Perusohjeita ja -tietoja liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien keräämän onnettomuus-aineiston käytöstä tutkimuksissa: Esimerkkinä raskaan liikenteen onnettomuudet

Riikka Rajamäki, Juha Luoma, Veli-Pekka Kallberg

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tämä julkaisu on laadittu oppaaksi tutkijoille, jotka käyttävät liikenneonnettomuuksien tutki-jalautakunta-aineistoa. Julkaisun tavoitteena on esitellä lautakunta-aineiston erityispiirteitä sekä yleisesti että raskaan liikenteen onnettomuuksien kannalta. Julkaisuun sisältyy myös tiivis katsaus tutkijalautakunta-aineistoon perustuvan liikenneturvallisuustutkimuksen ylei-sistä menetelmistä ja periaatteista, hahmotelmia siitä, mitä erilaiset tutkijalautakunta-aineistoon perustuvat raskaan liikenteen tutkimukset voisivat sisältää sekä luettelo joistakin aiemmista tämäntyyppisistä tutkimuksista. Tutkijalautakuntien keräämän onnettomuusaineiston käyttö edellyttää aineiston erityispiir-teiden ymmärtämistä. Tällaisia erityispiirteitä ovat muun muassa onnettomuuden osallisten sekä riskitekijöiden määrittely. Onnettomuusaineistoon perustuvan tutkimuksen menetelmistä tässä julkaisussa ovat esillä muun muassa tilastollisen tutkimusmenetelmän ja tapaustutkimuksen erot, tilastollisessa tutkimuksessa tarpeellinen vertailu altistukseen ja karkean vaikutusarvion laatiminen turval-lisuustoimenpiteitä ehdotettaessa. Vuosina 2002-2011 kuorma-auto tai linja-auto oli osallisena 933 tutkijalautakunnan tutki-massa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa. Kuorma-autojen kuolemaan johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä ovat kohtaamisonnettomuudet, linja-autojen onnettomuuksista kohtaamisonnettomuudet ja törmäykset jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. Tutkijalau-takunta määritteli kuorma- tai linja-auton A-osalliseksi 21 %:ssa niistä kuolemaan johta-neista onnettomuuksista, joissa ne olivat osallisena. A-osallinen tarkoittaa sitä osallista, jol-la oli tutkijalautakunnan mukaan suurin merkitys onnettomuuden syntymiselle. Raskaan liikenteen onnettomuuksista 57 %:ssa oli jokin onnettomuuteen osallisten kuljetta-jien tilaan liittyvä riskitekijä, kuten päihteet, sairaus tai väsymys. Tällainen riskitekijä oli useimmiten sillä osapuolella, joka ei ollut kuorma- tai linja-auto. Jonkin osapuolen ajonope-us oli riskitekijänä 35 %:ssa onnettomuuksista. Raskaan liikenteen onnettomuuksista 39 %:ssa ei ollut sellaisia onnettomuuden syntyä tai vakavuutta selittäviä tekijöitä kuin kul-jettajan päihtymys, suuri ylinopeus, turvalaitteiden käyttämättömyys, sairauskohtaus tai it-setuhotarkoitus.
    Original languageFinnish
    Number of pages49
    Publication statusPublished - 2014
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Cite this