittäviä vaikutuksia. Päästökaupan yleisenä tavoitteena on ohjata päästöjä rajoittavat toimet edullisimpiin kohteisiin. Suomi on taloudeltaan painottunut energiaintensiiviseen vientiteollisuuteen ja on kotimarkkinoiltaan pieni, jossa sisäiset jouston mahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Lisäksi energiankäyttö Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin tehokasta. Näistä syistä johtuen EU:n päästökauppa on Suomelle erityisen merkittävä. Näköpiirissä on, että EU:n päästökaupan merkitys kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisessa tulee jatkossa kasvamaan samalla, kun päästöjen rajoittamisvaatimukset tiukkenevat. EU:n päästökaupan ensimmäinen jakso 2005-2007 ei tule vielä paljonkaan muuttamaan toimintaympäristöä. Päästökaupan hintataso pysyy oletettavasti melko alhaisella tasolla (alle 10 /tonni CO2) ja kaupan volyymit pieninä. Kioton ensimmäisellä velvoitekaudella 2008-2012 vaikutukset tulevat kuitenkin olemaan tuntuvasti voimakkaampia, kun päästökaupan hintataso on 10-20 /tonni CO2. Päästökauppa tulee aiheuttamaan ns. Windfall-voittojen mahdollisuuden sähköntuottajille. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla suurimpia lisävoittojen saajia ovat norjalaiset ja ruotsalaiset vesivoiman omistajat sekä ruotsalaisen ydinvoiman omistajat. Suurimpia suhteellisia häviäjiä suomalaisista toimijoista tulevat olemaan pieni ja keskisuuri teollisuus, pienkuluttajat ja palvelusektori sekä ne energiaintensiivisen teollisuuden edustajat, joilla ei ole omaa tai osakkuustuotantoa. Kuluttajien aktiivisuudella kilpailuttaa sähköyhtiöitä sekä tehokkaalla ja asiantuntevalla viranomaisvalvonnalla voidaan jossain määrin vaikuttaa sähkön hinnoitteluun. Päästökaupan kustannuksia nostavia vaikutuksia Suomessa voidaan lieventää myös lisäämällä pienipäästöistä energiantuotantokapasiteettia. EU:n päästökaupan myötä sähkön tuonnin lisääntyminen Pohjoismaihin muun muassa Virosta ja Venäjältä on todennäköistä. Jotta nettopäästöjen väheneminen varmistetaan, tulisi EU:n päästökaupan jatkossa perustua nykyistä enemmän parhaan käytettävissä olevan tekniikan periaatteelle. Tässä selvitystyössä ehdotetaan Suomelle aktiivista energia-alan strategiaa päästöjen vähentämiseksi ja päästökaupan tuleviin jaksoihin varautumiseksi sekä sähkömarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Strategian tulee sisältää mm. markkinoiden toimintaa edistäviä toimenpiteitä, vähäpäästöisen kapasiteetin lisäämistä, teknologian kehittämistä ja käyttöönoton edistämistä sekä tutkimuksen ja päätöksenteon valmistelun resurssien parantamista. Esimerkkeinä tällaisista toimenpiteistä ovat mm. hajautetun sähköntuotannon verkkoon liittymisen edellytysten parantaminen tuotannon tariffeja kehittämällä, lämmitysöljyn verotuksen nostaminen puupolttoaineiden käytön lisäämiseksi sekä ydinvoiman lisääminen, joka on ylivoimaisesti edullisin keino vähentää tehokkaasti hiilidioksidipäästöjä Suomen oloissa.