Paalujen dynaamisen koekuormituksen käyttö

Heikki Komulainen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen päätavoitteena on ollut selvittää dynaamisen koekuormituksen käyttökelpoisuus ja luotettavuus kitkapaalun geoteknisen murtokuorman arvioinnissa. Kiinnostuksen kohteena on ollut myös kairausmenetelmien käyttömahdollisuus kitkapaalujen kantavuuden arviointiin. Lisäksi lyöntipaalun vaurioiden tulkimismahdollisuuksia iskuaaltoteorian menetelmillä on käsitelty lyhyesti. Dynaamisen koekuormituksen luotettavuutta on tutkittu vertailemalla koepaalujen kuormituskäyttäytymistä staattisissa ja dynaamisissa koekuormituksissa. Aineistossa on käsitelty viiden eteläsuomalaisen koepaikan yhteensä 19 koepaalun tulokset. Koepaalujen toimintatapa (kitkan ja koheesion osuus kantavuudesta) vaihtelee koepaikkojen välillä. Aineisto käsittää kaikkien Suomessa tehtyjen vertailukuormitusten tulokset. Dynaamiset koekuormitukset on tehty CASE-menetelmällä. Kaikkien staattisesti koekuormitettujen paalujen iskuaaltomittausten tulokset on lisäksi analysoitu Capwap-menetelmällä. Staattisen ja dynaamisen (Capwapc) koekuormituksen perusteella määritettyjen murtokuormien suhteen keskiarvo oli 1,04, keskihajonta 0,214 ja vaihteluväli 0,71 - 1,46. Käytettäessä Capwapc-analyysin mukaiselle kitkapaalun murtokuormalle kokonaisvarmuuskerrointa 1,8 - 12,0 on paalun murtotilaan joutumisen todennäköisyys vastaavasti 1,1 - 0,5 %, kun staattisesti ja dynaamisesti määritettyjen murtokuormien suhde on arvioitu normaalijakautuneeksi. Koepaalujen lukumäärä on kuitenkin niin pieni, että tuloksiin on suhtauduttava varauksin. CASE-menetelmän vaimennuskertoimeksi voidaan tulosten perusteella arvioida keskimäärin 0,6 silttisissä maalajeissa, joiden hienoainespitoisuus paalun kärjen tasolla on yli 15 - 20 %. Alle 10 - 15 % hienoainesta sisältävissä hiekoissa CASE-vaimennuskertoimena suositellaan käytettäväksi 0,3 - 0,4. Esitetyt vaimennuskertoimet koskevat sivumitaltaan 250 - 300 mm teräsbetonisen kitkapaalun jälkilyöntiä riittävän pitkän odotusajan jälkeen. Paalutuskaavojen luotettavuus osoittautui esimerkkikohteiden tulosten valossa merkittävästi huonommaksi kuin dynaamisten koekuormitusten luotettavuus.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages192
ISBN (Print)951-38-3552-9
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1039
ISSN0358-5085

Fingerprint

testing

Keywords

  • pile foundations
  • pile structures
  • concrete piles
  • bearing tests
  • bearing capacity
  • utilization
  • reliability
  • test loading
  • dynamic tests

Cite this

Komulainen, H. (1989). Paalujen dynaamisen koekuormituksen käyttö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1039
Komulainen, Heikki. / Paalujen dynaamisen koekuormituksen käyttö. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 192 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1039).
@book{eea1cdb943be4cf192137340bcf3fb40,
title = "Paalujen dynaamisen koekuormituksen k{\"a}ytt{\"o}",
abstract = "Tutkimuksen p{\"a}{\"a}tavoitteena on ollut selvitt{\"a}{\"a} dynaamisen koekuormituksen k{\"a}ytt{\"o}kelpoisuus ja luotettavuus kitkapaalun geoteknisen murtokuorman arvioinnissa. Kiinnostuksen kohteena on ollut my{\"o}s kairausmenetelmien k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuus kitkapaalujen kantavuuden arviointiin. Lis{\"a}ksi ly{\"o}ntipaalun vaurioiden tulkimismahdollisuuksia iskuaaltoteorian menetelmill{\"a} on k{\"a}sitelty lyhyesti. Dynaamisen koekuormituksen luotettavuutta on tutkittu vertailemalla koepaalujen kuormitusk{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} staattisissa ja dynaamisissa koekuormituksissa. Aineistossa on k{\"a}sitelty viiden etel{\"a}suomalaisen koepaikan yhteens{\"a} 19 koepaalun tulokset. Koepaalujen toimintatapa (kitkan ja koheesion osuus kantavuudesta) vaihtelee koepaikkojen v{\"a}lill{\"a}. Aineisto k{\"a}sitt{\"a}{\"a} kaikkien Suomessa tehtyjen vertailukuormitusten tulokset. Dynaamiset koekuormitukset on tehty CASE-menetelm{\"a}ll{\"a}. Kaikkien staattisesti koekuormitettujen paalujen iskuaaltomittausten tulokset on lis{\"a}ksi analysoitu Capwap-menetelm{\"a}ll{\"a}. Staattisen ja dynaamisen (Capwapc) koekuormituksen perusteella m{\"a}{\"a}ritettyjen murtokuormien suhteen keskiarvo oli 1,04, keskihajonta 0,214 ja vaihteluv{\"a}li 0,71 - 1,46. K{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} Capwapc-analyysin mukaiselle kitkapaalun murtokuormalle kokonaisvarmuuskerrointa 1,8 - 12,0 on paalun murtotilaan joutumisen todenn{\"a}k{\"o}isyys vastaavasti 1,1 - 0,5 {\%}, kun staattisesti ja dynaamisesti m{\"a}{\"a}ritettyjen murtokuormien suhde on arvioitu normaalijakautuneeksi. Koepaalujen lukum{\"a}{\"a}r{\"a} on kuitenkin niin pieni, ett{\"a} tuloksiin on suhtauduttava varauksin. CASE-menetelm{\"a}n vaimennuskertoimeksi voidaan tulosten perusteella arvioida keskim{\"a}{\"a}rin 0,6 silttisiss{\"a} maalajeissa, joiden hienoainespitoisuus paalun k{\"a}rjen tasolla on yli 15 - 20 {\%}. Alle 10 - 15 {\%} hienoainesta sis{\"a}lt{\"a}viss{\"a} hiekoissa CASE-vaimennuskertoimena suositellaan k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}ksi 0,3 - 0,4. Esitetyt vaimennuskertoimet koskevat sivumitaltaan 250 - 300 mm ter{\"a}sbetonisen kitkapaalun j{\"a}lkily{\"o}nti{\"a} riitt{\"a}v{\"a}n pitk{\"a}n odotusajan j{\"a}lkeen. Paalutuskaavojen luotettavuus osoittautui esimerkkikohteiden tulosten valossa merkitt{\"a}v{\"a}sti huonommaksi kuin dynaamisten koekuormitusten luotettavuus.",
keywords = "pile foundations, pile structures, concrete piles, bearing tests, bearing capacity, utilization, reliability, test loading, dynamic tests",
author = "Heikki Komulainen",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3552-9",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1039",
address = "Finland",

}

Komulainen, H 1989, Paalujen dynaamisen koekuormituksen käyttö. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1039, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Paalujen dynaamisen koekuormituksen käyttö. / Komulainen, Heikki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 192 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1039).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Paalujen dynaamisen koekuormituksen käyttö

AU - Komulainen, Heikki

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tutkimuksen päätavoitteena on ollut selvittää dynaamisen koekuormituksen käyttökelpoisuus ja luotettavuus kitkapaalun geoteknisen murtokuorman arvioinnissa. Kiinnostuksen kohteena on ollut myös kairausmenetelmien käyttömahdollisuus kitkapaalujen kantavuuden arviointiin. Lisäksi lyöntipaalun vaurioiden tulkimismahdollisuuksia iskuaaltoteorian menetelmillä on käsitelty lyhyesti. Dynaamisen koekuormituksen luotettavuutta on tutkittu vertailemalla koepaalujen kuormituskäyttäytymistä staattisissa ja dynaamisissa koekuormituksissa. Aineistossa on käsitelty viiden eteläsuomalaisen koepaikan yhteensä 19 koepaalun tulokset. Koepaalujen toimintatapa (kitkan ja koheesion osuus kantavuudesta) vaihtelee koepaikkojen välillä. Aineisto käsittää kaikkien Suomessa tehtyjen vertailukuormitusten tulokset. Dynaamiset koekuormitukset on tehty CASE-menetelmällä. Kaikkien staattisesti koekuormitettujen paalujen iskuaaltomittausten tulokset on lisäksi analysoitu Capwap-menetelmällä. Staattisen ja dynaamisen (Capwapc) koekuormituksen perusteella määritettyjen murtokuormien suhteen keskiarvo oli 1,04, keskihajonta 0,214 ja vaihteluväli 0,71 - 1,46. Käytettäessä Capwapc-analyysin mukaiselle kitkapaalun murtokuormalle kokonaisvarmuuskerrointa 1,8 - 12,0 on paalun murtotilaan joutumisen todennäköisyys vastaavasti 1,1 - 0,5 %, kun staattisesti ja dynaamisesti määritettyjen murtokuormien suhde on arvioitu normaalijakautuneeksi. Koepaalujen lukumäärä on kuitenkin niin pieni, että tuloksiin on suhtauduttava varauksin. CASE-menetelmän vaimennuskertoimeksi voidaan tulosten perusteella arvioida keskimäärin 0,6 silttisissä maalajeissa, joiden hienoainespitoisuus paalun kärjen tasolla on yli 15 - 20 %. Alle 10 - 15 % hienoainesta sisältävissä hiekoissa CASE-vaimennuskertoimena suositellaan käytettäväksi 0,3 - 0,4. Esitetyt vaimennuskertoimet koskevat sivumitaltaan 250 - 300 mm teräsbetonisen kitkapaalun jälkilyöntiä riittävän pitkän odotusajan jälkeen. Paalutuskaavojen luotettavuus osoittautui esimerkkikohteiden tulosten valossa merkittävästi huonommaksi kuin dynaamisten koekuormitusten luotettavuus.

AB - Tutkimuksen päätavoitteena on ollut selvittää dynaamisen koekuormituksen käyttökelpoisuus ja luotettavuus kitkapaalun geoteknisen murtokuorman arvioinnissa. Kiinnostuksen kohteena on ollut myös kairausmenetelmien käyttömahdollisuus kitkapaalujen kantavuuden arviointiin. Lisäksi lyöntipaalun vaurioiden tulkimismahdollisuuksia iskuaaltoteorian menetelmillä on käsitelty lyhyesti. Dynaamisen koekuormituksen luotettavuutta on tutkittu vertailemalla koepaalujen kuormituskäyttäytymistä staattisissa ja dynaamisissa koekuormituksissa. Aineistossa on käsitelty viiden eteläsuomalaisen koepaikan yhteensä 19 koepaalun tulokset. Koepaalujen toimintatapa (kitkan ja koheesion osuus kantavuudesta) vaihtelee koepaikkojen välillä. Aineisto käsittää kaikkien Suomessa tehtyjen vertailukuormitusten tulokset. Dynaamiset koekuormitukset on tehty CASE-menetelmällä. Kaikkien staattisesti koekuormitettujen paalujen iskuaaltomittausten tulokset on lisäksi analysoitu Capwap-menetelmällä. Staattisen ja dynaamisen (Capwapc) koekuormituksen perusteella määritettyjen murtokuormien suhteen keskiarvo oli 1,04, keskihajonta 0,214 ja vaihteluväli 0,71 - 1,46. Käytettäessä Capwapc-analyysin mukaiselle kitkapaalun murtokuormalle kokonaisvarmuuskerrointa 1,8 - 12,0 on paalun murtotilaan joutumisen todennäköisyys vastaavasti 1,1 - 0,5 %, kun staattisesti ja dynaamisesti määritettyjen murtokuormien suhde on arvioitu normaalijakautuneeksi. Koepaalujen lukumäärä on kuitenkin niin pieni, että tuloksiin on suhtauduttava varauksin. CASE-menetelmän vaimennuskertoimeksi voidaan tulosten perusteella arvioida keskimäärin 0,6 silttisissä maalajeissa, joiden hienoainespitoisuus paalun kärjen tasolla on yli 15 - 20 %. Alle 10 - 15 % hienoainesta sisältävissä hiekoissa CASE-vaimennuskertoimena suositellaan käytettäväksi 0,3 - 0,4. Esitetyt vaimennuskertoimet koskevat sivumitaltaan 250 - 300 mm teräsbetonisen kitkapaalun jälkilyöntiä riittävän pitkän odotusajan jälkeen. Paalutuskaavojen luotettavuus osoittautui esimerkkikohteiden tulosten valossa merkittävästi huonommaksi kuin dynaamisten koekuormitusten luotettavuus.

KW - pile foundations

KW - pile structures

KW - concrete piles

KW - bearing tests

KW - bearing capacity

KW - utilization

KW - reliability

KW - test loading

KW - dynamic tests

M3 - Report

SN - 951-38-3552-9

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Paalujen dynaamisen koekuormituksen käyttö

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Komulainen H. Paalujen dynaamisen koekuormituksen käyttö. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 192 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1039).