Perävaunullisten kuorma-autojen liikennevahingot: Tapauskohtainen onnettomuustutkimus

Veli-Pekka Kallberg

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Liikennevahinkojen tutkijalautakunnat Hämeen, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan lääneissä tutkivat v. 1982 -1986 171 perävaunullisen kuorma-auton liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 49 % oli yhteenajoja risteysten ulkopuolella, 26 % yhteenajoja risteyksissä, 13 % yksittäisvahinkoja ja 9 % kevyen liikenteen vahinkoja. Perävaunullinen kuorma-auto oli pääaiheuttaja 39 %:ssa yhteenajoista. Yksittäisonnettomuuksista 22 % oli peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita suistumisia ja perävaunullisten kuorma-autojen aiheuttamista yhteenajoista 44 % oli peräänajoja tai peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita törmäyksiä vastaantulijan kanssa. Näiden vahinkojen syynä oli usein liian pieni välimatka edellä ajavaan ja liian suuri nopeus. Yhdistelmien kuljettajat voisivat siten vähentää onnettomuuksia pitämällä tarpeeksi etäisyyttä edellä ajavaan. Muut kuljettajat voisivat nykyistä aikaisemmin ilmaista hidastamis- ja kääntymisaikeensa, jotta takana tuleva voi hyvissä ajoin vähentää nopeuttaan. Kuljettajan väsymys oli yhtenä syynä 35 %:ssa perä-vaunullisten kuorma-autojen yksittäisonnettomuuksista ja 16 %:ssa niiden aiheuttamista yhteenajoista. Edellisenä yönä vähän nukkuneilla ja pitkään ajaneilla kuljettajilla onnettomuusriski oli muita suurempi. Työaikamääräysten noudattamisen valvontaa tulisi tehostaa ja kuljettajia tulisi valistaa väsymyksen vaikutuksesta onnettomuusriskiin. Eräillä yhdistelmien kuljettajilla oli runsaasti liikennerangaistuksia ja -vahinkoja. Nämä yhdessä onnettomuuksissa ilmenneiden piirteiden kanssa viittaavat joidenkin kuljettajien sopimattomuuteen tehtäväänsä. Valintamenettelyä kehittämällä pitäisi estää sopimattomien henkilöiden hakeutuminen alalle. Kunnollisella ammattikoulutuksella voidaan vähentää kuljettajien virheitä liikenteessä. Ajoneuvoyhdistelmän jarrut ovat olleet yhtenä syynä ainakin 11 onnettomuudessa. Tutkituista ajoneuvoyhdistelmistä vain joka seitsemännen jarrut olivat teholtaan hyvät ja oikein sovitetut. Jarrujen toimintaviiveet olivat kohtuullisia (enintään 0,6 - 0,8 s) suunnilleen 30 %:ssa ajoneuvoyhdistelmistä. Käytettävissä olevien vertailutietojen perusteella ei kuitenkaan voitu todeta, että onnettomuusajoneuvojen jarrut olisivat olleet olennaisesti huonompia kuin liikenteessä olevien ajoneuvoyhdistelmien jarrut keskimäärin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages106
ISBN (Print)951-38-2927-8
Publication statusPublished - 1987
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number495
ISSN0358-5077

Fingerprint

Finland
Accidents
Surveys and Questionnaires

Keywords

  • trailers
  • trucks
  • lorries
  • accident investigations
  • traffic safety
  • traffic accidents

Cite this

Kallberg, V-P. (1987). Perävaunullisten kuorma-autojen liikennevahingot: Tapauskohtainen onnettomuustutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 495
Kallberg, Veli-Pekka. / Perävaunullisten kuorma-autojen liikennevahingot : Tapauskohtainen onnettomuustutkimus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 106 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 495).
@book{f007ba05246647ac8b6e2c0b1f35dd47,
title = "Per{\"a}vaunullisten kuorma-autojen liikennevahingot: Tapauskohtainen onnettomuustutkimus",
abstract = "Liikennevahinkojen tutkijalautakunnat H{\"a}meen, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan l{\"a}{\"a}neiss{\"a} tutkivat v. 1982 -1986 171 per{\"a}vaunullisen kuorma-auton liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 49 {\%} oli yhteenajoja risteysten ulkopuolella, 26 {\%} yhteenajoja risteyksiss{\"a}, 13 {\%} yksitt{\"a}isvahinkoja ja 9 {\%} kevyen liikenteen vahinkoja. Per{\"a}vaunullinen kuorma-auto oli p{\"a}{\"a}aiheuttaja 39 {\%}:ssa yhteenajoista. Yksitt{\"a}isonnettomuuksista 22 {\%} oli per{\"a}{\"a}najon v{\"a}ltt{\"a}miseksi tehdyst{\"a} v{\"a}ist{\"o}st{\"a} seuranneita suistumisia ja per{\"a}vaunullisten kuorma-autojen aiheuttamista yhteenajoista 44 {\%} oli per{\"a}{\"a}najoja tai per{\"a}{\"a}najon v{\"a}ltt{\"a}miseksi tehdyst{\"a} v{\"a}ist{\"o}st{\"a} seuranneita t{\"o}rm{\"a}yksi{\"a} vastaantulijan kanssa. N{\"a}iden vahinkojen syyn{\"a} oli usein liian pieni v{\"a}limatka edell{\"a} ajavaan ja liian suuri nopeus. Yhdistelmien kuljettajat voisivat siten v{\"a}hent{\"a}{\"a} onnettomuuksia pit{\"a}m{\"a}ll{\"a} tarpeeksi et{\"a}isyytt{\"a} edell{\"a} ajavaan. Muut kuljettajat voisivat nykyist{\"a} aikaisemmin ilmaista hidastamis- ja k{\"a}{\"a}ntymisaikeensa, jotta takana tuleva voi hyviss{\"a} ajoin v{\"a}hent{\"a}{\"a} nopeuttaan. Kuljettajan v{\"a}symys oli yhten{\"a} syyn{\"a} 35 {\%}:ssa per{\"a}-vaunullisten kuorma-autojen yksitt{\"a}isonnettomuuksista ja 16 {\%}:ssa niiden aiheuttamista yhteenajoista. Edellisen{\"a} y{\"o}n{\"a} v{\"a}h{\"a}n nukkuneilla ja pitk{\"a}{\"a}n ajaneilla kuljettajilla onnettomuusriski oli muita suurempi. Ty{\"o}aikam{\"a}{\"a}r{\"a}ysten noudattamisen valvontaa tulisi tehostaa ja kuljettajia tulisi valistaa v{\"a}symyksen vaikutuksesta onnettomuusriskiin. Er{\"a}ill{\"a} yhdistelmien kuljettajilla oli runsaasti liikennerangaistuksia ja -vahinkoja. N{\"a}m{\"a} yhdess{\"a} onnettomuuksissa ilmenneiden piirteiden kanssa viittaavat joidenkin kuljettajien sopimattomuuteen teht{\"a}v{\"a}{\"a}ns{\"a}. Valintamenettely{\"a} kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} pit{\"a}isi est{\"a}{\"a} sopimattomien henkil{\"o}iden hakeutuminen alalle. Kunnollisella ammattikoulutuksella voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} kuljettajien virheit{\"a} liikenteess{\"a}. Ajoneuvoyhdistelm{\"a}n jarrut ovat olleet yhten{\"a} syyn{\"a} ainakin 11 onnettomuudessa. Tutkituista ajoneuvoyhdistelmist{\"a} vain joka seitsem{\"a}nnen jarrut olivat teholtaan hyv{\"a}t ja oikein sovitetut. Jarrujen toimintaviiveet olivat kohtuullisia (enint{\"a}{\"a}n 0,6 - 0,8 s) suunnilleen 30 {\%}:ssa ajoneuvoyhdistelmist{\"a}. K{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevien vertailutietojen perusteella ei kuitenkaan voitu todeta, ett{\"a} onnettomuusajoneuvojen jarrut olisivat olleet olennaisesti huonompia kuin liikenteess{\"a} olevien ajoneuvoyhdistelmien jarrut keskim{\"a}{\"a}rin.",
keywords = "trailers, trucks, lorries, accident investigations, traffic safety, traffic accidents",
author = "Veli-Pekka Kallberg",
year = "1987",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2927-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "495",
address = "Finland",

}

Kallberg, V-P 1987, Perävaunullisten kuorma-autojen liikennevahingot: Tapauskohtainen onnettomuustutkimus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 495, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Perävaunullisten kuorma-autojen liikennevahingot : Tapauskohtainen onnettomuustutkimus. / Kallberg, Veli-Pekka.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 106 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 495).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Perävaunullisten kuorma-autojen liikennevahingot

T2 - Tapauskohtainen onnettomuustutkimus

AU - Kallberg, Veli-Pekka

PY - 1987

Y1 - 1987

N2 - Liikennevahinkojen tutkijalautakunnat Hämeen, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan lääneissä tutkivat v. 1982 -1986 171 perävaunullisen kuorma-auton liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 49 % oli yhteenajoja risteysten ulkopuolella, 26 % yhteenajoja risteyksissä, 13 % yksittäisvahinkoja ja 9 % kevyen liikenteen vahinkoja. Perävaunullinen kuorma-auto oli pääaiheuttaja 39 %:ssa yhteenajoista. Yksittäisonnettomuuksista 22 % oli peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita suistumisia ja perävaunullisten kuorma-autojen aiheuttamista yhteenajoista 44 % oli peräänajoja tai peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita törmäyksiä vastaantulijan kanssa. Näiden vahinkojen syynä oli usein liian pieni välimatka edellä ajavaan ja liian suuri nopeus. Yhdistelmien kuljettajat voisivat siten vähentää onnettomuuksia pitämällä tarpeeksi etäisyyttä edellä ajavaan. Muut kuljettajat voisivat nykyistä aikaisemmin ilmaista hidastamis- ja kääntymisaikeensa, jotta takana tuleva voi hyvissä ajoin vähentää nopeuttaan. Kuljettajan väsymys oli yhtenä syynä 35 %:ssa perä-vaunullisten kuorma-autojen yksittäisonnettomuuksista ja 16 %:ssa niiden aiheuttamista yhteenajoista. Edellisenä yönä vähän nukkuneilla ja pitkään ajaneilla kuljettajilla onnettomuusriski oli muita suurempi. Työaikamääräysten noudattamisen valvontaa tulisi tehostaa ja kuljettajia tulisi valistaa väsymyksen vaikutuksesta onnettomuusriskiin. Eräillä yhdistelmien kuljettajilla oli runsaasti liikennerangaistuksia ja -vahinkoja. Nämä yhdessä onnettomuuksissa ilmenneiden piirteiden kanssa viittaavat joidenkin kuljettajien sopimattomuuteen tehtäväänsä. Valintamenettelyä kehittämällä pitäisi estää sopimattomien henkilöiden hakeutuminen alalle. Kunnollisella ammattikoulutuksella voidaan vähentää kuljettajien virheitä liikenteessä. Ajoneuvoyhdistelmän jarrut ovat olleet yhtenä syynä ainakin 11 onnettomuudessa. Tutkituista ajoneuvoyhdistelmistä vain joka seitsemännen jarrut olivat teholtaan hyvät ja oikein sovitetut. Jarrujen toimintaviiveet olivat kohtuullisia (enintään 0,6 - 0,8 s) suunnilleen 30 %:ssa ajoneuvoyhdistelmistä. Käytettävissä olevien vertailutietojen perusteella ei kuitenkaan voitu todeta, että onnettomuusajoneuvojen jarrut olisivat olleet olennaisesti huonompia kuin liikenteessä olevien ajoneuvoyhdistelmien jarrut keskimäärin.

AB - Liikennevahinkojen tutkijalautakunnat Hämeen, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan lääneissä tutkivat v. 1982 -1986 171 perävaunullisen kuorma-auton liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista 49 % oli yhteenajoja risteysten ulkopuolella, 26 % yhteenajoja risteyksissä, 13 % yksittäisvahinkoja ja 9 % kevyen liikenteen vahinkoja. Perävaunullinen kuorma-auto oli pääaiheuttaja 39 %:ssa yhteenajoista. Yksittäisonnettomuuksista 22 % oli peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita suistumisia ja perävaunullisten kuorma-autojen aiheuttamista yhteenajoista 44 % oli peräänajoja tai peräänajon välttämiseksi tehdystä väistöstä seuranneita törmäyksiä vastaantulijan kanssa. Näiden vahinkojen syynä oli usein liian pieni välimatka edellä ajavaan ja liian suuri nopeus. Yhdistelmien kuljettajat voisivat siten vähentää onnettomuuksia pitämällä tarpeeksi etäisyyttä edellä ajavaan. Muut kuljettajat voisivat nykyistä aikaisemmin ilmaista hidastamis- ja kääntymisaikeensa, jotta takana tuleva voi hyvissä ajoin vähentää nopeuttaan. Kuljettajan väsymys oli yhtenä syynä 35 %:ssa perä-vaunullisten kuorma-autojen yksittäisonnettomuuksista ja 16 %:ssa niiden aiheuttamista yhteenajoista. Edellisenä yönä vähän nukkuneilla ja pitkään ajaneilla kuljettajilla onnettomuusriski oli muita suurempi. Työaikamääräysten noudattamisen valvontaa tulisi tehostaa ja kuljettajia tulisi valistaa väsymyksen vaikutuksesta onnettomuusriskiin. Eräillä yhdistelmien kuljettajilla oli runsaasti liikennerangaistuksia ja -vahinkoja. Nämä yhdessä onnettomuuksissa ilmenneiden piirteiden kanssa viittaavat joidenkin kuljettajien sopimattomuuteen tehtäväänsä. Valintamenettelyä kehittämällä pitäisi estää sopimattomien henkilöiden hakeutuminen alalle. Kunnollisella ammattikoulutuksella voidaan vähentää kuljettajien virheitä liikenteessä. Ajoneuvoyhdistelmän jarrut ovat olleet yhtenä syynä ainakin 11 onnettomuudessa. Tutkituista ajoneuvoyhdistelmistä vain joka seitsemännen jarrut olivat teholtaan hyvät ja oikein sovitetut. Jarrujen toimintaviiveet olivat kohtuullisia (enintään 0,6 - 0,8 s) suunnilleen 30 %:ssa ajoneuvoyhdistelmistä. Käytettävissä olevien vertailutietojen perusteella ei kuitenkaan voitu todeta, että onnettomuusajoneuvojen jarrut olisivat olleet olennaisesti huonompia kuin liikenteessä olevien ajoneuvoyhdistelmien jarrut keskimäärin.

KW - trailers

KW - trucks

KW - lorries

KW - accident investigations

KW - traffic safety

KW - traffic accidents

M3 - Report

SN - 951-38-2927-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Perävaunullisten kuorma-autojen liikennevahingot

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kallberg V-P. Perävaunullisten kuorma-autojen liikennevahingot: Tapauskohtainen onnettomuustutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 106 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 495).