Pääteiden kehittämistoimien kustannustehokkuus turvallisuuden näkökulmasta: Yhteysvälikohtaisen kehittämisselvitysaineiston analyysi

Harri Peltola, Saara Toivonen, Päivi Nuutinen, Juha Sammalahti

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Pääteiden kehittämisen periaatteita hahmoteltaessa tehtiin vuonna 2001 arvio pääteiden turvallisuustilanteesta. Tuolloin suunnittelun apuna oli pääteiden keskeisille osille käytössä käsite ”runkoverkko” (noin 6 400 km). Runkoverkon yhteysväleille ja linkeille tehtiin luotettavin arvio turvallisuustilanteesta onnettomuusmallien ja kohteissa tapahtuneiden onnettomuuksien perusteella. Runkoverkon ulkopuoliselle päätieverkolle tehtiin vastaavat arviot tieosittain. Runkoverkolle ja muutamille muille keskeisille päätieyhteyksille tehtiin kehittämisselvitykset vuosina 2001–2003. Selvitykset on julkaistu erillisinä raportteina. Vuonna 2003 julkaistiin liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän selvitys ”Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit”. Tämän jälkeen siirryttiin päätieverkon kehittämisen periaatteiden suunnittelussa käyttämään käsitteitä ”korkealaatutiet”, ”muut tärkeät ja vilkkaat tiet” ja ”muut päätiet”.

    Nyt käsillä olevan selvityksen lähtöaineiston muodostavat tehtyjen yhteysväliselvitysten ns. Tarva-listat, eli luettelot suunnitelluista toimenpiteistä tieosoitteineen sekä toimenpiteisiin liitetyt kuvaukset teiden nykyisistä ominaisuuksista. Tarkastelut on sidottu tarkastelujen aloittamisaikaan suunnittelussa käytössä olleeseen tieryhmittelyyn. Vaikka korkealaatuverkkoon tulisi jatkossa muutoksia, helpottaa käytetty ryhmittely kokonaisuuden hahmottamista.

    Selvitys on tehty toimien kustannustehokkuuden näkökulmasta liikenneturvallisuuden parantamista ajatellen. Työssä on myös lyhyesti tarkasteltu suunnitellun toiminnan kohdentumista vuoden 2001 turvallisuusselvityksessä todettuihin ongelmiin. Kehittämisselvitysten aineistoa on käsitelty varsin monipuolisesti mm. yhteysvälien suunnitelmien yhdenmukaisuuden arvioinnin tueksi ja erilaisten toimien turvallisuustehokkuuden selvittämiseksi erilaisissa olosuhteissa.

    Alustavia toimintalinjoja luotaessa tehdyt etukäteisarviot toiminnan turvallisuustehokkuudesta olivat pääosin oikean suuntaisia, joskin linjauksia on joiltakin osin myös syytä tarkentaa. Toimenpiteet kohdistuvat hyvin tasaisesti kaikkiin kuolemantiheysluokkiin ja kalleimmat toimenpiteet pahimpiin kuolemantiheysluokkiin, joista on saatavissa parhaat turvallisuustehokkuudet. Pahimman kuolematiheysluokan, luokan 5 toimet vastaavat kohtuullisen hyvin työn kuluessa annettua ohjeistusta. Luokassa 4 on toimenpidevalinnoissa jonkin verran horjuvuutta annettuun ohjeistukseen verrattuna. Ajosuunnat rakenteellisesti erottelevat toimenpiteet näyttäisivät estävän tehokkaasti kuolemia. Turvallisuusvaikutusten kannalta olisi syytä painottaa mahdollisimman pitkien kaideosuuksien syntymistä.

    Tienvarsiasutuksen kohdilla turvallisuutta voidaan parantaa tehokkaasti yksityistie- ja rinnakkaistiejärjestelyillä ja kevyen liikenteen väylillä, etenkin vilkasliikenteisillä osuuksilla. Yhdistetyillä henkilöautoliikenteen ja kevyen liikenteen järjestelyillä saadaan myös alikulkujen tehokkuutta paremmaksi.

    Hiljaisillakin pääteillä on toteutettavissa tehokkaasti turvallisuutta parantavia "pistemäisiä" toimia, kuten liittymien väistötilat ja esteiden poistaminen.

    Selvitysraportti ja siihen liittyvät Excel-taulukot tarjoavat materiaalia yhteysvälien kehittämistavoitteiden ja etenemistapojen määrittelyyn.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationHelsinki
    Number of pages41
    Publication statusPublished - 2004
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesTiehallinnon sisäisiä julkaisuja
    Number7/2004
    ISSN1457-991X

    Cite this