Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen

Kati Tillander, Anna Matala, Simo Hostikka, Pekka Tiittanen, Esa Kokki, Olli Taskinen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tutkimuksessa pyrittiin kolmea eri lähestymistapaa käyttäen luomaan menetelmiä, joiden avulla onnettomuustiheys pystyttäisiin ennustamaan entistä luotettavammin riskiruutuaineiston muuttujia apuna käyttäen. Tämän lisäksi tehtiin suppea yhteenveto vuosina 2005-2008 toteutuneista onnettomuustiheyksistä eri riskialueilla. Lähestymistavoista lupaavimmiksi osoittautuivat yksinkertaiset regressiomallit, joista tuotettiin helppokäyttöisiä työvälineitä riskinarviointiin. Mallit luotiin erikseen rakennuspaloille ja kiireellisille onnettomuuksille. Rakennuspalomalli kehitettiin koko maalle ruutukoossa 1 km * 1 km. Selittäjinä mallissa ovat asukasluku, kerrosala sekä niiden yhteisvaikutus. Mallin puutteellisuudet huomioon ottaen sitä voidaan käyttää rakennuspalomäärien ennustamiseen. Kiireellisille onnettomuuksille kehitetyssä mallissa ruutukoko oli 1 km * 1 km ja selittäjänä pelkästään asukasluku. Aluekohtaiset erot mallin sopivuudessa ja ennustekyvyssä olivat suuria. Erityisesti pohjoisessa Suomessa malli ei toiminut. Mallia olisikin selvästi parannettava ennen sen laajempaa soveltamista. Yksinkertaisten regressiomallien rinnalla testattiin myös spatiaalisten mallien kykyä ennustaa onnettomuusmääriä. Mallit osoittautuivat joustaviksi mutta laskennallisesti hankaliksi, ja niiden käytäntöön saattaminen vaatii vielä jatkokehittämistä. Kolmannessa lähestymistavassa sovellettiin itseorganisoituvia karttoja (SOM). Lähestymistavan vahvuutena oli se, että mallin muuttujina voitiin käyttää kaikkia riskiruutuaineiston sisältämiä muuttujia toteutuneiden onnettomuusmäärien lisäksi. SOM:n tuottamien onnettomuusmääräennusteiden keskihajonta osoittautui kuitenkin joissakin tapauksissa melko suureksi, eikä absoluuttisia lukumääriä pystytty ennustamaan riittävällä tarkkuudella. Onnettomuusmäärien suuruusluokkia voidaan kuitenkin käyttää riskien arviointiin.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages133
    ISBN (Electronic)978-951-38-7573-2
    Publication statusPublished - 2010
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
    Number2530
    ISSN1235-0605

    Keywords

    • accident frequency
    • building fires
    • rescue services
    • regression models
    • spatial regression
    • self-organizing maps

    Cite this

    Tillander, K., Matala, A., Hostikka, S., Tiittanen, P., Kokki, E., & Taskinen, O. (2010). Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2530
    Tillander, Kati ; Matala, Anna ; Hostikka, Simo ; Tiittanen, Pekka ; Kokki, Esa ; Taskinen, Olli. / Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 133 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2530).
    @book{a7dd43af368944d2a01b6f07207a75dd,
    title = "Pelastustoimen riskianalyysimallien kehitt{\"a}minen",
    abstract = "Tutkimuksessa pyrittiin kolmea eri l{\"a}hestymistapaa k{\"a}ytt{\"a}en luomaan menetelmi{\"a}, joiden avulla onnettomuustiheys pystytt{\"a}isiin ennustamaan entist{\"a} luotettavammin riskiruutuaineiston muuttujia apuna k{\"a}ytt{\"a}en. T{\"a}m{\"a}n lis{\"a}ksi tehtiin suppea yhteenveto vuosina 2005-2008 toteutuneista onnettomuustiheyksist{\"a} eri riskialueilla. L{\"a}hestymistavoista lupaavimmiksi osoittautuivat yksinkertaiset regressiomallit, joista tuotettiin helppok{\"a}ytt{\"o}isi{\"a} ty{\"o}v{\"a}lineit{\"a} riskinarviointiin. Mallit luotiin erikseen rakennuspaloille ja kiireellisille onnettomuuksille. Rakennuspalomalli kehitettiin koko maalle ruutukoossa 1 km * 1 km. Selitt{\"a}jin{\"a} mallissa ovat asukasluku, kerrosala sek{\"a} niiden yhteisvaikutus. Mallin puutteellisuudet huomioon ottaen sit{\"a} voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} rakennuspalom{\"a}{\"a}rien ennustamiseen. Kiireellisille onnettomuuksille kehitetyss{\"a} mallissa ruutukoko oli 1 km * 1 km ja selitt{\"a}j{\"a}n{\"a} pelk{\"a}st{\"a}{\"a}n asukasluku. Aluekohtaiset erot mallin sopivuudessa ja ennustekyvyss{\"a} olivat suuria. Erityisesti pohjoisessa Suomessa malli ei toiminut. Mallia olisikin selv{\"a}sti parannettava ennen sen laajempaa soveltamista. Yksinkertaisten regressiomallien rinnalla testattiin my{\"o}s spatiaalisten mallien kyky{\"a} ennustaa onnettomuusm{\"a}{\"a}ri{\"a}. Mallit osoittautuivat joustaviksi mutta laskennallisesti hankaliksi, ja niiden k{\"a}yt{\"a}nt{\"o}{\"o}n saattaminen vaatii viel{\"a} jatkokehitt{\"a}mist{\"a}. Kolmannessa l{\"a}hestymistavassa sovellettiin itseorganisoituvia karttoja (SOM). L{\"a}hestymistavan vahvuutena oli se, ett{\"a} mallin muuttujina voitiin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} kaikkia riskiruutuaineiston sis{\"a}lt{\"a}mi{\"a} muuttujia toteutuneiden onnettomuusm{\"a}{\"a}rien lis{\"a}ksi. SOM:n tuottamien onnettomuusm{\"a}{\"a}r{\"a}ennusteiden keskihajonta osoittautui kuitenkin joissakin tapauksissa melko suureksi, eik{\"a} absoluuttisia lukum{\"a}{\"a}ri{\"a} pystytty ennustamaan riitt{\"a}v{\"a}ll{\"a} tarkkuudella. Onnettomuusm{\"a}{\"a}rien suuruusluokkia voidaan kuitenkin k{\"a}ytt{\"a}{\"a} riskien arviointiin.",
    keywords = "accident frequency, building fires, rescue services, regression models, spatial regression, self-organizing maps",
    author = "Kati Tillander and Anna Matala and Simo Hostikka and Pekka Tiittanen and Esa Kokki and Olli Taskinen",
    note = "Project code: 33445",
    year = "2010",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "2530",
    address = "Finland",

    }

    Tillander, K, Matala, A, Hostikka, S, Tiittanen, P, Kokki, E & Taskinen, O 2010, Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2530, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen. / Tillander, Kati; Matala, Anna; Hostikka, Simo; Tiittanen, Pekka; Kokki, Esa; Taskinen, Olli.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 133 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2530).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen

    AU - Tillander, Kati

    AU - Matala, Anna

    AU - Hostikka, Simo

    AU - Tiittanen, Pekka

    AU - Kokki, Esa

    AU - Taskinen, Olli

    N1 - Project code: 33445

    PY - 2010

    Y1 - 2010

    N2 - Tutkimuksessa pyrittiin kolmea eri lähestymistapaa käyttäen luomaan menetelmiä, joiden avulla onnettomuustiheys pystyttäisiin ennustamaan entistä luotettavammin riskiruutuaineiston muuttujia apuna käyttäen. Tämän lisäksi tehtiin suppea yhteenveto vuosina 2005-2008 toteutuneista onnettomuustiheyksistä eri riskialueilla. Lähestymistavoista lupaavimmiksi osoittautuivat yksinkertaiset regressiomallit, joista tuotettiin helppokäyttöisiä työvälineitä riskinarviointiin. Mallit luotiin erikseen rakennuspaloille ja kiireellisille onnettomuuksille. Rakennuspalomalli kehitettiin koko maalle ruutukoossa 1 km * 1 km. Selittäjinä mallissa ovat asukasluku, kerrosala sekä niiden yhteisvaikutus. Mallin puutteellisuudet huomioon ottaen sitä voidaan käyttää rakennuspalomäärien ennustamiseen. Kiireellisille onnettomuuksille kehitetyssä mallissa ruutukoko oli 1 km * 1 km ja selittäjänä pelkästään asukasluku. Aluekohtaiset erot mallin sopivuudessa ja ennustekyvyssä olivat suuria. Erityisesti pohjoisessa Suomessa malli ei toiminut. Mallia olisikin selvästi parannettava ennen sen laajempaa soveltamista. Yksinkertaisten regressiomallien rinnalla testattiin myös spatiaalisten mallien kykyä ennustaa onnettomuusmääriä. Mallit osoittautuivat joustaviksi mutta laskennallisesti hankaliksi, ja niiden käytäntöön saattaminen vaatii vielä jatkokehittämistä. Kolmannessa lähestymistavassa sovellettiin itseorganisoituvia karttoja (SOM). Lähestymistavan vahvuutena oli se, että mallin muuttujina voitiin käyttää kaikkia riskiruutuaineiston sisältämiä muuttujia toteutuneiden onnettomuusmäärien lisäksi. SOM:n tuottamien onnettomuusmääräennusteiden keskihajonta osoittautui kuitenkin joissakin tapauksissa melko suureksi, eikä absoluuttisia lukumääriä pystytty ennustamaan riittävällä tarkkuudella. Onnettomuusmäärien suuruusluokkia voidaan kuitenkin käyttää riskien arviointiin.

    AB - Tutkimuksessa pyrittiin kolmea eri lähestymistapaa käyttäen luomaan menetelmiä, joiden avulla onnettomuustiheys pystyttäisiin ennustamaan entistä luotettavammin riskiruutuaineiston muuttujia apuna käyttäen. Tämän lisäksi tehtiin suppea yhteenveto vuosina 2005-2008 toteutuneista onnettomuustiheyksistä eri riskialueilla. Lähestymistavoista lupaavimmiksi osoittautuivat yksinkertaiset regressiomallit, joista tuotettiin helppokäyttöisiä työvälineitä riskinarviointiin. Mallit luotiin erikseen rakennuspaloille ja kiireellisille onnettomuuksille. Rakennuspalomalli kehitettiin koko maalle ruutukoossa 1 km * 1 km. Selittäjinä mallissa ovat asukasluku, kerrosala sekä niiden yhteisvaikutus. Mallin puutteellisuudet huomioon ottaen sitä voidaan käyttää rakennuspalomäärien ennustamiseen. Kiireellisille onnettomuuksille kehitetyssä mallissa ruutukoko oli 1 km * 1 km ja selittäjänä pelkästään asukasluku. Aluekohtaiset erot mallin sopivuudessa ja ennustekyvyssä olivat suuria. Erityisesti pohjoisessa Suomessa malli ei toiminut. Mallia olisikin selvästi parannettava ennen sen laajempaa soveltamista. Yksinkertaisten regressiomallien rinnalla testattiin myös spatiaalisten mallien kykyä ennustaa onnettomuusmääriä. Mallit osoittautuivat joustaviksi mutta laskennallisesti hankaliksi, ja niiden käytäntöön saattaminen vaatii vielä jatkokehittämistä. Kolmannessa lähestymistavassa sovellettiin itseorganisoituvia karttoja (SOM). Lähestymistavan vahvuutena oli se, että mallin muuttujina voitiin käyttää kaikkia riskiruutuaineiston sisältämiä muuttujia toteutuneiden onnettomuusmäärien lisäksi. SOM:n tuottamien onnettomuusmääräennusteiden keskihajonta osoittautui kuitenkin joissakin tapauksissa melko suureksi, eikä absoluuttisia lukumääriä pystytty ennustamaan riittävällä tarkkuudella. Onnettomuusmäärien suuruusluokkia voidaan kuitenkin käyttää riskien arviointiin.

    KW - accident frequency

    KW - building fires

    KW - rescue services

    KW - regression models

    KW - spatial regression

    KW - self-organizing maps

    M3 - Report

    T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

    BT - Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Tillander K, Matala A, Hostikka S, Tiittanen P, Kokki E, Taskinen O. Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2010. 133 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2530).