Raideliikennemelun laskentamallin parametrit

Translated title of the contribution: Parameters of the rail traffic noise prediction method

Raimo Eurasto

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Yhteispohjoismainen raideliikennemelun laskentamalli julkaistiin Suomessa vuonna 1986. Laskentamallissa junan meluemissiota kuvaava ns. lähtöarvo perustuu lukuisiin Norjassa ja Tanskassa tehtyihin mittauksiin sekä muissa maissa käytettyihin laskentamalleihin. Koska lähtöarvo riippuu junan tyypistä, Suomen junakalustolle tehtiin ennen laskentamallin julkaisemista tarkistusmittauksia. Näiden perusteella saatiin junatyyppikorjaukset yleisimmille Suomessa käytetyille junatyypeille. Vuonna 1993 VTT suoritti suuren joukon junien ohiajojen aiheuttaman melun mittauksia. Mittausaineistoon perustuen tutkimuksessa määritettiin yhteispohjoismaisen raideliikennemelun laskentamallin junaan ja rataan liittyvät parametrit sekä ekvivalentti- että enimmäistasolle noin 350 junan ohiajon mittaustulosten perusteella. Tarkasteltavat parametrit ovat nopeuskorjaus, junatyyppikorjaus, pituuskorjaus sekä uutena mahdollisena korjauksena kiskokorjaus. Tämän lisäksi tutkittiin, miten Suomessa käytössä olevat junat on jaoteltava eri ryhmiin, jotta laskentamallin joustava käyttö olisi mahdollista. Mittausaineiston perusteella todettiin, että junan käyttämä raide vaikuttaa junan meluemissioon niin paljon, että laskentamalliin tulisi lisätä tämä huomioon ottava korjaus. Tutkimuksessa määritettiin alustavat kiskokorjaukset mittauksissa käytetyille raiteille ja näiden perusteella muodostettiin hyväkuntoista raidetta vastaavat junatyyppikorjaukset nykyisin Suomessa yleisesti käytössä oleville junatyypeille. Laskentamallissa käytettyjä parametrejä verrattiin mittausaineiston perusteella määritettyihin vastaaviin parametreihin ja todettiin, että junan aiheuttaman melun nopeusriippuvuutta kuvaava ns. nopeuskorjaus on laskentamallia jonkin verran pienemmällä nopeusalueella vain hieman laskentamallista poikkeava. Pituuskorjaus on puolestaan mittausaineistoon perustuen lähes yhtäpitävä laskentamallin kanssa. Suomessa käytössä olevat sähköjunatyypit jaettiin kolmeen ryhmään siten, että jokaiseen ryhmään kuluvia junia voidaan laskentamallissa tarkastella melun kannalta samalla tavalla. Tutkimukseen eivät sisälly dieseljunat.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages36
ISBN (Print)951-38-4873-6
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1718
ISSN1235-0605

Fingerprint

traffic
prediction
methodology

Keywords

  • noise (sound)
  • railroads
  • mathematical models
  • computation
  • calculation
  • methods
  • trains
  • measurement
  • railroad tracks

Cite this

Eurasto, R. (1995). Raideliikennemelun laskentamallin parametrit. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1718
Eurasto, Raimo. / Raideliikennemelun laskentamallin parametrit. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 36 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1718).
@book{e3b28d13f1f14d7d9dc2abb398f07e4a,
title = "Raideliikennemelun laskentamallin parametrit",
abstract = "Yhteispohjoismainen raideliikennemelun laskentamalli julkaistiin Suomessa vuonna 1986. Laskentamallissa junan meluemissiota kuvaava ns. l{\"a}ht{\"o}arvo perustuu lukuisiin Norjassa ja Tanskassa tehtyihin mittauksiin sek{\"a} muissa maissa k{\"a}ytettyihin laskentamalleihin. Koska l{\"a}ht{\"o}arvo riippuu junan tyypist{\"a}, Suomen junakalustolle tehtiin ennen laskentamallin julkaisemista tarkistusmittauksia. N{\"a}iden perusteella saatiin junatyyppikorjaukset yleisimmille Suomessa k{\"a}ytetyille junatyypeille. Vuonna 1993 VTT suoritti suuren joukon junien ohiajojen aiheuttaman melun mittauksia. Mittausaineistoon perustuen tutkimuksessa m{\"a}{\"a}ritettiin yhteispohjoismaisen raideliikennemelun laskentamallin junaan ja rataan liittyv{\"a}t parametrit sek{\"a} ekvivalentti- ett{\"a} enimm{\"a}istasolle noin 350 junan ohiajon mittaustulosten perusteella. Tarkasteltavat parametrit ovat nopeuskorjaus, junatyyppikorjaus, pituuskorjaus sek{\"a} uutena mahdollisena korjauksena kiskokorjaus. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi tutkittiin, miten Suomessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevat junat on jaoteltava eri ryhmiin, jotta laskentamallin joustava k{\"a}ytt{\"o} olisi mahdollista. Mittausaineiston perusteella todettiin, ett{\"a} junan k{\"a}ytt{\"a}m{\"a} raide vaikuttaa junan meluemissioon niin paljon, ett{\"a} laskentamalliin tulisi lis{\"a}t{\"a} t{\"a}m{\"a} huomioon ottava korjaus. Tutkimuksessa m{\"a}{\"a}ritettiin alustavat kiskokorjaukset mittauksissa k{\"a}ytetyille raiteille ja n{\"a}iden perusteella muodostettiin hyv{\"a}kuntoista raidetta vastaavat junatyyppikorjaukset nykyisin Suomessa yleisesti k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} oleville junatyypeille. Laskentamallissa k{\"a}ytettyj{\"a} parametrej{\"a} verrattiin mittausaineiston perusteella m{\"a}{\"a}ritettyihin vastaaviin parametreihin ja todettiin, ett{\"a} junan aiheuttaman melun nopeusriippuvuutta kuvaava ns. nopeuskorjaus on laskentamallia jonkin verran pienemm{\"a}ll{\"a} nopeusalueella vain hieman laskentamallista poikkeava. Pituuskorjaus on puolestaan mittausaineistoon perustuen l{\"a}hes yht{\"a}pit{\"a}v{\"a} laskentamallin kanssa. Suomessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevat s{\"a}hk{\"o}junatyypit jaettiin kolmeen ryhm{\"a}{\"a}n siten, ett{\"a} jokaiseen ryhm{\"a}{\"a}n kuluvia junia voidaan laskentamallissa tarkastella melun kannalta samalla tavalla. Tutkimukseen eiv{\"a}t sis{\"a}lly dieseljunat.",
keywords = "noise (sound), railroads, mathematical models, computation, calculation, methods, trains, measurement, railroad tracks",
author = "Raimo Eurasto",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4873-6",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1718",
address = "Finland",

}

Eurasto, R 1995, Raideliikennemelun laskentamallin parametrit. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1718, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Raideliikennemelun laskentamallin parametrit. / Eurasto, Raimo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 36 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1718).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Raideliikennemelun laskentamallin parametrit

AU - Eurasto, Raimo

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Yhteispohjoismainen raideliikennemelun laskentamalli julkaistiin Suomessa vuonna 1986. Laskentamallissa junan meluemissiota kuvaava ns. lähtöarvo perustuu lukuisiin Norjassa ja Tanskassa tehtyihin mittauksiin sekä muissa maissa käytettyihin laskentamalleihin. Koska lähtöarvo riippuu junan tyypistä, Suomen junakalustolle tehtiin ennen laskentamallin julkaisemista tarkistusmittauksia. Näiden perusteella saatiin junatyyppikorjaukset yleisimmille Suomessa käytetyille junatyypeille. Vuonna 1993 VTT suoritti suuren joukon junien ohiajojen aiheuttaman melun mittauksia. Mittausaineistoon perustuen tutkimuksessa määritettiin yhteispohjoismaisen raideliikennemelun laskentamallin junaan ja rataan liittyvät parametrit sekä ekvivalentti- että enimmäistasolle noin 350 junan ohiajon mittaustulosten perusteella. Tarkasteltavat parametrit ovat nopeuskorjaus, junatyyppikorjaus, pituuskorjaus sekä uutena mahdollisena korjauksena kiskokorjaus. Tämän lisäksi tutkittiin, miten Suomessa käytössä olevat junat on jaoteltava eri ryhmiin, jotta laskentamallin joustava käyttö olisi mahdollista. Mittausaineiston perusteella todettiin, että junan käyttämä raide vaikuttaa junan meluemissioon niin paljon, että laskentamalliin tulisi lisätä tämä huomioon ottava korjaus. Tutkimuksessa määritettiin alustavat kiskokorjaukset mittauksissa käytetyille raiteille ja näiden perusteella muodostettiin hyväkuntoista raidetta vastaavat junatyyppikorjaukset nykyisin Suomessa yleisesti käytössä oleville junatyypeille. Laskentamallissa käytettyjä parametrejä verrattiin mittausaineiston perusteella määritettyihin vastaaviin parametreihin ja todettiin, että junan aiheuttaman melun nopeusriippuvuutta kuvaava ns. nopeuskorjaus on laskentamallia jonkin verran pienemmällä nopeusalueella vain hieman laskentamallista poikkeava. Pituuskorjaus on puolestaan mittausaineistoon perustuen lähes yhtäpitävä laskentamallin kanssa. Suomessa käytössä olevat sähköjunatyypit jaettiin kolmeen ryhmään siten, että jokaiseen ryhmään kuluvia junia voidaan laskentamallissa tarkastella melun kannalta samalla tavalla. Tutkimukseen eivät sisälly dieseljunat.

AB - Yhteispohjoismainen raideliikennemelun laskentamalli julkaistiin Suomessa vuonna 1986. Laskentamallissa junan meluemissiota kuvaava ns. lähtöarvo perustuu lukuisiin Norjassa ja Tanskassa tehtyihin mittauksiin sekä muissa maissa käytettyihin laskentamalleihin. Koska lähtöarvo riippuu junan tyypistä, Suomen junakalustolle tehtiin ennen laskentamallin julkaisemista tarkistusmittauksia. Näiden perusteella saatiin junatyyppikorjaukset yleisimmille Suomessa käytetyille junatyypeille. Vuonna 1993 VTT suoritti suuren joukon junien ohiajojen aiheuttaman melun mittauksia. Mittausaineistoon perustuen tutkimuksessa määritettiin yhteispohjoismaisen raideliikennemelun laskentamallin junaan ja rataan liittyvät parametrit sekä ekvivalentti- että enimmäistasolle noin 350 junan ohiajon mittaustulosten perusteella. Tarkasteltavat parametrit ovat nopeuskorjaus, junatyyppikorjaus, pituuskorjaus sekä uutena mahdollisena korjauksena kiskokorjaus. Tämän lisäksi tutkittiin, miten Suomessa käytössä olevat junat on jaoteltava eri ryhmiin, jotta laskentamallin joustava käyttö olisi mahdollista. Mittausaineiston perusteella todettiin, että junan käyttämä raide vaikuttaa junan meluemissioon niin paljon, että laskentamalliin tulisi lisätä tämä huomioon ottava korjaus. Tutkimuksessa määritettiin alustavat kiskokorjaukset mittauksissa käytetyille raiteille ja näiden perusteella muodostettiin hyväkuntoista raidetta vastaavat junatyyppikorjaukset nykyisin Suomessa yleisesti käytössä oleville junatyypeille. Laskentamallissa käytettyjä parametrejä verrattiin mittausaineiston perusteella määritettyihin vastaaviin parametreihin ja todettiin, että junan aiheuttaman melun nopeusriippuvuutta kuvaava ns. nopeuskorjaus on laskentamallia jonkin verran pienemmällä nopeusalueella vain hieman laskentamallista poikkeava. Pituuskorjaus on puolestaan mittausaineistoon perustuen lähes yhtäpitävä laskentamallin kanssa. Suomessa käytössä olevat sähköjunatyypit jaettiin kolmeen ryhmään siten, että jokaiseen ryhmään kuluvia junia voidaan laskentamallissa tarkastella melun kannalta samalla tavalla. Tutkimukseen eivät sisälly dieseljunat.

KW - noise (sound)

KW - railroads

KW - mathematical models

KW - computation

KW - calculation

KW - methods

KW - trains

KW - measurement

KW - railroad tracks

M3 - Report

SN - 951-38-4873-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Raideliikennemelun laskentamallin parametrit

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Eurasto R. Raideliikennemelun laskentamallin parametrit. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 36 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1718).