Peltoenergian tutkimus- ja kehityssuunnitelma vuosille 2001-2005: Loppuraportti

Arvo Leinonen, Martti Flyktman, Teuvo Paappanen, Mia Sahramaa

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli laatia tutkimus- ja kehityssuunnitelma korsibiomassojen (olki ja ruokohelpi) tuotannolle ja käytölle energian lämmön- ja sähköntuotannossa vuosille 2001 - 2005. Tarkastelussa ovat mukana viljan olki ja ruokohelpi. Pajua ei otettu mukaan tarkasteluun. Sen sijaan tarkasteluun on otettu mukaan suopellot, joita Suomessa on raivattu kaikkiaan 700 000 ha. Suopelloissa on runsaasti turvetta, mutta niiltä vapautuu hiilidioksidia ja näin ne aiheuttavat kasvihuoneilmiötä. KTM:n laatimassa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 34 TWh vuoden 1995 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Peltobiomassan käytön lisäämiselle ei edistämisohjelmassa ole esitetty määrällisiä tavoitteita, vaan siinä on todettu toimenpiteitä kohdistettavan myös peltobiomassojen hyödyntämiseen. Laskennallisesti energiakasvit ja olki muodostavat Suomessa huomattavan bioenergian tuotantopotentiaalin, 28,2 TWh. Käytännössä energiantuotannossa hyödynnettävissä oleva määrä on paljon pienempi. Ruokohelven ja oljen realistinen tuotantopotentiaali on korkeintaan 7,9 TWh. Se merkitsisi ruokohelven viljelyä 170 000 ha alalla (5,6 TWh) ja viljelyssä syntyvästä olkimäärästä 20 %:n hyödyntämistä energiantuotannossa (2,3 TWh, 230 000 ha). Tällä hetkellä olkea ja ruokohelpeä käytetään vähän energiatarkoituksiin. Oljen energiakäyttö Suomessa on tällä hetkellä n. 6000 t/a eli 27 000 MWh/a. Ruokohelpeä tuotetaan tällä hetkellä pääasiassa suopohjilla tuotantomäärän ollessa n. 10 000 MWh/a. Peltoenergian tutkimuksen ja kehitystyön tavoitteena on kehittää korsibiomassojen tuotantoketjuja, joilla kyetään tuottamaan kilpailukykyistä ja laatuvaatimukset täyttävää seospolttoainetta eri käyttäjäryhmille. Tutkimus- ja kehitystyö kohdistuu seuraaville tuotannon ja käytön osa-alueille: ruokohelpilajikkeiden kehittäminen, ruokohelven ja oljen tuotannon kehittäminen, seospolttoaineiden kaukokuljetuksen ja logistiikan kehittäminen, seospolttoaineiden valmistustekniikan ja laadun kehittäminen, seospolttoaineiden polttoteknologian kehittäminen ja demonstraatiohankkeet. Suopeltojen hyödyntämisen tehostaminen olisi osa peltoenergian tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaa. Viljelykelpoisilta suopelloilta (250 000 ha) vapautuu huomattavia määriä hiilidioksidia, 5,0 Mt, mikä on n. 7 % Suomen vuotuisesta hiilidioksidipäästöstä. Tällä hetkellä 750 ha suopeltoja on turvetuotannossa ja turvetuotantoon soveltuva suopeltoala on 67 000 ha. Jos käyttämättömät ja turvetuotantoon soveltuvat suopellot otettaisiin energiaturpeen tuotantoon, kasvihuone kaasupäästöt ilmakehään vähenisivät selvästi. Tutkimuskohteet suopeltojen hyödyntämisessä energiantuotannossa olisivat suopeltojen ominaisuuksien tarkentaminen, pintaturpeen hyödyntäminen, energiaturpeen tuotantoteknologian kehittäminen ja suopeltojen turpeen soveltuvuus polttoon. Peltoenergian tutkimus ja kehitys ehdotetaan toteutettavaksi tutkimusohjelman muodossa. Tutkimusohjelma olisi viisivuotinen ja toteutettaisiin aikavälillä 2001-2005. Tutkimusohjelman kokonaisrahoitustarve on 19,5 milj. Mk. Rahoitukseen osallistuisivat Tekes, MMM, lämpölaitokset, korsibiomassan tuottajat, TE-keskukset ja tutkimuslaitokset.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages43
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Energian Raportteja
Number19/2000
ISSN1457-3350

Fingerprint

research and development
energy

Keywords

  • reed canary grass
  • Falaris arundinaceae
  • energy crops
  • renewable energy sources
  • biomass
  • biofuels
  • research
  • development
  • peatlands
  • agribiomass
  • straw
  • mixed fuels
  • production

Cite this

Leinonen, A., Flyktman, M., Paappanen, T., & Sahramaa, M. (2000). Peltoenergian tutkimus- ja kehityssuunnitelma vuosille 2001-2005: Loppuraportti. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Energian Raportteja, No. 19/2000
Leinonen, Arvo ; Flyktman, Martti ; Paappanen, Teuvo ; Sahramaa, Mia. / Peltoenergian tutkimus- ja kehityssuunnitelma vuosille 2001-2005 : Loppuraportti. VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 43 p. (VTT Energian Raportteja; No. 19/2000).
@book{c22d5e46f46b49939877e19746ad5cbf,
title = "Peltoenergian tutkimus- ja kehityssuunnitelma vuosille 2001-2005: Loppuraportti",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli laatia tutkimus- ja kehityssuunnitelma korsibiomassojen (olki ja ruokohelpi) tuotannolle ja k{\"a}yt{\"o}lle energian l{\"a}mm{\"o}n- ja s{\"a}hk{\"o}ntuotannossa vuosille 2001 - 2005. Tarkastelussa ovat mukana viljan olki ja ruokohelpi. Pajua ei otettu mukaan tarkasteluun. Sen sijaan tarkasteluun on otettu mukaan suopellot, joita Suomessa on raivattu kaikkiaan 700 000 ha. Suopelloissa on runsaasti turvetta, mutta niilt{\"a} vapautuu hiilidioksidia ja n{\"a}in ne aiheuttavat kasvihuoneilmi{\"o}t{\"a}. KTM:n laatimassa uusiutuvien energial{\"a}hteiden edist{\"a}misohjelmassa tavoitteena on lis{\"a}t{\"a} uusiutuvien energial{\"a}hteiden k{\"a}ytt{\"o}{\"a} 34 TWh vuoden 1995 tasosta vuoteen 2010 menness{\"a}. Peltobiomassan k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}miselle ei edist{\"a}misohjelmassa ole esitetty m{\"a}{\"a}r{\"a}llisi{\"a} tavoitteita, vaan siin{\"a} on todettu toimenpiteit{\"a} kohdistettavan my{\"o}s peltobiomassojen hy{\"o}dynt{\"a}miseen. Laskennallisesti energiakasvit ja olki muodostavat Suomessa huomattavan bioenergian tuotantopotentiaalin, 28,2 TWh. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} energiantuotannossa hy{\"o}dynnett{\"a}viss{\"a} oleva m{\"a}{\"a}r{\"a} on paljon pienempi. Ruokohelven ja oljen realistinen tuotantopotentiaali on korkeintaan 7,9 TWh. Se merkitsisi ruokohelven viljely{\"a} 170 000 ha alalla (5,6 TWh) ja viljelyss{\"a} syntyv{\"a}st{\"a} olkim{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} 20 {\%}:n hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a} energiantuotannossa (2,3 TWh, 230 000 ha). T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} olkea ja ruokohelpe{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n v{\"a}h{\"a}n energiatarkoituksiin. Oljen energiak{\"a}ytt{\"o} Suomessa on t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} n. 6000 t/a eli 27 000 MWh/a. Ruokohelpe{\"a} tuotetaan t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} p{\"a}{\"a}asiassa suopohjilla tuotantom{\"a}{\"a}r{\"a}n ollessa n. 10 000 MWh/a. Peltoenergian tutkimuksen ja kehitysty{\"o}n tavoitteena on kehitt{\"a}{\"a} korsibiomassojen tuotantoketjuja, joilla kyet{\"a}{\"a}n tuottamaan kilpailukykyist{\"a} ja laatuvaatimukset t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}{\"a} seospolttoainetta eri k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}ryhmille. Tutkimus- ja kehitysty{\"o} kohdistuu seuraaville tuotannon ja k{\"a}yt{\"o}n osa-alueille: ruokohelpilajikkeiden kehitt{\"a}minen, ruokohelven ja oljen tuotannon kehitt{\"a}minen, seospolttoaineiden kaukokuljetuksen ja logistiikan kehitt{\"a}minen, seospolttoaineiden valmistustekniikan ja laadun kehitt{\"a}minen, seospolttoaineiden polttoteknologian kehitt{\"a}minen ja demonstraatiohankkeet. Suopeltojen hy{\"o}dynt{\"a}misen tehostaminen olisi osa peltoenergian tutkimus- ja kehitt{\"a}missuunnitelmaa. Viljelykelpoisilta suopelloilta (250 000 ha) vapautuu huomattavia m{\"a}{\"a}ri{\"a} hiilidioksidia, 5,0 Mt, mik{\"a} on n. 7 {\%} Suomen vuotuisesta hiilidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o}st{\"a}. T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} 750 ha suopeltoja on turvetuotannossa ja turvetuotantoon soveltuva suopeltoala on 67 000 ha. Jos k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}tt{\"o}m{\"a}t ja turvetuotantoon soveltuvat suopellot otettaisiin energiaturpeen tuotantoon, kasvihuone kaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t ilmakeh{\"a}{\"a}n v{\"a}henisiv{\"a}t selv{\"a}sti. Tutkimuskohteet suopeltojen hy{\"o}dynt{\"a}misess{\"a} energiantuotannossa olisivat suopeltojen ominaisuuksien tarkentaminen, pintaturpeen hy{\"o}dynt{\"a}minen, energiaturpeen tuotantoteknologian kehitt{\"a}minen ja suopeltojen turpeen soveltuvuus polttoon. Peltoenergian tutkimus ja kehitys ehdotetaan toteutettavaksi tutkimusohjelman muodossa. Tutkimusohjelma olisi viisivuotinen ja toteutettaisiin aikav{\"a}lill{\"a} 2001-2005. Tutkimusohjelman kokonaisrahoitustarve on 19,5 milj. Mk. Rahoitukseen osallistuisivat Tekes, MMM, l{\"a}mp{\"o}laitokset, korsibiomassan tuottajat, TE-keskukset ja tutkimuslaitokset.",
keywords = "reed canary grass, Falaris arundinaceae, energy crops, renewable energy sources, biomass, biofuels, research, development, peatlands, agribiomass, straw, mixed fuels, production",
author = "Arvo Leinonen and Martti Flyktman and Teuvo Paappanen and Mia Sahramaa",
year = "2000",
language = "Finnish",
series = "VTT Energian Raportteja",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "19/2000",
address = "Finland",

}

Leinonen, A, Flyktman, M, Paappanen, T & Sahramaa, M 2000, Peltoenergian tutkimus- ja kehityssuunnitelma vuosille 2001-2005: Loppuraportti. VTT Energian Raportteja, no. 19/2000, VTT Technical Research Centre of Finland.

Peltoenergian tutkimus- ja kehityssuunnitelma vuosille 2001-2005 : Loppuraportti. / Leinonen, Arvo; Flyktman, Martti; Paappanen, Teuvo; Sahramaa, Mia.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 43 p. (VTT Energian Raportteja; No. 19/2000).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Peltoenergian tutkimus- ja kehityssuunnitelma vuosille 2001-2005

T2 - Loppuraportti

AU - Leinonen, Arvo

AU - Flyktman, Martti

AU - Paappanen, Teuvo

AU - Sahramaa, Mia

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli laatia tutkimus- ja kehityssuunnitelma korsibiomassojen (olki ja ruokohelpi) tuotannolle ja käytölle energian lämmön- ja sähköntuotannossa vuosille 2001 - 2005. Tarkastelussa ovat mukana viljan olki ja ruokohelpi. Pajua ei otettu mukaan tarkasteluun. Sen sijaan tarkasteluun on otettu mukaan suopellot, joita Suomessa on raivattu kaikkiaan 700 000 ha. Suopelloissa on runsaasti turvetta, mutta niiltä vapautuu hiilidioksidia ja näin ne aiheuttavat kasvihuoneilmiötä. KTM:n laatimassa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 34 TWh vuoden 1995 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Peltobiomassan käytön lisäämiselle ei edistämisohjelmassa ole esitetty määrällisiä tavoitteita, vaan siinä on todettu toimenpiteitä kohdistettavan myös peltobiomassojen hyödyntämiseen. Laskennallisesti energiakasvit ja olki muodostavat Suomessa huomattavan bioenergian tuotantopotentiaalin, 28,2 TWh. Käytännössä energiantuotannossa hyödynnettävissä oleva määrä on paljon pienempi. Ruokohelven ja oljen realistinen tuotantopotentiaali on korkeintaan 7,9 TWh. Se merkitsisi ruokohelven viljelyä 170 000 ha alalla (5,6 TWh) ja viljelyssä syntyvästä olkimäärästä 20 %:n hyödyntämistä energiantuotannossa (2,3 TWh, 230 000 ha). Tällä hetkellä olkea ja ruokohelpeä käytetään vähän energiatarkoituksiin. Oljen energiakäyttö Suomessa on tällä hetkellä n. 6000 t/a eli 27 000 MWh/a. Ruokohelpeä tuotetaan tällä hetkellä pääasiassa suopohjilla tuotantomäärän ollessa n. 10 000 MWh/a. Peltoenergian tutkimuksen ja kehitystyön tavoitteena on kehittää korsibiomassojen tuotantoketjuja, joilla kyetään tuottamaan kilpailukykyistä ja laatuvaatimukset täyttävää seospolttoainetta eri käyttäjäryhmille. Tutkimus- ja kehitystyö kohdistuu seuraaville tuotannon ja käytön osa-alueille: ruokohelpilajikkeiden kehittäminen, ruokohelven ja oljen tuotannon kehittäminen, seospolttoaineiden kaukokuljetuksen ja logistiikan kehittäminen, seospolttoaineiden valmistustekniikan ja laadun kehittäminen, seospolttoaineiden polttoteknologian kehittäminen ja demonstraatiohankkeet. Suopeltojen hyödyntämisen tehostaminen olisi osa peltoenergian tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaa. Viljelykelpoisilta suopelloilta (250 000 ha) vapautuu huomattavia määriä hiilidioksidia, 5,0 Mt, mikä on n. 7 % Suomen vuotuisesta hiilidioksidipäästöstä. Tällä hetkellä 750 ha suopeltoja on turvetuotannossa ja turvetuotantoon soveltuva suopeltoala on 67 000 ha. Jos käyttämättömät ja turvetuotantoon soveltuvat suopellot otettaisiin energiaturpeen tuotantoon, kasvihuone kaasupäästöt ilmakehään vähenisivät selvästi. Tutkimuskohteet suopeltojen hyödyntämisessä energiantuotannossa olisivat suopeltojen ominaisuuksien tarkentaminen, pintaturpeen hyödyntäminen, energiaturpeen tuotantoteknologian kehittäminen ja suopeltojen turpeen soveltuvuus polttoon. Peltoenergian tutkimus ja kehitys ehdotetaan toteutettavaksi tutkimusohjelman muodossa. Tutkimusohjelma olisi viisivuotinen ja toteutettaisiin aikavälillä 2001-2005. Tutkimusohjelman kokonaisrahoitustarve on 19,5 milj. Mk. Rahoitukseen osallistuisivat Tekes, MMM, lämpölaitokset, korsibiomassan tuottajat, TE-keskukset ja tutkimuslaitokset.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli laatia tutkimus- ja kehityssuunnitelma korsibiomassojen (olki ja ruokohelpi) tuotannolle ja käytölle energian lämmön- ja sähköntuotannossa vuosille 2001 - 2005. Tarkastelussa ovat mukana viljan olki ja ruokohelpi. Pajua ei otettu mukaan tarkasteluun. Sen sijaan tarkasteluun on otettu mukaan suopellot, joita Suomessa on raivattu kaikkiaan 700 000 ha. Suopelloissa on runsaasti turvetta, mutta niiltä vapautuu hiilidioksidia ja näin ne aiheuttavat kasvihuoneilmiötä. KTM:n laatimassa uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä 34 TWh vuoden 1995 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Peltobiomassan käytön lisäämiselle ei edistämisohjelmassa ole esitetty määrällisiä tavoitteita, vaan siinä on todettu toimenpiteitä kohdistettavan myös peltobiomassojen hyödyntämiseen. Laskennallisesti energiakasvit ja olki muodostavat Suomessa huomattavan bioenergian tuotantopotentiaalin, 28,2 TWh. Käytännössä energiantuotannossa hyödynnettävissä oleva määrä on paljon pienempi. Ruokohelven ja oljen realistinen tuotantopotentiaali on korkeintaan 7,9 TWh. Se merkitsisi ruokohelven viljelyä 170 000 ha alalla (5,6 TWh) ja viljelyssä syntyvästä olkimäärästä 20 %:n hyödyntämistä energiantuotannossa (2,3 TWh, 230 000 ha). Tällä hetkellä olkea ja ruokohelpeä käytetään vähän energiatarkoituksiin. Oljen energiakäyttö Suomessa on tällä hetkellä n. 6000 t/a eli 27 000 MWh/a. Ruokohelpeä tuotetaan tällä hetkellä pääasiassa suopohjilla tuotantomäärän ollessa n. 10 000 MWh/a. Peltoenergian tutkimuksen ja kehitystyön tavoitteena on kehittää korsibiomassojen tuotantoketjuja, joilla kyetään tuottamaan kilpailukykyistä ja laatuvaatimukset täyttävää seospolttoainetta eri käyttäjäryhmille. Tutkimus- ja kehitystyö kohdistuu seuraaville tuotannon ja käytön osa-alueille: ruokohelpilajikkeiden kehittäminen, ruokohelven ja oljen tuotannon kehittäminen, seospolttoaineiden kaukokuljetuksen ja logistiikan kehittäminen, seospolttoaineiden valmistustekniikan ja laadun kehittäminen, seospolttoaineiden polttoteknologian kehittäminen ja demonstraatiohankkeet. Suopeltojen hyödyntämisen tehostaminen olisi osa peltoenergian tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaa. Viljelykelpoisilta suopelloilta (250 000 ha) vapautuu huomattavia määriä hiilidioksidia, 5,0 Mt, mikä on n. 7 % Suomen vuotuisesta hiilidioksidipäästöstä. Tällä hetkellä 750 ha suopeltoja on turvetuotannossa ja turvetuotantoon soveltuva suopeltoala on 67 000 ha. Jos käyttämättömät ja turvetuotantoon soveltuvat suopellot otettaisiin energiaturpeen tuotantoon, kasvihuone kaasupäästöt ilmakehään vähenisivät selvästi. Tutkimuskohteet suopeltojen hyödyntämisessä energiantuotannossa olisivat suopeltojen ominaisuuksien tarkentaminen, pintaturpeen hyödyntäminen, energiaturpeen tuotantoteknologian kehittäminen ja suopeltojen turpeen soveltuvuus polttoon. Peltoenergian tutkimus ja kehitys ehdotetaan toteutettavaksi tutkimusohjelman muodossa. Tutkimusohjelma olisi viisivuotinen ja toteutettaisiin aikavälillä 2001-2005. Tutkimusohjelman kokonaisrahoitustarve on 19,5 milj. Mk. Rahoitukseen osallistuisivat Tekes, MMM, lämpölaitokset, korsibiomassan tuottajat, TE-keskukset ja tutkimuslaitokset.

KW - reed canary grass

KW - Falaris arundinaceae

KW - energy crops

KW - renewable energy sources

KW - biomass

KW - biofuels

KW - research

KW - development

KW - peatlands

KW - agribiomass

KW - straw

KW - mixed fuels

KW - production

M3 - Report

T3 - VTT Energian Raportteja

BT - Peltoenergian tutkimus- ja kehityssuunnitelma vuosille 2001-2005

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Leinonen A, Flyktman M, Paappanen T, Sahramaa M. Peltoenergian tutkimus- ja kehityssuunnitelma vuosille 2001-2005: Loppuraportti. VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 43 p. (VTT Energian Raportteja; No. 19/2000).