Paikalla muurattujen tulisijojen palotekniset suojaetäisyydet

Tutkimuksessa selvitettiin asuinhuoneisiin paikalla muurattujen tulisijojen suojaetäisyyksiä palava-aineisiin rakennusosiin. Tällaisia ovat muun muassa liedet, huoneuunit ja takat. Suojaetäisyyksien määrityksessä käytettiin lähtökohtana Suomen rakentamismääräyskokoelman mukaista, enintään 80°C pintalämpötilaa tulisijaa ympäröivissä rakennusosissa. Eri tulisijatyypeillä suoritettujen käytännön kokeiden antamia tuloksia varmistettiin, ja niistä johdettiin kulloinkin tarvittavat suojaetäisyyden arvot teoreettisin laskelmin. Tutkimuksen yhteydessä kävi ilmi, että muissa maissa voimassa olevat suojaetäisyyksiä koskevat määräykset ovat keskenään erilaisia ja jopa ristiriitaisia. Ne ovat suurimmaksi osaksi kokemusperäisiä ja perustuvat kunkin maan erityisolosuhteisiin. Yleisesti voidaan todeta, että kyseisten, paikalla muurattujen tulisijojen vanhat, Suomessa edelleen voimassa olevat, kokemusperäiset suojaetäisyysvaatimukset ovat eräin muutoksin edelleen tarkoituksenmukaisia. Suurin muutostarve liittyy tulipesän edessä vaadittavaan vapaaseen tilaan, jossa lämpösäteily on voimakasta. Suojaetäisyyksiä tulipesän suuaukon edessa esitetään suurennettavaksi arvoon 1000...2000 mm tulisijatyypistä riippuen nykyisten 750...1000 mm sijasta. Kevyen suojuksen vaikutuksen todettiin olevan merkittävästi suurempi kuin oli oletettu. Suojuksen käyttö pienentää suojaetäisyyden puoleen kaikissa tutkituissa tulisijoissa. Ehdotukset koskevat vain tutkimuksen kohteena olleita tulisijatyyppejä. Tutkimus osoitti, että muuntyyppiselle paikalla muaratuille sekä tehdasvalmisteisille tulisijoille ei voida antaa yleispäteviä suojaetäisyyksiä. Niille on paloturvallisuuden kannalta välttämätöntä määritellä testauksen ja tyyppihyväksynnän avulla yksilölliset suojaetäisyyden arvot.