Päätöksenteko komentosillalla luotsaustilanteessa

Leena Norros, Kristiina Hukki, Antti Haapio, Matti Hellevaara

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Luotsauksen tavoitteena on paikantaa laiva ympäristössä, suhteuttaa alus muuhun liikenteeseen sekä ohjailla se turvallisesti ja tehokkaasti määränpäähän. Luotsaustiimi tekee yhteistyötä, johon osallistuvat luotsi ja laivan komentosiltahenkilöstö. Onnistuakseen tiimin on luotava yhteinen käsitys tilanteesta ja toiminnan tavoitteista. Vaikka luotsaukset sujuvat yleensä hyvin, niin viime vuosina on sattunut useita merionnettomuuksia luotsauksessa oleville aluksille. Tässä tutkimuksessa analysoitiin onnettomuuksien taustatekijöitä. Selvitettiin luotsaustiimin työnjakoa sekä luotsien toimintatavoissa mahdollisesti esiintyviä työnjaon muodostumiseen vaikuttavia seikkoja. Monitieteelliseen tutkimusryhmään kuului kaksi psykologia, merikapteeni sekä meritekniikan asiantuntija. Tietoa kerättiin havainnoimalla ja tallentamalla luotsaustilanteita järjestelmällisesti videolle sekä haastattelemalla toimijoita neljän luotsausaseman piirissä. Aineisto käsitti 17 luotsausta. Tarkastelun lähtökohdaksi valittiin toimijoiden omat käsitykset tilanteen rakentumisesta sekä siinä huomioon otettavista seikoista. Aineisto analysoitiin kolmessa vaiheessa. Ensin kuvattiin kussakin luotsauksessa vallinneet toiminnan edellytykset. Sitten määriteltiin luotsausmenetelmät kuvaamalla luotsauksen kulku ja erittelemällä tiimin työnjako niin, että myös ihmisen ja tekniikan välinen työnjako tuli huomioiduksi. Kolmannessa vaiheessa määriteltiin luotsien toimintatavat, joilla ymmärrettiin tapaa ottaa huomioon tilanteen rajoitukset ja mahdollisuudet sekä käyttää hyväksi tilannekohtaiset toimintaresurssit. Näin syntyivät toimintatavan konkreettiset kriteerit. Tulosten mukaan luotsauksissa käytettiin erilaisia menetelmiä, joihin vaikutti luotsatun väyläosuuden luonne (satama- tai meriosuus). Navigointiteknologia ei vaikuttanut olennaisesti menetelmään, mutta sen sijaan käytettävissä ollut komenosiltamiehitys. Jos komentosillalla oli vain vahtipäällikkö, luotsi hoiti useimmiten lähes omatoimisesti luotsauksen automaattiohjauksen avulla. Jos komentosiltamiehitys ei rajoittanut menetelmiä, käyttöön saattoi tulla useita erilaisia joko automaattiohjaukseen tai ruorimiehen käyttöön perustuvia perinteisiä menetelmiä. Luotsausmenetelmät erosivat myös siinä, miten havaittaviksi toiminta ja tavoitteet niitä käytettäessä muodostuivat. Havaittavuus on näet keskeinen edellytys toiminnan ja laivan toivotun etenemisen varmistamiselle eli monitoroinnille. Tulosten mukaan käytetyimpien menetelmien havaittavuus oli heikko. Menetelmien havaittavuuden puutteet asettavat vaatimuksia yhteistoiminnalle ja erityisesti viestinnälle. Viestinnän keskeisimpiä sisältöjä ovat suunnitelmat ja aikeet, koska niiden varassa voidaan ennakoida, ohjata ja varmentaa toimintaa. Tulokset osoittivat, että vain kolmessa luotsauksessa molemmat yhteistä tietoisuuutta edistävät tekijät, menetelmäpohjainen toiminnan havaittavuus ja hyvä viestintä toteutuivat. Sitä paitsi nämä tapaukset olivat sellaisia, että luotsaustilanne oli tuttu sekä päällikölle (väylä) että luotsille (alus). Kolmasosa luotsauksista oli sellaisia, joissa ei täyttynyt kumpikaan mainituista yhteisen tietoisuuden muodostumisen edellytyksistä. Kolmessa näistä joko väylä (päällikölle) tai laiva (luotsille) tai molemmat olivat outoja. Näitä vailla ennakkokokemusta tapahtuvia luotsauksia oli muitakin, eivätkä niissäkään täyttyneet molemmat yhteisen tietoisuuden luomisen edellykset. Tulosten mukaan luotsaustiimin jäsenet luottavat luotsausten sujuvan odotetusti tai olettavat toisen osapuolen ennakkotietojen riittävän. Siten luotsausten toimintatavat olivat osittain riskialttiita, vaikka kaikissa tutkituissa luotsauksissa päästiinkin turvallisesti määränpäähän. Riskialttius johtui toiminnan varmistamista estävistä puutteista toimintojen havaittavuudessa ja luotsaustiimin viestinnässä. Tiimityön navigationaalista sisältöä ei ilmeisesti mielletty kunnolla eikä yhteistoiminnan tarkoituksenmukaisuuden vaikutusta turvallisuuteen otettu riittävästi huomioon luotsauskäytännöissä. Tutkimuksessa luotiin edellytyksiä luotsauskäytäntöjen ja monimutkaisten luotsaustilanteiden hallinnan kehittämiselle. Komentosillalla työskentelevien tietoa toimintaan vaikuttavista tekijöistä voidaan lisätä esimerkiksi koulutuksella. Lisäksi tutkimustuloksilla voi olla käyttöä komentosillan teknisen välineistön toimivuuden ja turvallisuuden arvioinnissa ja varmistamisessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages84
ISBN (Electronic)951-38-5009-0
ISBN (Print)951-38-5008-0
Publication statusPublished - 1998
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Julkaisuja - Publikationer
PublisherVTT
Volume833
ISSN (Print)1235-0613
ISSN (Electronic)1455-0857

Fingerprint

Tuli
decision making
Olla

Keywords

  • ships
  • surface navigation
  • ship maneuvering
  • piloting
  • pilotage
  • navigation bridges
  • bridges (ships)
  • human factors

Cite this

Norros, L., Hukki, K., Haapio, A., & Hellevaara, M. (1998). Päätöksenteko komentosillalla luotsaustilanteessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 833
Norros, Leena ; Hukki, Kristiina ; Haapio, Antti ; Hellevaara, Matti. / Päätöksenteko komentosillalla luotsaustilanteessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 84 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 833).
@book{439a0486b6414b758f58dd8fe8ccb861,
title = "P{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteko komentosillalla luotsaustilanteessa",
abstract = "Luotsauksen tavoitteena on paikantaa laiva ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}, suhteuttaa alus muuhun liikenteeseen sek{\"a} ohjailla se turvallisesti ja tehokkaasti m{\"a}{\"a}r{\"a}np{\"a}{\"a}h{\"a}n. Luotsaustiimi tekee yhteisty{\"o}t{\"a}, johon osallistuvat luotsi ja laivan komentosiltahenkil{\"o}st{\"o}. Onnistuakseen tiimin on luotava yhteinen k{\"a}sitys tilanteesta ja toiminnan tavoitteista. Vaikka luotsaukset sujuvat yleens{\"a} hyvin, niin viime vuosina on sattunut useita merionnettomuuksia luotsauksessa oleville aluksille. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa analysoitiin onnettomuuksien taustatekij{\"o}it{\"a}. Selvitettiin luotsaustiimin ty{\"o}njakoa sek{\"a} luotsien toimintatavoissa mahdollisesti esiintyvi{\"a} ty{\"o}njaon muodostumiseen vaikuttavia seikkoja. Monitieteelliseen tutkimusryhm{\"a}{\"a}n kuului kaksi psykologia, merikapteeni sek{\"a} meritekniikan asiantuntija. Tietoa ker{\"a}ttiin havainnoimalla ja tallentamalla luotsaustilanteita j{\"a}rjestelm{\"a}llisesti videolle sek{\"a} haastattelemalla toimijoita nelj{\"a}n luotsausaseman piiriss{\"a}. Aineisto k{\"a}sitti 17 luotsausta. Tarkastelun l{\"a}ht{\"o}kohdaksi valittiin toimijoiden omat k{\"a}sitykset tilanteen rakentumisesta sek{\"a} siin{\"a} huomioon otettavista seikoista. Aineisto analysoitiin kolmessa vaiheessa. Ensin kuvattiin kussakin luotsauksessa vallinneet toiminnan edellytykset. Sitten m{\"a}{\"a}riteltiin luotsausmenetelm{\"a}t kuvaamalla luotsauksen kulku ja erittelem{\"a}ll{\"a} tiimin ty{\"o}njako niin, ett{\"a} my{\"o}s ihmisen ja tekniikan v{\"a}linen ty{\"o}njako tuli huomioiduksi. Kolmannessa vaiheessa m{\"a}{\"a}riteltiin luotsien toimintatavat, joilla ymm{\"a}rrettiin tapaa ottaa huomioon tilanteen rajoitukset ja mahdollisuudet sek{\"a} k{\"a}ytt{\"a}{\"a} hyv{\"a}ksi tilannekohtaiset toimintaresurssit. N{\"a}in syntyiv{\"a}t toimintatavan konkreettiset kriteerit. Tulosten mukaan luotsauksissa k{\"a}ytettiin erilaisia menetelmi{\"a}, joihin vaikutti luotsatun v{\"a}yl{\"a}osuuden luonne (satama- tai meriosuus). Navigointiteknologia ei vaikuttanut olennaisesti menetelm{\"a}{\"a}n, mutta sen sijaan k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} ollut komenosiltamiehitys. Jos komentosillalla oli vain vahtip{\"a}{\"a}llikk{\"o}, luotsi hoiti useimmiten l{\"a}hes omatoimisesti luotsauksen automaattiohjauksen avulla. Jos komentosiltamiehitys ei rajoittanut menetelmi{\"a}, k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n saattoi tulla useita erilaisia joko automaattiohjaukseen tai ruorimiehen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n perustuvia perinteisi{\"a} menetelmi{\"a}. Luotsausmenetelm{\"a}t erosivat my{\"o}s siin{\"a}, miten havaittaviksi toiminta ja tavoitteet niit{\"a} k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} muodostuivat. Havaittavuus on n{\"a}et keskeinen edellytys toiminnan ja laivan toivotun etenemisen varmistamiselle eli monitoroinnille. Tulosten mukaan k{\"a}ytetyimpien menetelmien havaittavuus oli heikko. Menetelmien havaittavuuden puutteet asettavat vaatimuksia yhteistoiminnalle ja erityisesti viestinn{\"a}lle. Viestinn{\"a}n keskeisimpi{\"a} sis{\"a}lt{\"o}j{\"a} ovat suunnitelmat ja aikeet, koska niiden varassa voidaan ennakoida, ohjata ja varmentaa toimintaa. Tulokset osoittivat, ett{\"a} vain kolmessa luotsauksessa molemmat yhteist{\"a} tietoisuuutta edist{\"a}v{\"a}t tekij{\"a}t, menetelm{\"a}pohjainen toiminnan havaittavuus ja hyv{\"a} viestint{\"a} toteutuivat. Sit{\"a} paitsi n{\"a}m{\"a} tapaukset olivat sellaisia, ett{\"a} luotsaustilanne oli tuttu sek{\"a} p{\"a}{\"a}llik{\"o}lle (v{\"a}yl{\"a}) ett{\"a} luotsille (alus). Kolmasosa luotsauksista oli sellaisia, joissa ei t{\"a}yttynyt kumpikaan mainituista yhteisen tietoisuuden muodostumisen edellytyksist{\"a}. Kolmessa n{\"a}ist{\"a} joko v{\"a}yl{\"a} (p{\"a}{\"a}llik{\"o}lle) tai laiva (luotsille) tai molemmat olivat outoja. N{\"a}it{\"a} vailla ennakkokokemusta tapahtuvia luotsauksia oli muitakin, eiv{\"a}tk{\"a} niiss{\"a}k{\"a}{\"a}n t{\"a}yttyneet molemmat yhteisen tietoisuuden luomisen edellykset. Tulosten mukaan luotsaustiimin j{\"a}senet luottavat luotsausten sujuvan odotetusti tai olettavat toisen osapuolen ennakkotietojen riitt{\"a}v{\"a}n. Siten luotsausten toimintatavat olivat osittain riskialttiita, vaikka kaikissa tutkituissa luotsauksissa p{\"a}{\"a}stiinkin turvallisesti m{\"a}{\"a}r{\"a}np{\"a}{\"a}h{\"a}n. Riskialttius johtui toiminnan varmistamista est{\"a}vist{\"a} puutteista toimintojen havaittavuudessa ja luotsaustiimin viestinn{\"a}ss{\"a}. Tiimity{\"o}n navigationaalista sis{\"a}lt{\"o}{\"a} ei ilmeisesti mielletty kunnolla eik{\"a} yhteistoiminnan tarkoituksenmukaisuuden vaikutusta turvallisuuteen otettu riitt{\"a}v{\"a}sti huomioon luotsausk{\"a}yt{\"a}nn{\"o}iss{\"a}. Tutkimuksessa luotiin edellytyksi{\"a} luotsausk{\"a}yt{\"a}nt{\"o}jen ja monimutkaisten luotsaustilanteiden hallinnan kehitt{\"a}miselle. Komentosillalla ty{\"o}skentelevien tietoa toimintaan vaikuttavista tekij{\"o}ist{\"a} voidaan lis{\"a}t{\"a} esimerkiksi koulutuksella. Lis{\"a}ksi tutkimustuloksilla voi olla k{\"a}ytt{\"o}{\"a} komentosillan teknisen v{\"a}lineist{\"o}n toimivuuden ja turvallisuuden arvioinnissa ja varmistamisessa.",
keywords = "ships, surface navigation, ship maneuvering, piloting, pilotage, navigation bridges, bridges (ships), human factors",
author = "Leena Norros and Kristiina Hukki and Antti Haapio and Matti Hellevaara",
year = "1998",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5008-0",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Norros, L, Hukki, K, Haapio, A & Hellevaara, M 1998, Päätöksenteko komentosillalla luotsaustilanteessa. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 833, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Päätöksenteko komentosillalla luotsaustilanteessa. / Norros, Leena; Hukki, Kristiina; Haapio, Antti; Hellevaara, Matti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 84 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 833).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Päätöksenteko komentosillalla luotsaustilanteessa

AU - Norros, Leena

AU - Hukki, Kristiina

AU - Haapio, Antti

AU - Hellevaara, Matti

PY - 1998

Y1 - 1998

N2 - Luotsauksen tavoitteena on paikantaa laiva ympäristössä, suhteuttaa alus muuhun liikenteeseen sekä ohjailla se turvallisesti ja tehokkaasti määränpäähän. Luotsaustiimi tekee yhteistyötä, johon osallistuvat luotsi ja laivan komentosiltahenkilöstö. Onnistuakseen tiimin on luotava yhteinen käsitys tilanteesta ja toiminnan tavoitteista. Vaikka luotsaukset sujuvat yleensä hyvin, niin viime vuosina on sattunut useita merionnettomuuksia luotsauksessa oleville aluksille. Tässä tutkimuksessa analysoitiin onnettomuuksien taustatekijöitä. Selvitettiin luotsaustiimin työnjakoa sekä luotsien toimintatavoissa mahdollisesti esiintyviä työnjaon muodostumiseen vaikuttavia seikkoja. Monitieteelliseen tutkimusryhmään kuului kaksi psykologia, merikapteeni sekä meritekniikan asiantuntija. Tietoa kerättiin havainnoimalla ja tallentamalla luotsaustilanteita järjestelmällisesti videolle sekä haastattelemalla toimijoita neljän luotsausaseman piirissä. Aineisto käsitti 17 luotsausta. Tarkastelun lähtökohdaksi valittiin toimijoiden omat käsitykset tilanteen rakentumisesta sekä siinä huomioon otettavista seikoista. Aineisto analysoitiin kolmessa vaiheessa. Ensin kuvattiin kussakin luotsauksessa vallinneet toiminnan edellytykset. Sitten määriteltiin luotsausmenetelmät kuvaamalla luotsauksen kulku ja erittelemällä tiimin työnjako niin, että myös ihmisen ja tekniikan välinen työnjako tuli huomioiduksi. Kolmannessa vaiheessa määriteltiin luotsien toimintatavat, joilla ymmärrettiin tapaa ottaa huomioon tilanteen rajoitukset ja mahdollisuudet sekä käyttää hyväksi tilannekohtaiset toimintaresurssit. Näin syntyivät toimintatavan konkreettiset kriteerit. Tulosten mukaan luotsauksissa käytettiin erilaisia menetelmiä, joihin vaikutti luotsatun väyläosuuden luonne (satama- tai meriosuus). Navigointiteknologia ei vaikuttanut olennaisesti menetelmään, mutta sen sijaan käytettävissä ollut komenosiltamiehitys. Jos komentosillalla oli vain vahtipäällikkö, luotsi hoiti useimmiten lähes omatoimisesti luotsauksen automaattiohjauksen avulla. Jos komentosiltamiehitys ei rajoittanut menetelmiä, käyttöön saattoi tulla useita erilaisia joko automaattiohjaukseen tai ruorimiehen käyttöön perustuvia perinteisiä menetelmiä. Luotsausmenetelmät erosivat myös siinä, miten havaittaviksi toiminta ja tavoitteet niitä käytettäessä muodostuivat. Havaittavuus on näet keskeinen edellytys toiminnan ja laivan toivotun etenemisen varmistamiselle eli monitoroinnille. Tulosten mukaan käytetyimpien menetelmien havaittavuus oli heikko. Menetelmien havaittavuuden puutteet asettavat vaatimuksia yhteistoiminnalle ja erityisesti viestinnälle. Viestinnän keskeisimpiä sisältöjä ovat suunnitelmat ja aikeet, koska niiden varassa voidaan ennakoida, ohjata ja varmentaa toimintaa. Tulokset osoittivat, että vain kolmessa luotsauksessa molemmat yhteistä tietoisuuutta edistävät tekijät, menetelmäpohjainen toiminnan havaittavuus ja hyvä viestintä toteutuivat. Sitä paitsi nämä tapaukset olivat sellaisia, että luotsaustilanne oli tuttu sekä päällikölle (väylä) että luotsille (alus). Kolmasosa luotsauksista oli sellaisia, joissa ei täyttynyt kumpikaan mainituista yhteisen tietoisuuden muodostumisen edellytyksistä. Kolmessa näistä joko väylä (päällikölle) tai laiva (luotsille) tai molemmat olivat outoja. Näitä vailla ennakkokokemusta tapahtuvia luotsauksia oli muitakin, eivätkä niissäkään täyttyneet molemmat yhteisen tietoisuuden luomisen edellykset. Tulosten mukaan luotsaustiimin jäsenet luottavat luotsausten sujuvan odotetusti tai olettavat toisen osapuolen ennakkotietojen riittävän. Siten luotsausten toimintatavat olivat osittain riskialttiita, vaikka kaikissa tutkituissa luotsauksissa päästiinkin turvallisesti määränpäähän. Riskialttius johtui toiminnan varmistamista estävistä puutteista toimintojen havaittavuudessa ja luotsaustiimin viestinnässä. Tiimityön navigationaalista sisältöä ei ilmeisesti mielletty kunnolla eikä yhteistoiminnan tarkoituksenmukaisuuden vaikutusta turvallisuuteen otettu riittävästi huomioon luotsauskäytännöissä. Tutkimuksessa luotiin edellytyksiä luotsauskäytäntöjen ja monimutkaisten luotsaustilanteiden hallinnan kehittämiselle. Komentosillalla työskentelevien tietoa toimintaan vaikuttavista tekijöistä voidaan lisätä esimerkiksi koulutuksella. Lisäksi tutkimustuloksilla voi olla käyttöä komentosillan teknisen välineistön toimivuuden ja turvallisuuden arvioinnissa ja varmistamisessa.

AB - Luotsauksen tavoitteena on paikantaa laiva ympäristössä, suhteuttaa alus muuhun liikenteeseen sekä ohjailla se turvallisesti ja tehokkaasti määränpäähän. Luotsaustiimi tekee yhteistyötä, johon osallistuvat luotsi ja laivan komentosiltahenkilöstö. Onnistuakseen tiimin on luotava yhteinen käsitys tilanteesta ja toiminnan tavoitteista. Vaikka luotsaukset sujuvat yleensä hyvin, niin viime vuosina on sattunut useita merionnettomuuksia luotsauksessa oleville aluksille. Tässä tutkimuksessa analysoitiin onnettomuuksien taustatekijöitä. Selvitettiin luotsaustiimin työnjakoa sekä luotsien toimintatavoissa mahdollisesti esiintyviä työnjaon muodostumiseen vaikuttavia seikkoja. Monitieteelliseen tutkimusryhmään kuului kaksi psykologia, merikapteeni sekä meritekniikan asiantuntija. Tietoa kerättiin havainnoimalla ja tallentamalla luotsaustilanteita järjestelmällisesti videolle sekä haastattelemalla toimijoita neljän luotsausaseman piirissä. Aineisto käsitti 17 luotsausta. Tarkastelun lähtökohdaksi valittiin toimijoiden omat käsitykset tilanteen rakentumisesta sekä siinä huomioon otettavista seikoista. Aineisto analysoitiin kolmessa vaiheessa. Ensin kuvattiin kussakin luotsauksessa vallinneet toiminnan edellytykset. Sitten määriteltiin luotsausmenetelmät kuvaamalla luotsauksen kulku ja erittelemällä tiimin työnjako niin, että myös ihmisen ja tekniikan välinen työnjako tuli huomioiduksi. Kolmannessa vaiheessa määriteltiin luotsien toimintatavat, joilla ymmärrettiin tapaa ottaa huomioon tilanteen rajoitukset ja mahdollisuudet sekä käyttää hyväksi tilannekohtaiset toimintaresurssit. Näin syntyivät toimintatavan konkreettiset kriteerit. Tulosten mukaan luotsauksissa käytettiin erilaisia menetelmiä, joihin vaikutti luotsatun väyläosuuden luonne (satama- tai meriosuus). Navigointiteknologia ei vaikuttanut olennaisesti menetelmään, mutta sen sijaan käytettävissä ollut komenosiltamiehitys. Jos komentosillalla oli vain vahtipäällikkö, luotsi hoiti useimmiten lähes omatoimisesti luotsauksen automaattiohjauksen avulla. Jos komentosiltamiehitys ei rajoittanut menetelmiä, käyttöön saattoi tulla useita erilaisia joko automaattiohjaukseen tai ruorimiehen käyttöön perustuvia perinteisiä menetelmiä. Luotsausmenetelmät erosivat myös siinä, miten havaittaviksi toiminta ja tavoitteet niitä käytettäessä muodostuivat. Havaittavuus on näet keskeinen edellytys toiminnan ja laivan toivotun etenemisen varmistamiselle eli monitoroinnille. Tulosten mukaan käytetyimpien menetelmien havaittavuus oli heikko. Menetelmien havaittavuuden puutteet asettavat vaatimuksia yhteistoiminnalle ja erityisesti viestinnälle. Viestinnän keskeisimpiä sisältöjä ovat suunnitelmat ja aikeet, koska niiden varassa voidaan ennakoida, ohjata ja varmentaa toimintaa. Tulokset osoittivat, että vain kolmessa luotsauksessa molemmat yhteistä tietoisuuutta edistävät tekijät, menetelmäpohjainen toiminnan havaittavuus ja hyvä viestintä toteutuivat. Sitä paitsi nämä tapaukset olivat sellaisia, että luotsaustilanne oli tuttu sekä päällikölle (väylä) että luotsille (alus). Kolmasosa luotsauksista oli sellaisia, joissa ei täyttynyt kumpikaan mainituista yhteisen tietoisuuden muodostumisen edellytyksistä. Kolmessa näistä joko väylä (päällikölle) tai laiva (luotsille) tai molemmat olivat outoja. Näitä vailla ennakkokokemusta tapahtuvia luotsauksia oli muitakin, eivätkä niissäkään täyttyneet molemmat yhteisen tietoisuuden luomisen edellykset. Tulosten mukaan luotsaustiimin jäsenet luottavat luotsausten sujuvan odotetusti tai olettavat toisen osapuolen ennakkotietojen riittävän. Siten luotsausten toimintatavat olivat osittain riskialttiita, vaikka kaikissa tutkituissa luotsauksissa päästiinkin turvallisesti määränpäähän. Riskialttius johtui toiminnan varmistamista estävistä puutteista toimintojen havaittavuudessa ja luotsaustiimin viestinnässä. Tiimityön navigationaalista sisältöä ei ilmeisesti mielletty kunnolla eikä yhteistoiminnan tarkoituksenmukaisuuden vaikutusta turvallisuuteen otettu riittävästi huomioon luotsauskäytännöissä. Tutkimuksessa luotiin edellytyksiä luotsauskäytäntöjen ja monimutkaisten luotsaustilanteiden hallinnan kehittämiselle. Komentosillalla työskentelevien tietoa toimintaan vaikuttavista tekijöistä voidaan lisätä esimerkiksi koulutuksella. Lisäksi tutkimustuloksilla voi olla käyttöä komentosillan teknisen välineistön toimivuuden ja turvallisuuden arvioinnissa ja varmistamisessa.

KW - ships

KW - surface navigation

KW - ship maneuvering

KW - piloting

KW - pilotage

KW - navigation bridges

KW - bridges (ships)

KW - human factors

M3 - Report

SN - 951-38-5008-0

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Päätöksenteko komentosillalla luotsaustilanteessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Norros L, Hukki K, Haapio A, Hellevaara M. Päätöksenteko komentosillalla luotsaustilanteessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 84 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 833).