@book{50a534070f9147e18d51c0b4d04b55ea,
title = "Paloriskin arvioinnin tilastopohjaiset tiedot",
abstract = "Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennuspalojen syttymistaajuustiheytt{\"a}, syttymien lukum{\"a}{\"a}rien riippuvuutta kunnan kerrosalasta ja asukasluvusta, taloudellisia vahinkoja, toimintavalmiusaikakertymi{\"a} sek{\"a} tehtiin yhteenveto alkusammutusta koskevista tilastoista. Aineistona k{\"a}ytettiin PRONTOn tietoja vuosilta 2001-2007. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi tehtiin yhteenvetoja onnettomuustiheyksist{\"a} pelastustoimen 250 250 metrin ruutuaineiston perusteella. Syttymistaajuustiheyden osalta aikaisemmassa kirjallisuudessa esitettyjen mallien parametrit p{\"a}ivitettiin tuoreemmalla rakennuspaloaineistolla. Tulokset esitettiin nyt rakennustyypeitt{\"a}in. Mallien tuloksia voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} arvioitaessa yksitt{\"a}isten rakennusten syttymistaajuuksia. Rakennuspalojen jakautumista tar-kasteltiin my{\"o}s vuorokaudenajan, kuukauden ja viikonp{\"a}ivien suhteen. Tarkastelut tehtiin kullekin rakennustyypille erikseen. Muusta joukosta merkitsev{\"a}sti poikkeavat ajanjaksot m{\"a}{\"a}ritettiin luottamusv{\"a}litarkastelun perusteella. Riskiruutuaineistoa ja PRONTOn onnettomuustietoja hy{\"o}dynt{\"a}en tehtiin yleisell{\"a} tasolla olevia tarkasteluja onnettomuustiheyksist{\"a} eri riskiluokan ruuduissa. Tarkastelut tehtiin sek{\"a} rakennuspaloille, kiireellisille onnettomuuksille ett{\"a} kaikille teht{\"a}ville. Tarkastelu osoitti, ett{\"a} riskiluokassa IV tapahtuu lukum{\"a}{\"a}-r{\"a}llisesti eniten onnettomuuksia muihin riskiluokkiin verrattuna. Riskiluokan IV ruutuja on kuitenkin Suomessa eniten, joten onnettomuuksien esiintymistiheys ruutua kohden on riskiluokassa IV alhaisin. Riskiluokan IV ruuduissa asuu kuitenkin v{\"a}hemm{\"a}n ihmisi{\"a} suhteessa muiden riskiluokkien ruutuihin, jolloin asukkaan kannalta tilanne onkin p{\"a}invastainen. Riskiluokan IV ruuduissa tapahtuu asukasta kohden yli seitsem{\"a}n kertaa enemm{\"a}n rakennuspaloja kuin riskiluokassa I. Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennustyypeitt{\"a}in, kuinka suuressa osassa rakennuspaloja alkusammutusv{\"a}lineit{\"a} oli k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}, kuinka usein niit{\"a} k{\"a}ytettiin ja mik{\"a} oli alkusammutuksen vaikutus. Rakennuspaloissa syntyneit{\"a} taloudellisia vahinkoja tarkasteltiin vuosien 2006-2007 aineiston perusteella. Tarkastelu osoitti, ett{\"a} kokonaisvahinkosummassa merkitt{\"a}v{\"a} osuus on eritt{\"a}in suuria vahinkoja aiheuttavilla paloilla, joita m{\"a}{\"a}r{\"a}llisesti on v{\"a}h{\"a}n mutta joiden taloudellinen vaikutus on eritt{\"a}in merkitt{\"a}v{\"a}. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} t{\"a}m{\"a} vahvistaa sit{\"a} k{\"a}sityst{\"a}, ett{\"a} mik{\"a}li vahinkosummaa halutaan pienent{\"a}{\"a}, tulisi kiinnitt{\"a}{\"a} huomiota suurten palojen ennaltaehk{\"a}isyyn. Tutkimuksessa tarkasteltiin my{\"o}s alkusammutuksen, vuorokaudenajan, teollisuusrakennusten suojaustason, rakennuksen i{\"a}n ja toimintavalmiusajan vaikutusta taloudellisiin vahinkoihin.",
keywords = "fire risk, building fires, statistics, ignition frequency, accident frequency, economic losses, fire department",
author = "Kati Tillander and Tuuli Oksanen and Esa Kokki",
note = "Project code: 14087 ",
year = "2009",
language = "Finnish",
isbn = "978-951-38-7287-8",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2479",
address = "Finland",
}