Palaturpeen aumakuivuminen

Arvo Leinonen, Eino Kiukaanniemi

Research output: Book/Report › Report › Professional

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko eri kattamistavoilla ja murskeen poistamisella aumasta mahdollista nopeuttaa palojen kuivumista aumassa. Perinteisen tiiviin kattamistavan ohella tutkittiin myös aumaa, missä palojen kuivumista pyrittiin tehostamaan lisäämällä ilmankiertoa tekemällä reikiä katemuoviin auman harjalle ja helmaan. Puolitoista vuotta kestäneen varastoinnin aikana tällaisessa kokoojavaunulla tehdyssä ja 2,5 m korkeassa aumassa kosteus laski vain 1,6 painoprosenttia 50 %:n alkukosteudesta. Tiiviisti katetussa aumassa loppukosteus oli 46,1 %. Vähäinen kuivumistehokkuus johtui osaksi runsaasta murskepitoisuudesta ja toisaalta rei'itetyllä katemuovilla peitetyssä aumassa myös rei'istä valuneesta sadevedestä. Murskeen hidastava vaikutus palojen kuivumiseen aumassa johtuu siitä, että murske vähentää palojen haihtumispinta-alaa ja toisaalta estää kosteuden siirtymisen pois aumasta. Tutkimuksessa koeauma tehtiin käsin aumaamalla, joten se sisälsi hyvin vähän hienoainesta. Auman korkeus oli n. 1,3 m, ja auma peitettiin vielä muovilla. Tutkimuksen mukaan kosteus väheni aumassa 5,8 painoprosenttia. Loppukosteus olisi ollut vielä alhaisempi, mutta auman reunalta ja katemuovin rei'istä kulkeutunut sade kertyi pohjamuovin päälle ja kasteli auman pohjapaloja voimakkaasti. Tutkimuksen perusteella on mahdollisuuksia kehittää palaturpeen aumakuivausmenetelmää. Kuitenkin tutkimuksen kustannustarkastelun pohjalta voidaan todeta, että ei liene kannattavaa aumata palaturvetta kiinteään varastohalliin. Halli olisi kuitenkin kuivumisen kannalta edullisin ratkaisu. Palaturpeen aumakaivausta tulisikin kehittää nykyisen kattamistavan pohjalta. Jatkotutkimuksissa tulisikin selvittää kuivumistehokkuus käytännön kokoluokan aumassa, mikä olisi murskeeton ja missä olisi riittävä ilmankierto kosteuden pois kulkeutumiselle aumasta. Lisäksi palojen kosteuden lisääntymistä voitaisiin ehkäistä kiinnittämällä huomiota myös kattamisen ja pohjustuksen huolellisuuteen sekä kuormaukseen ja kuljetuksen talviaikana.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages42
ISBN (Print)951-38-1418-1
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume66

Fingerprint

peat
drying

Cite this

Leinonen, A., & Kiukaanniemi, E. (1982). Palaturpeen aumakuivuminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, No. 66
Leinonen, Arvo ; Kiukaanniemi, Eino. / Palaturpeen aumakuivuminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 42 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 66).
@book{ffdeb52703f54e9d8e9670838729f809,
title = "Palaturpeen aumakuivuminen",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, onko eri kattamistavoilla ja murskeen poistamisella aumasta mahdollista nopeuttaa palojen kuivumista aumassa. Perinteisen tiiviin kattamistavan ohella tutkittiin my{\"o}s aumaa, miss{\"a} palojen kuivumista pyrittiin tehostamaan lis{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} ilmankiertoa tekem{\"a}ll{\"a} reiki{\"a} katemuoviin auman harjalle ja helmaan. Puolitoista vuotta kest{\"a}neen varastoinnin aikana t{\"a}llaisessa kokoojavaunulla tehdyss{\"a} ja 2,5 m korkeassa aumassa kosteus laski vain 1,6 painoprosenttia 50 {\%}:n alkukosteudesta. Tiiviisti katetussa aumassa loppukosteus oli 46,1 {\%}. V{\"a}h{\"a}inen kuivumistehokkuus johtui osaksi runsaasta murskepitoisuudesta ja toisaalta rei'itetyll{\"a} katemuovilla peitetyss{\"a} aumassa my{\"o}s rei'ist{\"a} valuneesta sadevedest{\"a}. Murskeen hidastava vaikutus palojen kuivumiseen aumassa johtuu siit{\"a}, ett{\"a} murske v{\"a}hent{\"a}{\"a} palojen haihtumispinta-alaa ja toisaalta est{\"a}{\"a} kosteuden siirtymisen pois aumasta. Tutkimuksessa koeauma tehtiin k{\"a}sin aumaamalla, joten se sis{\"a}lsi hyvin v{\"a}h{\"a}n hienoainesta. Auman korkeus oli n. 1,3 m, ja auma peitettiin viel{\"a} muovilla. Tutkimuksen mukaan kosteus v{\"a}heni aumassa 5,8 painoprosenttia. Loppukosteus olisi ollut viel{\"a} alhaisempi, mutta auman reunalta ja katemuovin rei'ist{\"a} kulkeutunut sade kertyi pohjamuovin p{\"a}{\"a}lle ja kasteli auman pohjapaloja voimakkaasti. Tutkimuksen perusteella on mahdollisuuksia kehitt{\"a}{\"a} palaturpeen aumakuivausmenetelm{\"a}{\"a}. Kuitenkin tutkimuksen kustannustarkastelun pohjalta voidaan todeta, ett{\"a} ei liene kannattavaa aumata palaturvetta kiinte{\"a}{\"a}n varastohalliin. Halli olisi kuitenkin kuivumisen kannalta edullisin ratkaisu. Palaturpeen aumakaivausta tulisikin kehitt{\"a}{\"a} nykyisen kattamistavan pohjalta. Jatkotutkimuksissa tulisikin selvitt{\"a}{\"a} kuivumistehokkuus k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kokoluokan aumassa, mik{\"a} olisi murskeeton ja miss{\"a} olisi riitt{\"a}v{\"a} ilmankierto kosteuden pois kulkeutumiselle aumasta. Lis{\"a}ksi palojen kosteuden lis{\"a}{\"a}ntymist{\"a} voitaisiin ehk{\"a}ist{\"a} kiinnitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} huomiota my{\"o}s kattamisen ja pohjustuksen huolellisuuteen sek{\"a} kuormaukseen ja kuljetuksen talviaikana.",
author = "Arvo Leinonen and Eino Kiukaanniemi",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1418-1",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Leinonen, A & Kiukaanniemi, E 1982, Palaturpeen aumakuivuminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, no. 66, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Palaturpeen aumakuivuminen. / Leinonen, Arvo; Kiukaanniemi, Eino.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 42 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 66).

Research output: Book/Report › Report › Professional

TY - BOOK

T1 - Palaturpeen aumakuivuminen

AU - Leinonen, Arvo

AU - Kiukaanniemi, Eino

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko eri kattamistavoilla ja murskeen poistamisella aumasta mahdollista nopeuttaa palojen kuivumista aumassa. Perinteisen tiiviin kattamistavan ohella tutkittiin myös aumaa, missä palojen kuivumista pyrittiin tehostamaan lisäämällä ilmankiertoa tekemällä reikiä katemuoviin auman harjalle ja helmaan. Puolitoista vuotta kestäneen varastoinnin aikana tällaisessa kokoojavaunulla tehdyssä ja 2,5 m korkeassa aumassa kosteus laski vain 1,6 painoprosenttia 50 %:n alkukosteudesta. Tiiviisti katetussa aumassa loppukosteus oli 46,1 %. Vähäinen kuivumistehokkuus johtui osaksi runsaasta murskepitoisuudesta ja toisaalta rei'itetyllä katemuovilla peitetyssä aumassa myös rei'istä valuneesta sadevedestä. Murskeen hidastava vaikutus palojen kuivumiseen aumassa johtuu siitä, että murske vähentää palojen haihtumispinta-alaa ja toisaalta estää kosteuden siirtymisen pois aumasta. Tutkimuksessa koeauma tehtiin käsin aumaamalla, joten se sisälsi hyvin vähän hienoainesta. Auman korkeus oli n. 1,3 m, ja auma peitettiin vielä muovilla. Tutkimuksen mukaan kosteus väheni aumassa 5,8 painoprosenttia. Loppukosteus olisi ollut vielä alhaisempi, mutta auman reunalta ja katemuovin rei'istä kulkeutunut sade kertyi pohjamuovin päälle ja kasteli auman pohjapaloja voimakkaasti. Tutkimuksen perusteella on mahdollisuuksia kehittää palaturpeen aumakuivausmenetelmää. Kuitenkin tutkimuksen kustannustarkastelun pohjalta voidaan todeta, että ei liene kannattavaa aumata palaturvetta kiinteään varastohalliin. Halli olisi kuitenkin kuivumisen kannalta edullisin ratkaisu. Palaturpeen aumakaivausta tulisikin kehittää nykyisen kattamistavan pohjalta. Jatkotutkimuksissa tulisikin selvittää kuivumistehokkuus käytännön kokoluokan aumassa, mikä olisi murskeeton ja missä olisi riittävä ilmankierto kosteuden pois kulkeutumiselle aumasta. Lisäksi palojen kosteuden lisääntymistä voitaisiin ehkäistä kiinnittämällä huomiota myös kattamisen ja pohjustuksen huolellisuuteen sekä kuormaukseen ja kuljetuksen talviaikana.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko eri kattamistavoilla ja murskeen poistamisella aumasta mahdollista nopeuttaa palojen kuivumista aumassa. Perinteisen tiiviin kattamistavan ohella tutkittiin myös aumaa, missä palojen kuivumista pyrittiin tehostamaan lisäämällä ilmankiertoa tekemällä reikiä katemuoviin auman harjalle ja helmaan. Puolitoista vuotta kestäneen varastoinnin aikana tällaisessa kokoojavaunulla tehdyssä ja 2,5 m korkeassa aumassa kosteus laski vain 1,6 painoprosenttia 50 %:n alkukosteudesta. Tiiviisti katetussa aumassa loppukosteus oli 46,1 %. Vähäinen kuivumistehokkuus johtui osaksi runsaasta murskepitoisuudesta ja toisaalta rei'itetyllä katemuovilla peitetyssä aumassa myös rei'istä valuneesta sadevedestä. Murskeen hidastava vaikutus palojen kuivumiseen aumassa johtuu siitä, että murske vähentää palojen haihtumispinta-alaa ja toisaalta estää kosteuden siirtymisen pois aumasta. Tutkimuksessa koeauma tehtiin käsin aumaamalla, joten se sisälsi hyvin vähän hienoainesta. Auman korkeus oli n. 1,3 m, ja auma peitettiin vielä muovilla. Tutkimuksen mukaan kosteus väheni aumassa 5,8 painoprosenttia. Loppukosteus olisi ollut vielä alhaisempi, mutta auman reunalta ja katemuovin rei'istä kulkeutunut sade kertyi pohjamuovin päälle ja kasteli auman pohjapaloja voimakkaasti. Tutkimuksen perusteella on mahdollisuuksia kehittää palaturpeen aumakuivausmenetelmää. Kuitenkin tutkimuksen kustannustarkastelun pohjalta voidaan todeta, että ei liene kannattavaa aumata palaturvetta kiinteään varastohalliin. Halli olisi kuitenkin kuivumisen kannalta edullisin ratkaisu. Palaturpeen aumakaivausta tulisikin kehittää nykyisen kattamistavan pohjalta. Jatkotutkimuksissa tulisikin selvittää kuivumistehokkuus käytännön kokoluokan aumassa, mikä olisi murskeeton ja missä olisi riittävä ilmankierto kosteuden pois kulkeutumiselle aumasta. Lisäksi palojen kosteuden lisääntymistä voitaisiin ehkäistä kiinnittämällä huomiota myös kattamisen ja pohjustuksen huolellisuuteen sekä kuormaukseen ja kuljetuksen talviaikana.

M3 - Report

SN - 951-38-1418-1

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Palaturpeen aumakuivuminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Leinonen A, Kiukaanniemi E. Palaturpeen aumakuivuminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 42 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 66).