Perusohjeita ja -tietoja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien keräämän onnettomuus-aineiston käytöstä tutkimuksissa: Esimerkkinä raskaan liikenteen onnettomuudet

Riikka Rajamäki, Juha Luoma, Veli-Pekka Kallberg

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tämä julkaisu on laadittu oppaaksi tutkijoille, jotka käyttävät liikenneonnettomuuksien tutki-jalautakunta-aineistoa. Julkaisun tavoitteena on esitellä lautakunta-aineiston erityispiirteitä sekä yleisesti että raskaan liikenteen onnettomuuksien kannalta. Julkaisuun sisältyy myös tiivis katsaus tutkijalautakunta-aineistoon perustuvan liikenneturvallisuustutkimuksen ylei-sistä menetelmistä ja periaatteista, hahmotelmia siitä, mitä erilaiset tutkijalautakunta-aineistoon perustuvat raskaan liikenteen tutkimukset voisivat sisältää sekä luettelo joistakin aiemmista tämäntyyppisistä tutkimuksista. Tutkijalautakuntien keräämän onnettomuusaineiston käyttö edellyttää aineiston erityispiir-teiden ymmärtämistä. Tällaisia erityispiirteitä ovat muun muassa onnettomuuden osallisten sekä riskitekijöiden määrittely. Onnettomuusaineistoon perustuvan tutkimuksen menetelmistä tässä julkaisussa ovat esillä muun muassa tilastollisen tutkimusmenetelmän ja tapaustutkimuksen erot, tilastollisessa tutkimuksessa tarpeellinen vertailu altistukseen ja karkean vaikutusarvion laatiminen turval-lisuustoimenpiteitä ehdotettaessa. Vuosina 2002-2011 kuorma-auto tai linja-auto oli osallisena 933 tutkijalautakunnan tutki-massa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Kuorma-autojen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä ovat kohtaamisonnettomuudet, linja-autojen onnettomuuksista kohtaamisonnettomuudet ja törmäykset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. Tutkijalau-takunta määritteli kuorma- tai linja-auton A-osalliseksi 21 %:ssa niistä kuolemaan johta-neista onnettomuuksista, joissa ne olivat osallisena. A-osallinen tarkoittaa sitä osallista, jol-la oli tutkijalautakunnan mukaan suurin merkitys onnettomuuden syntymiselle. Raskaan liikenteen onnettomuuksista 57 %:ssa oli jokin onnettomuuteen osallisten kuljetta-jien tilaan liittyvä riskitekijä, kuten päihteet, sairaus tai väsymys. Tällainen riskitekijä oli useimmiten sillä osapuolella, joka ei ollut kuorma- tai linja-auto. Jonkin osapuolen ajonope-us oli riskitekijänä 35 %:ssa onnettomuuksista. Raskaan liikenteen onnettomuuksista 39 %:ssa ei ollut sellaisia onnettomuuden syntyä tai vakavuutta selittäviä tekijöitä kuin kul-jettajan päihtymys, suuri ylinopeus, turvalaitteiden käyttämättömyys, sairauskohtaus tai it-setuhotarkoitus.
Original languageFinnish
Number of pages49
Publication statusPublished - 2014
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Cite this

@book{8c03c1ecfb1441fe97758cc397b0da51,
title = "Perusohjeita ja -tietoja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien ker{\"a}{\"a}m{\"a}n onnettomuus-aineiston k{\"a}yt{\"o}st{\"a} tutkimuksissa: Esimerkkin{\"a} raskaan liikenteen onnettomuudet",
abstract = "T{\"a}m{\"a} julkaisu on laadittu oppaaksi tutkijoille, jotka k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t liikenneonnettomuuksien tutki-jalautakunta-aineistoa. Julkaisun tavoitteena on esitell{\"a} lautakunta-aineiston erityispiirteit{\"a} sek{\"a} yleisesti ett{\"a} raskaan liikenteen onnettomuuksien kannalta. Julkaisuun sis{\"a}ltyy my{\"o}s tiivis katsaus tutkijalautakunta-aineistoon perustuvan liikenneturvallisuustutkimuksen ylei-sist{\"a} menetelmist{\"a} ja periaatteista, hahmotelmia siit{\"a}, mit{\"a} erilaiset tutkijalautakunta-aineistoon perustuvat raskaan liikenteen tutkimukset voisivat sis{\"a}lt{\"a}{\"a} sek{\"a} luettelo joistakin aiemmista t{\"a}m{\"a}ntyyppisist{\"a} tutkimuksista. Tutkijalautakuntien ker{\"a}{\"a}m{\"a}n onnettomuusaineiston k{\"a}ytt{\"o} edellytt{\"a}{\"a} aineiston erityispiir-teiden ymm{\"a}rt{\"a}mist{\"a}. T{\"a}llaisia erityispiirteit{\"a} ovat muun muassa onnettomuuden osallisten sek{\"a} riskitekij{\"o}iden m{\"a}{\"a}rittely. Onnettomuusaineistoon perustuvan tutkimuksen menetelmist{\"a} t{\"a}ss{\"a} julkaisussa ovat esill{\"a} muun muassa tilastollisen tutkimusmenetelm{\"a}n ja tapaustutkimuksen erot, tilastollisessa tutkimuksessa tarpeellinen vertailu altistukseen ja karkean vaikutusarvion laatiminen turval-lisuustoimenpiteit{\"a} ehdotettaessa. Vuosina 2002-2011 kuorma-auto tai linja-auto oli osallisena 933 tutkijalautakunnan tutki-massa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Kuorma-autojen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yleisimpi{\"a} ovat kohtaamisonnettomuudet, linja-autojen onnettomuuksista kohtaamisonnettomuudet ja t{\"o}rm{\"a}ykset jalankulkijoiden ja py{\"o}r{\"a}ilij{\"o}iden kanssa. Tutkijalau-takunta m{\"a}{\"a}ritteli kuorma- tai linja-auton A-osalliseksi 21 {\%}:ssa niist{\"a} kuolemaan johta-neista onnettomuuksista, joissa ne olivat osallisena. A-osallinen tarkoittaa sit{\"a} osallista, jol-la oli tutkijalautakunnan mukaan suurin merkitys onnettomuuden syntymiselle. Raskaan liikenteen onnettomuuksista 57 {\%}:ssa oli jokin onnettomuuteen osallisten kuljetta-jien tilaan liittyv{\"a} riskitekij{\"a}, kuten p{\"a}ihteet, sairaus tai v{\"a}symys. T{\"a}llainen riskitekij{\"a} oli useimmiten sill{\"a} osapuolella, joka ei ollut kuorma- tai linja-auto. Jonkin osapuolen ajonope-us oli riskitekij{\"a}n{\"a} 35 {\%}:ssa onnettomuuksista. Raskaan liikenteen onnettomuuksista 39 {\%}:ssa ei ollut sellaisia onnettomuuden synty{\"a} tai vakavuutta selitt{\"a}vi{\"a} tekij{\"o}it{\"a} kuin kul-jettajan p{\"a}ihtymys, suuri ylinopeus, turvalaitteiden k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}tt{\"o}myys, sairauskohtaus tai it-setuhotarkoitus.",
author = "Riikka Rajam{\"a}ki and Juha Luoma and Veli-Pekka Kallberg",
year = "2014",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-5834-32-1",

}

TY - BOOK

T1 - Perusohjeita ja -tietoja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien keräämän onnettomuus-aineiston käytöstä tutkimuksissa

T2 - Esimerkkinä raskaan liikenteen onnettomuudet

AU - Rajamäki, Riikka

AU - Luoma, Juha

AU - Kallberg, Veli-Pekka

PY - 2014

Y1 - 2014

N2 - Tämä julkaisu on laadittu oppaaksi tutkijoille, jotka käyttävät liikenneonnettomuuksien tutki-jalautakunta-aineistoa. Julkaisun tavoitteena on esitellä lautakunta-aineiston erityispiirteitä sekä yleisesti että raskaan liikenteen onnettomuuksien kannalta. Julkaisuun sisältyy myös tiivis katsaus tutkijalautakunta-aineistoon perustuvan liikenneturvallisuustutkimuksen ylei-sistä menetelmistä ja periaatteista, hahmotelmia siitä, mitä erilaiset tutkijalautakunta-aineistoon perustuvat raskaan liikenteen tutkimukset voisivat sisältää sekä luettelo joistakin aiemmista tämäntyyppisistä tutkimuksista. Tutkijalautakuntien keräämän onnettomuusaineiston käyttö edellyttää aineiston erityispiir-teiden ymmärtämistä. Tällaisia erityispiirteitä ovat muun muassa onnettomuuden osallisten sekä riskitekijöiden määrittely. Onnettomuusaineistoon perustuvan tutkimuksen menetelmistä tässä julkaisussa ovat esillä muun muassa tilastollisen tutkimusmenetelmän ja tapaustutkimuksen erot, tilastollisessa tutkimuksessa tarpeellinen vertailu altistukseen ja karkean vaikutusarvion laatiminen turval-lisuustoimenpiteitä ehdotettaessa. Vuosina 2002-2011 kuorma-auto tai linja-auto oli osallisena 933 tutkijalautakunnan tutki-massa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Kuorma-autojen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä ovat kohtaamisonnettomuudet, linja-autojen onnettomuuksista kohtaamisonnettomuudet ja törmäykset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. Tutkijalau-takunta määritteli kuorma- tai linja-auton A-osalliseksi 21 %:ssa niistä kuolemaan johta-neista onnettomuuksista, joissa ne olivat osallisena. A-osallinen tarkoittaa sitä osallista, jol-la oli tutkijalautakunnan mukaan suurin merkitys onnettomuuden syntymiselle. Raskaan liikenteen onnettomuuksista 57 %:ssa oli jokin onnettomuuteen osallisten kuljetta-jien tilaan liittyvä riskitekijä, kuten päihteet, sairaus tai väsymys. Tällainen riskitekijä oli useimmiten sillä osapuolella, joka ei ollut kuorma- tai linja-auto. Jonkin osapuolen ajonope-us oli riskitekijänä 35 %:ssa onnettomuuksista. Raskaan liikenteen onnettomuuksista 39 %:ssa ei ollut sellaisia onnettomuuden syntyä tai vakavuutta selittäviä tekijöitä kuin kul-jettajan päihtymys, suuri ylinopeus, turvalaitteiden käyttämättömyys, sairauskohtaus tai it-setuhotarkoitus.

AB - Tämä julkaisu on laadittu oppaaksi tutkijoille, jotka käyttävät liikenneonnettomuuksien tutki-jalautakunta-aineistoa. Julkaisun tavoitteena on esitellä lautakunta-aineiston erityispiirteitä sekä yleisesti että raskaan liikenteen onnettomuuksien kannalta. Julkaisuun sisältyy myös tiivis katsaus tutkijalautakunta-aineistoon perustuvan liikenneturvallisuustutkimuksen ylei-sistä menetelmistä ja periaatteista, hahmotelmia siitä, mitä erilaiset tutkijalautakunta-aineistoon perustuvat raskaan liikenteen tutkimukset voisivat sisältää sekä luettelo joistakin aiemmista tämäntyyppisistä tutkimuksista. Tutkijalautakuntien keräämän onnettomuusaineiston käyttö edellyttää aineiston erityispiir-teiden ymmärtämistä. Tällaisia erityispiirteitä ovat muun muassa onnettomuuden osallisten sekä riskitekijöiden määrittely. Onnettomuusaineistoon perustuvan tutkimuksen menetelmistä tässä julkaisussa ovat esillä muun muassa tilastollisen tutkimusmenetelmän ja tapaustutkimuksen erot, tilastollisessa tutkimuksessa tarpeellinen vertailu altistukseen ja karkean vaikutusarvion laatiminen turval-lisuustoimenpiteitä ehdotettaessa. Vuosina 2002-2011 kuorma-auto tai linja-auto oli osallisena 933 tutkijalautakunnan tutki-massa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Kuorma-autojen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä ovat kohtaamisonnettomuudet, linja-autojen onnettomuuksista kohtaamisonnettomuudet ja törmäykset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. Tutkijalau-takunta määritteli kuorma- tai linja-auton A-osalliseksi 21 %:ssa niistä kuolemaan johta-neista onnettomuuksista, joissa ne olivat osallisena. A-osallinen tarkoittaa sitä osallista, jol-la oli tutkijalautakunnan mukaan suurin merkitys onnettomuuden syntymiselle. Raskaan liikenteen onnettomuuksista 57 %:ssa oli jokin onnettomuuteen osallisten kuljetta-jien tilaan liittyvä riskitekijä, kuten päihteet, sairaus tai väsymys. Tällainen riskitekijä oli useimmiten sillä osapuolella, joka ei ollut kuorma- tai linja-auto. Jonkin osapuolen ajonope-us oli riskitekijänä 35 %:ssa onnettomuuksista. Raskaan liikenteen onnettomuuksista 39 %:ssa ei ollut sellaisia onnettomuuden syntyä tai vakavuutta selittäviä tekijöitä kuin kul-jettajan päihtymys, suuri ylinopeus, turvalaitteiden käyttämättömyys, sairauskohtaus tai it-setuhotarkoitus.

M3 - Report

SN - 978-952-5834-32-1

SN - 978-952-5834-33-8

BT - Perusohjeita ja -tietoja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien keräämän onnettomuus-aineiston käytöstä tutkimuksissa

ER -