Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot

Kati Tillander, Tuuli Oksanen, Esa Kokki

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennuspalojen syttymistaajuustiheyttä, syttymien lukumäärien riippuvuutta kunnan kerrosalasta ja asukasluvusta, taloudellisia vahinkoja, toimintavalmiusaikakertymiä sekä tehtiin yhteenveto alkusammutusta koskevista tilastoista. Aineistona käytettiin PRONTOn tietoja vuosilta 2001-2007. Tämän lisäksi tehtiin yhteenvetoja onnettomuustiheyksistä pelastustoimen 250 250 metrin ruutuaineiston perusteella. Syttymistaajuustiheyden osalta aikaisemmassa kirjallisuudessa esitettyjen mallien parametrit päivitettiin tuoreemmalla rakennuspaloaineistolla. Tulokset esitettiin nyt rakennustyypeittäin. Mallien tuloksia voidaan käyttää arvioitaessa yksittäisten rakennusten syttymistaajuuksia. Rakennuspalojen jakautumista tar-kasteltiin myös vuorokaudenajan, kuukauden ja viikonpäivien suhteen. Tarkastelut tehtiin kullekin rakennustyypille erikseen. Muusta joukosta merkitsevästi poikkeavat ajanjaksot määritettiin luottamusvälitarkastelun perusteella. Riskiruutuaineistoa ja PRONTOn onnettomuustietoja hyödyntäen tehtiin yleisellä tasolla olevia tarkasteluja onnettomuustiheyksistä eri riskiluokan ruuduissa. Tarkastelut tehtiin sekä rakennuspaloille, kiireellisille onnettomuuksille että kaikille tehtäville. Tarkastelu osoitti, että riskiluokassa IV tapahtuu lukumää-rällisesti eniten onnettomuuksia muihin riskiluokkiin verrattuna. Riskiluokan IV ruutuja on kuitenkin Suomessa eniten, joten onnettomuuksien esiintymistiheys ruutua kohden on riskiluokassa IV alhaisin. Riskiluokan IV ruuduissa asuu kuitenkin vähemmän ihmisiä suhteessa muiden riskiluokkien ruutuihin, jolloin asukkaan kannalta tilanne onkin päinvastainen. Riskiluokan IV ruuduissa tapahtuu asukasta kohden yli seitsemän kertaa enemmän rakennuspaloja kuin riskiluokassa I. Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennustyypeittäin, kuinka suuressa osassa rakennuspaloja alkusammutusvälineitä oli käytössä, kuinka usein niitä käytettiin ja mikä oli alkusammutuksen vaikutus. Rakennuspaloissa syntyneitä taloudellisia vahinkoja tarkasteltiin vuosien 2006-2007 aineiston perusteella. Tarkastelu osoitti, että kokonaisvahinkosummassa merkittävä osuus on erittäin suuria vahinkoja aiheuttavilla paloilla, joita määrällisesti on vähän mutta joiden taloudellinen vaikutus on erittäin merkittävä. Käytännössä tämä vahvistaa sitä käsitystä, että mikäli vahinkosummaa halutaan pienentää, tulisi kiinnittää huomiota suurten palojen ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös alkusammutuksen, vuorokaudenajan, teollisuusrakennusten suojaustason, rakennuksen iän ja toimintavalmiusajan vaikutusta taloudellisiin vahinkoihin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages117
ISBN (Electronic) 978-951-38-7288-5
ISBN (Print)978-951-38-7287-8
Publication statusPublished - 2009
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2479
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Keywords

  • fire risk
  • building fires
  • statistics
  • ignition frequency
  • accident frequency
  • economic losses
  • fire department

Cite this

Tillander, K., Oksanen, T., & Kokki, E. (2009). Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2479
Tillander, Kati ; Oksanen, Tuuli ; Kokki, Esa. / Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 117 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2479).
@book{50a534070f9147e18d51c0b4d04b55ea,
title = "Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot",
abstract = "Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennuspalojen syttymistaajuustiheytt{\"a}, syttymien lukum{\"a}{\"a}rien riippuvuutta kunnan kerrosalasta ja asukasluvusta, taloudellisia vahinkoja, toimintavalmiusaikakertymi{\"a} sek{\"a} tehtiin yhteenveto alkusammutusta koskevista tilastoista. Aineistona k{\"a}ytettiin PRONTOn tietoja vuosilta 2001-2007. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi tehtiin yhteenvetoja onnettomuustiheyksist{\"a} pelastustoimen 250 250 metrin ruutuaineiston perusteella. Syttymistaajuustiheyden osalta aikaisemmassa kirjallisuudessa esitettyjen mallien parametrit p{\"a}ivitettiin tuoreemmalla rakennuspaloaineistolla. Tulokset esitettiin nyt rakennustyypeitt{\"a}in. Mallien tuloksia voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} arvioitaessa yksitt{\"a}isten rakennusten syttymistaajuuksia. Rakennuspalojen jakautumista tar-kasteltiin my{\"o}s vuorokaudenajan, kuukauden ja viikonp{\"a}ivien suhteen. Tarkastelut tehtiin kullekin rakennustyypille erikseen. Muusta joukosta merkitsev{\"a}sti poikkeavat ajanjaksot m{\"a}{\"a}ritettiin luottamusv{\"a}litarkastelun perusteella. Riskiruutuaineistoa ja PRONTOn onnettomuustietoja hy{\"o}dynt{\"a}en tehtiin yleisell{\"a} tasolla olevia tarkasteluja onnettomuustiheyksist{\"a} eri riskiluokan ruuduissa. Tarkastelut tehtiin sek{\"a} rakennuspaloille, kiireellisille onnettomuuksille ett{\"a} kaikille teht{\"a}ville. Tarkastelu osoitti, ett{\"a} riskiluokassa IV tapahtuu lukum{\"a}{\"a}-r{\"a}llisesti eniten onnettomuuksia muihin riskiluokkiin verrattuna. Riskiluokan IV ruutuja on kuitenkin Suomessa eniten, joten onnettomuuksien esiintymistiheys ruutua kohden on riskiluokassa IV alhaisin. Riskiluokan IV ruuduissa asuu kuitenkin v{\"a}hemm{\"a}n ihmisi{\"a} suhteessa muiden riskiluokkien ruutuihin, jolloin asukkaan kannalta tilanne onkin p{\"a}invastainen. Riskiluokan IV ruuduissa tapahtuu asukasta kohden yli seitsem{\"a}n kertaa enemm{\"a}n rakennuspaloja kuin riskiluokassa I. Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennustyypeitt{\"a}in, kuinka suuressa osassa rakennuspaloja alkusammutusv{\"a}lineit{\"a} oli k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}, kuinka usein niit{\"a} k{\"a}ytettiin ja mik{\"a} oli alkusammutuksen vaikutus. Rakennuspaloissa syntyneit{\"a} taloudellisia vahinkoja tarkasteltiin vuosien 2006-2007 aineiston perusteella. Tarkastelu osoitti, ett{\"a} kokonaisvahinkosummassa merkitt{\"a}v{\"a} osuus on eritt{\"a}in suuria vahinkoja aiheuttavilla paloilla, joita m{\"a}{\"a}r{\"a}llisesti on v{\"a}h{\"a}n mutta joiden taloudellinen vaikutus on eritt{\"a}in merkitt{\"a}v{\"a}. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} t{\"a}m{\"a} vahvistaa sit{\"a} k{\"a}sityst{\"a}, ett{\"a} mik{\"a}li vahinkosummaa halutaan pienent{\"a}{\"a}, tulisi kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota suurten palojen ennaltaehk{\"a}isyyn. Tutkimuksessa tarkasteltiin my{\"o}s alkusammutuksen, vuorokaudenajan, teollisuusrakennusten suojaustason, rakennuksen i{\"a}n ja toimintavalmiusajan vaikutusta taloudellisiin vahinkoihin.",
keywords = "fire risk, building fires, statistics, ignition frequency, accident frequency, economic losses, fire department",
author = "Kati Tillander and Tuuli Oksanen and Esa Kokki",
note = "Project code: 14087",
year = "2009",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7287-8",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2479",
address = "Finland",

}

Tillander, K, Oksanen, T & Kokki, E 2009, Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2479, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot. / Tillander, Kati; Oksanen, Tuuli; Kokki, Esa.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 117 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2479).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot

AU - Tillander, Kati

AU - Oksanen, Tuuli

AU - Kokki, Esa

N1 - Project code: 14087

PY - 2009

Y1 - 2009

N2 - Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennuspalojen syttymistaajuustiheyttä, syttymien lukumäärien riippuvuutta kunnan kerrosalasta ja asukasluvusta, taloudellisia vahinkoja, toimintavalmiusaikakertymiä sekä tehtiin yhteenveto alkusammutusta koskevista tilastoista. Aineistona käytettiin PRONTOn tietoja vuosilta 2001-2007. Tämän lisäksi tehtiin yhteenvetoja onnettomuustiheyksistä pelastustoimen 250 250 metrin ruutuaineiston perusteella. Syttymistaajuustiheyden osalta aikaisemmassa kirjallisuudessa esitettyjen mallien parametrit päivitettiin tuoreemmalla rakennuspaloaineistolla. Tulokset esitettiin nyt rakennustyypeittäin. Mallien tuloksia voidaan käyttää arvioitaessa yksittäisten rakennusten syttymistaajuuksia. Rakennuspalojen jakautumista tar-kasteltiin myös vuorokaudenajan, kuukauden ja viikonpäivien suhteen. Tarkastelut tehtiin kullekin rakennustyypille erikseen. Muusta joukosta merkitsevästi poikkeavat ajanjaksot määritettiin luottamusvälitarkastelun perusteella. Riskiruutuaineistoa ja PRONTOn onnettomuustietoja hyödyntäen tehtiin yleisellä tasolla olevia tarkasteluja onnettomuustiheyksistä eri riskiluokan ruuduissa. Tarkastelut tehtiin sekä rakennuspaloille, kiireellisille onnettomuuksille että kaikille tehtäville. Tarkastelu osoitti, että riskiluokassa IV tapahtuu lukumää-rällisesti eniten onnettomuuksia muihin riskiluokkiin verrattuna. Riskiluokan IV ruutuja on kuitenkin Suomessa eniten, joten onnettomuuksien esiintymistiheys ruutua kohden on riskiluokassa IV alhaisin. Riskiluokan IV ruuduissa asuu kuitenkin vähemmän ihmisiä suhteessa muiden riskiluokkien ruutuihin, jolloin asukkaan kannalta tilanne onkin päinvastainen. Riskiluokan IV ruuduissa tapahtuu asukasta kohden yli seitsemän kertaa enemmän rakennuspaloja kuin riskiluokassa I. Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennustyypeittäin, kuinka suuressa osassa rakennuspaloja alkusammutusvälineitä oli käytössä, kuinka usein niitä käytettiin ja mikä oli alkusammutuksen vaikutus. Rakennuspaloissa syntyneitä taloudellisia vahinkoja tarkasteltiin vuosien 2006-2007 aineiston perusteella. Tarkastelu osoitti, että kokonaisvahinkosummassa merkittävä osuus on erittäin suuria vahinkoja aiheuttavilla paloilla, joita määrällisesti on vähän mutta joiden taloudellinen vaikutus on erittäin merkittävä. Käytännössä tämä vahvistaa sitä käsitystä, että mikäli vahinkosummaa halutaan pienentää, tulisi kiinnittää huomiota suurten palojen ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös alkusammutuksen, vuorokaudenajan, teollisuusrakennusten suojaustason, rakennuksen iän ja toimintavalmiusajan vaikutusta taloudellisiin vahinkoihin.

AB - Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennuspalojen syttymistaajuustiheyttä, syttymien lukumäärien riippuvuutta kunnan kerrosalasta ja asukasluvusta, taloudellisia vahinkoja, toimintavalmiusaikakertymiä sekä tehtiin yhteenveto alkusammutusta koskevista tilastoista. Aineistona käytettiin PRONTOn tietoja vuosilta 2001-2007. Tämän lisäksi tehtiin yhteenvetoja onnettomuustiheyksistä pelastustoimen 250 250 metrin ruutuaineiston perusteella. Syttymistaajuustiheyden osalta aikaisemmassa kirjallisuudessa esitettyjen mallien parametrit päivitettiin tuoreemmalla rakennuspaloaineistolla. Tulokset esitettiin nyt rakennustyypeittäin. Mallien tuloksia voidaan käyttää arvioitaessa yksittäisten rakennusten syttymistaajuuksia. Rakennuspalojen jakautumista tar-kasteltiin myös vuorokaudenajan, kuukauden ja viikonpäivien suhteen. Tarkastelut tehtiin kullekin rakennustyypille erikseen. Muusta joukosta merkitsevästi poikkeavat ajanjaksot määritettiin luottamusvälitarkastelun perusteella. Riskiruutuaineistoa ja PRONTOn onnettomuustietoja hyödyntäen tehtiin yleisellä tasolla olevia tarkasteluja onnettomuustiheyksistä eri riskiluokan ruuduissa. Tarkastelut tehtiin sekä rakennuspaloille, kiireellisille onnettomuuksille että kaikille tehtäville. Tarkastelu osoitti, että riskiluokassa IV tapahtuu lukumää-rällisesti eniten onnettomuuksia muihin riskiluokkiin verrattuna. Riskiluokan IV ruutuja on kuitenkin Suomessa eniten, joten onnettomuuksien esiintymistiheys ruutua kohden on riskiluokassa IV alhaisin. Riskiluokan IV ruuduissa asuu kuitenkin vähemmän ihmisiä suhteessa muiden riskiluokkien ruutuihin, jolloin asukkaan kannalta tilanne onkin päinvastainen. Riskiluokan IV ruuduissa tapahtuu asukasta kohden yli seitsemän kertaa enemmän rakennuspaloja kuin riskiluokassa I. Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennustyypeittäin, kuinka suuressa osassa rakennuspaloja alkusammutusvälineitä oli käytössä, kuinka usein niitä käytettiin ja mikä oli alkusammutuksen vaikutus. Rakennuspaloissa syntyneitä taloudellisia vahinkoja tarkasteltiin vuosien 2006-2007 aineiston perusteella. Tarkastelu osoitti, että kokonaisvahinkosummassa merkittävä osuus on erittäin suuria vahinkoja aiheuttavilla paloilla, joita määrällisesti on vähän mutta joiden taloudellinen vaikutus on erittäin merkittävä. Käytännössä tämä vahvistaa sitä käsitystä, että mikäli vahinkosummaa halutaan pienentää, tulisi kiinnittää huomiota suurten palojen ennaltaehkäisyyn. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös alkusammutuksen, vuorokaudenajan, teollisuusrakennusten suojaustason, rakennuksen iän ja toimintavalmiusajan vaikutusta taloudellisiin vahinkoihin.

KW - fire risk

KW - building fires

KW - statistics

KW - ignition frequency

KW - accident frequency

KW - economic losses

KW - fire department

M3 - Report

SN - 978-951-38-7287-8

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tillander K, Oksanen T, Kokki E. Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2009. 117 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2479).