Abstract
Suomalainen väestö ikääntyy nopeasti ja tämä asettaa suuria vaatimuksia palvelujärjestelmälle. Ikääntyminen ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan suunta on sama kaikissa kehittyneissä maissa. Aasiassa esim. Japani on yksi nopeimmin ikääntyvistä,
samoin USA. Tämän vuoksi kehittämistyö on yhä laajempaa koko hyvinvointiteknologian ja palveluiden alueella. Jotta tutkimustyö tuottaa haluttuja, toivottuja ja kustannusvaikuttavia ratkaisuja, haasteeseen vastaamisessa on tehtävä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Toimijoita tutkijoiden ja kehittäjien lisäksi ovat organisaatiot ja yhteisöt, jotka edustavat hyvinvointipalvelujen käyttäjiä, tuottajia ja rahoittajia. Tutkimustyössä keskeistä on eri tieteenalojen edustajien välinen yhteistyö sekä heidän
yhteistyönsä ns. käytännön kenttää edustavien kanssa. Kun tekniikkaa kehitetään ikäihmisten käyttöön, yhteistyötä tulee tehdä heidän kanssaan. Samoin, jos kehitettävää ratkaisua tulee käyttämään vaikkapa pyörätuolilla liikkuva selkäydinvammainen henkilö. Artikkelissa on kuvattu skenaarioiden ja fokusryhmien käyttöä, mutta muitakin tekniikoita on käytettävissä. Tavoitteena oli antaa käytännön esimerkki skenaarioiden käyttämisestä ja kukin projekti voi tuottaa omat skenaarionsa. Niiden avulla on helppo käynnistää keskustelu kehittämishankkeen tavoitteesta ja arvioida ennakkoon, millainen ratkaisu saisi tulevien käyttäjien hyväksynnän. Mikäli arviot osoittavat, että tutkimuksessa ollaan tekemässä jotain muuta kuin haluttua, toivottua ratkaisua, niin sen tavoitetta on mahdollisuus muuttaa, kun ratkaisu on vielä suunnitteluvaiheessa. Toimiva yhteistyö varmistaa toimivat ratkaisut, joita myyjien on hyvä markkinoida ja asiakkaiden on hyvä käyttää ja rahoittajien maksaa.
samoin USA. Tämän vuoksi kehittämistyö on yhä laajempaa koko hyvinvointiteknologian ja palveluiden alueella. Jotta tutkimustyö tuottaa haluttuja, toivottuja ja kustannusvaikuttavia ratkaisuja, haasteeseen vastaamisessa on tehtävä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Toimijoita tutkijoiden ja kehittäjien lisäksi ovat organisaatiot ja yhteisöt, jotka edustavat hyvinvointipalvelujen käyttäjiä, tuottajia ja rahoittajia. Tutkimustyössä keskeistä on eri tieteenalojen edustajien välinen yhteistyö sekä heidän
yhteistyönsä ns. käytännön kenttää edustavien kanssa. Kun tekniikkaa kehitetään ikäihmisten käyttöön, yhteistyötä tulee tehdä heidän kanssaan. Samoin, jos kehitettävää ratkaisua tulee käyttämään vaikkapa pyörätuolilla liikkuva selkäydinvammainen henkilö. Artikkelissa on kuvattu skenaarioiden ja fokusryhmien käyttöä, mutta muitakin tekniikoita on käytettävissä. Tavoitteena oli antaa käytännön esimerkki skenaarioiden käyttämisestä ja kukin projekti voi tuottaa omat skenaarionsa. Niiden avulla on helppo käynnistää keskustelu kehittämishankkeen tavoitteesta ja arvioida ennakkoon, millainen ratkaisu saisi tulevien käyttäjien hyväksynnän. Mikäli arviot osoittavat, että tutkimuksessa ollaan tekemässä jotain muuta kuin haluttua, toivottua ratkaisua, niin sen tavoitetta on mahdollisuus muuttaa, kun ratkaisu on vielä suunnitteluvaiheessa. Toimiva yhteistyö varmistaa toimivat ratkaisut, joita myyjien on hyvä markkinoida ja asiakkaiden on hyvä käyttää ja rahoittajien maksaa.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Title of host publication | Hyvinvointiteknologia sosiaali- ja terveysalalla - hyöty vai haitta? |
| Editors | Liisa Suhonen, Tiina Siikanen |
| Place of Publication | Lahti |
| Publisher | Lahti University of Applied Sciences |
| Pages | 41-49 |
| ISBN (Print) | 978-951-827-055-6 |
| Publication status | Published - 2007 |
| MoE publication type | A4 Article in a conference publication |
Publication series
| Series | Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu C: Artikkelikokoelmat, raportit ja muut ajankohtaiset julkaisut |
|---|---|
| Volume | 26 |
| ISSN | 1457-8328 |
Cite this
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver