Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut

Oras Tynkkynen, Tommi Ekholm, Kati Kulovesi, Anna Laine, Tomi Lindroos, Riikka Siljander, Mika Sulkinoja

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova, globaalisti kattava ja se asettaa kunnianhimoisen tavoitteen hillitä ilmaston lämpenemistä 1,5-2 °C tasolle esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman ilmastotyön kunnianhimoa on parannettava jo ennen vuotta 2020, jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Tapoja parantaa kunnianhimoa on monia. Päästösitoumuksia voivat asettaa maat, joilta ne vielä puuttuvat. Muut maat voivat laajentaa tai kiristää sitoumuksiaan. Päästöjä voidaan vähentää sitoumusten ulkopuolisilla aloilla. Lisäksi voidaan edistää kansainvälisiä yhteishankkeita ja ripeyttää ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. YK:n ilmastosopimuksen liepeillä olevia käytännön ilmastoratkaisuja edistäviä, yhteistyötä kannustavia ja lisätoimista keskustelevia foorumeja on mahdollista vahvistaa. Suomi voi olla aktiivinen näissä kaikissa toimissa. Suomi voi myös moninkertaistaa myönteisen ilmastovaikutuksensa tarjoamalla muun maailman käyttöön päästöjä vähentäviä ratkaisuja. Näistä ratkaisuista esitellään sata ratkaisua kattaen laajan kirjon suomalaista osaamista energiantuotannosta maatalouteen, teknologiasta poliittiseen ohjaukseen ja yritysten tuotteista kansalaisjärjestöjen hankkeisiin. Pariisin sopimus on yleisesti otettu positiivisesti niin suurimmissa päästäjämaissa, ilmastoneuvotteluja seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä kuin mediassa. 12 suurinta päästäjää ovat hyvin tyytyväisiä sopimuksen tasapuolisuuteen ja vain hieman varauksellisia sopimuksen uskottavuuden suhteen. Järjestöissä ja median reaktioissa suhtautuminen on kuitenkin hajaantuneempaa. Raportissa tarkasteltujen 12 päästöiltään suurimman neuvotteluosapuolen INDC-tavoitteiden kunnianhimon taso, päästökehitys, päästöarvioiden laatu ja politiikkatoimet eroavat toisistaan hyvin paljon. Ilmastopolitiikan kunnianhimon tason vertailua kuitenkin hankaloittavat mm. joiden maiden päästöarvioiden huono luotettavuus sekä ns. yhteisten mutta erilaisten vastuiden periaate. Näihin haasteisiin vastaaminen on yksi merkittäviä kehitystehtäviä Pariisin sopimuksen jatkotyössä.
Original languageFinnish
PublisherPrime Minister's Office Finland
Number of pages84
ISBN (Print)978-952-287-312-5
Publication statusPublished - 2016
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
Volume54
ISSN2342-6799

Keywords

  • ilmastonmuutos
  • Pariisin sopimus

Cite this

Tynkkynen, O., Ekholm, T., Kulovesi, K., Laine, A., Lindroos, T., Siljander, R., & Sulkinoja, M. (2016). Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut. Prime Minister's Office Finland. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, Vol.. 54
Tynkkynen, Oras ; Ekholm, Tommi ; Kulovesi, Kati ; Laine, Anna ; Lindroos, Tomi ; Siljander, Riikka ; Sulkinoja, Mika. / Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut. Prime Minister's Office Finland, 2016. 84 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, Vol. 54).
@book{272a9259f268427da2031f57d23a7bf8,
title = "Pariisin kokouksen j{\"a}lkeiset n{\"a}kym{\"a}t ja suomalaiset ilmastoratkaisut",
abstract = "Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova, globaalisti kattava ja se asettaa kunnianhimoisen tavoitteen hillit{\"a} ilmaston l{\"a}mpenemist{\"a} 1,5-2 °C tasolle esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman ilmastoty{\"o}n kunnianhimoa on parannettava jo ennen vuotta 2020, jotta n{\"a}m{\"a} tavoitteet voidaan saavuttaa. Tapoja parantaa kunnianhimoa on monia. P{\"a}{\"a}st{\"o}sitoumuksia voivat asettaa maat, joilta ne viel{\"a} puuttuvat. Muut maat voivat laajentaa tai kirist{\"a}{\"a} sitoumuksiaan. P{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} sitoumusten ulkopuolisilla aloilla. Lis{\"a}ksi voidaan edist{\"a}{\"a} kansainv{\"a}lisi{\"a} yhteishankkeita ja ripeytt{\"a}{\"a} ilmastoratkaisujen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa. YK:n ilmastosopimuksen liepeill{\"a} olevia k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n ilmastoratkaisuja edist{\"a}vi{\"a}, yhteisty{\"o}t{\"a} kannustavia ja lis{\"a}toimista keskustelevia foorumeja on mahdollista vahvistaa. Suomi voi olla aktiivinen n{\"a}iss{\"a} kaikissa toimissa. Suomi voi my{\"o}s moninkertaistaa my{\"o}nteisen ilmastovaikutuksensa tarjoamalla muun maailman k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} v{\"a}hent{\"a}vi{\"a} ratkaisuja. N{\"a}ist{\"a} ratkaisuista esitell{\"a}{\"a}n sata ratkaisua kattaen laajan kirjon suomalaista osaamista energiantuotannosta maatalouteen, teknologiasta poliittiseen ohjaukseen ja yritysten tuotteista kansalaisj{\"a}rjest{\"o}jen hankkeisiin. Pariisin sopimus on yleisesti otettu positiivisesti niin suurimmissa p{\"a}{\"a}st{\"a}j{\"a}maissa, ilmastoneuvotteluja seuraavissa kansainv{\"a}lisiss{\"a} j{\"a}rjest{\"o}iss{\"a} kuin mediassa. 12 suurinta p{\"a}{\"a}st{\"a}j{\"a}{\"a} ovat hyvin tyytyv{\"a}isi{\"a} sopimuksen tasapuolisuuteen ja vain hieman varauksellisia sopimuksen uskottavuuden suhteen. J{\"a}rjest{\"o}iss{\"a} ja median reaktioissa suhtautuminen on kuitenkin hajaantuneempaa. Raportissa tarkasteltujen 12 p{\"a}{\"a}st{\"o}ilt{\"a}{\"a}n suurimman neuvotteluosapuolen INDC-tavoitteiden kunnianhimon taso, p{\"a}{\"a}st{\"o}kehitys, p{\"a}{\"a}st{\"o}arvioiden laatu ja politiikkatoimet eroavat toisistaan hyvin paljon. Ilmastopolitiikan kunnianhimon tason vertailua kuitenkin hankaloittavat mm. joiden maiden p{\"a}{\"a}st{\"o}arvioiden huono luotettavuus sek{\"a} ns. yhteisten mutta erilaisten vastuiden periaate. N{\"a}ihin haasteisiin vastaaminen on yksi merkitt{\"a}vi{\"a} kehitysteht{\"a}vi{\"a} Pariisin sopimuksen jatkoty{\"o}ss{\"a}.",
keywords = "ilmastonmuutos, Pariisin sopimus",
author = "Oras Tynkkynen and Tommi Ekholm and Kati Kulovesi and Anna Laine and Tomi Lindroos and Riikka Siljander and Mika Sulkinoja",
note = "Project code: 110024",
year = "2016",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-287-312-5",
series = "Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja",
publisher = "Prime Minister's Office Finland",
address = "Finland",

}

Tynkkynen, O, Ekholm, T, Kulovesi, K, Laine, A, Lindroos, T, Siljander, R & Sulkinoja, M 2016, Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, vol. 54, Prime Minister's Office Finland.

Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut. / Tynkkynen, Oras; Ekholm, Tommi; Kulovesi, Kati; Laine, Anna; Lindroos, Tomi; Siljander, Riikka; Sulkinoja, Mika.

Prime Minister's Office Finland, 2016. 84 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, Vol. 54).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut

AU - Tynkkynen, Oras

AU - Ekholm, Tommi

AU - Kulovesi, Kati

AU - Laine, Anna

AU - Lindroos, Tomi

AU - Siljander, Riikka

AU - Sulkinoja, Mika

N1 - Project code: 110024

PY - 2016

Y1 - 2016

N2 - Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova, globaalisti kattava ja se asettaa kunnianhimoisen tavoitteen hillitä ilmaston lämpenemistä 1,5-2 °C tasolle esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman ilmastotyön kunnianhimoa on parannettava jo ennen vuotta 2020, jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Tapoja parantaa kunnianhimoa on monia. Päästösitoumuksia voivat asettaa maat, joilta ne vielä puuttuvat. Muut maat voivat laajentaa tai kiristää sitoumuksiaan. Päästöjä voidaan vähentää sitoumusten ulkopuolisilla aloilla. Lisäksi voidaan edistää kansainvälisiä yhteishankkeita ja ripeyttää ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. YK:n ilmastosopimuksen liepeillä olevia käytännön ilmastoratkaisuja edistäviä, yhteistyötä kannustavia ja lisätoimista keskustelevia foorumeja on mahdollista vahvistaa. Suomi voi olla aktiivinen näissä kaikissa toimissa. Suomi voi myös moninkertaistaa myönteisen ilmastovaikutuksensa tarjoamalla muun maailman käyttöön päästöjä vähentäviä ratkaisuja. Näistä ratkaisuista esitellään sata ratkaisua kattaen laajan kirjon suomalaista osaamista energiantuotannosta maatalouteen, teknologiasta poliittiseen ohjaukseen ja yritysten tuotteista kansalaisjärjestöjen hankkeisiin. Pariisin sopimus on yleisesti otettu positiivisesti niin suurimmissa päästäjämaissa, ilmastoneuvotteluja seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä kuin mediassa. 12 suurinta päästäjää ovat hyvin tyytyväisiä sopimuksen tasapuolisuuteen ja vain hieman varauksellisia sopimuksen uskottavuuden suhteen. Järjestöissä ja median reaktioissa suhtautuminen on kuitenkin hajaantuneempaa. Raportissa tarkasteltujen 12 päästöiltään suurimman neuvotteluosapuolen INDC-tavoitteiden kunnianhimon taso, päästökehitys, päästöarvioiden laatu ja politiikkatoimet eroavat toisistaan hyvin paljon. Ilmastopolitiikan kunnianhimon tason vertailua kuitenkin hankaloittavat mm. joiden maiden päästöarvioiden huono luotettavuus sekä ns. yhteisten mutta erilaisten vastuiden periaate. Näihin haasteisiin vastaaminen on yksi merkittäviä kehitystehtäviä Pariisin sopimuksen jatkotyössä.

AB - Pariisin sopimus on oikeudellisesti sitova, globaalisti kattava ja se asettaa kunnianhimoisen tavoitteen hillitä ilmaston lämpenemistä 1,5-2 °C tasolle esiteolliseen aikaan verrattuna. Maailman ilmastotyön kunnianhimoa on parannettava jo ennen vuotta 2020, jotta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Tapoja parantaa kunnianhimoa on monia. Päästösitoumuksia voivat asettaa maat, joilta ne vielä puuttuvat. Muut maat voivat laajentaa tai kiristää sitoumuksiaan. Päästöjä voidaan vähentää sitoumusten ulkopuolisilla aloilla. Lisäksi voidaan edistää kansainvälisiä yhteishankkeita ja ripeyttää ilmastoratkaisujen käyttöönottoa. YK:n ilmastosopimuksen liepeillä olevia käytännön ilmastoratkaisuja edistäviä, yhteistyötä kannustavia ja lisätoimista keskustelevia foorumeja on mahdollista vahvistaa. Suomi voi olla aktiivinen näissä kaikissa toimissa. Suomi voi myös moninkertaistaa myönteisen ilmastovaikutuksensa tarjoamalla muun maailman käyttöön päästöjä vähentäviä ratkaisuja. Näistä ratkaisuista esitellään sata ratkaisua kattaen laajan kirjon suomalaista osaamista energiantuotannosta maatalouteen, teknologiasta poliittiseen ohjaukseen ja yritysten tuotteista kansalaisjärjestöjen hankkeisiin. Pariisin sopimus on yleisesti otettu positiivisesti niin suurimmissa päästäjämaissa, ilmastoneuvotteluja seuraavissa kansainvälisissä järjestöissä kuin mediassa. 12 suurinta päästäjää ovat hyvin tyytyväisiä sopimuksen tasapuolisuuteen ja vain hieman varauksellisia sopimuksen uskottavuuden suhteen. Järjestöissä ja median reaktioissa suhtautuminen on kuitenkin hajaantuneempaa. Raportissa tarkasteltujen 12 päästöiltään suurimman neuvotteluosapuolen INDC-tavoitteiden kunnianhimon taso, päästökehitys, päästöarvioiden laatu ja politiikkatoimet eroavat toisistaan hyvin paljon. Ilmastopolitiikan kunnianhimon tason vertailua kuitenkin hankaloittavat mm. joiden maiden päästöarvioiden huono luotettavuus sekä ns. yhteisten mutta erilaisten vastuiden periaate. Näihin haasteisiin vastaaminen on yksi merkittäviä kehitystehtäviä Pariisin sopimuksen jatkotyössä.

KW - ilmastonmuutos

KW - Pariisin sopimus

M3 - Report

SN - 978-952-287-312-5

T3 - Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja

BT - Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut

PB - Prime Minister's Office Finland

ER -

Tynkkynen O, Ekholm T, Kulovesi K, Laine A, Lindroos T, Siljander R et al. Pariisin kokouksen jälkeiset näkymät ja suomalaiset ilmastoratkaisut. Prime Minister's Office Finland, 2016. 84 p. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, Vol. 54).