Pienehköt kotimaista polttoainetta käyttävät kaukolämpölaitokset

Aulis Ranne, Tapio Ketola, Martti Äijälä, Eeva Panula, Juha Huotari, Markku Pyykkönen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Pienehköt, kotimaista polttoainetta (KPA) käyttävät kaukolämpölaitokset ovat lisääntyneet voimakkaasti 1970 - 80-lukujen vaihteessa. Kaukolämmitykseen siirtyminen on kuitenkin ollut useimmille näistä pienistä laitoksista varsin ongelmallista. Ongelmat liittyvät paitsi KPA-kattilalaitoksiin ja lämmöntuotantoon yleensä myös muihin kaukolämpöjärjestelmän osiin: polttoainehuoltoon, verkoston rakentamiseen, kuluttajien valintaan, toimintojen organisointiin ja päällimmäiseksi tiedon, kokemuksen ja asiantuntijaresurssien niukkuuteen. Tutkimuksessa seurattiin kahtatoista lämpölaitosta, joiden KPA-kattilan koko on 1 - 10 MW. Polttoaineena laitoksilla on ollut hake, palaturve tai sahausjäte. Kattilatyypit ja laiteratkaisut vastaavat yleisimpiä käytössä olevia ratkaisuja. Seuranta kesti vuoden. Polttoainehuollon osalta selvitetään hankintaorganisaatiot, hinnoitteluperusteet, polttoaineen kosteus ja lämpöarvot sekä tuhkan ominaisuudet, määrät ja palamiskelpoiset aineosat tuhkassa. KPA-kattilan laiteratkaisut eritellään yksityiskohtaisesti sekä kiinnitetään huomiota esiintyneisiin vikoihin ja puutteisiin sekä toisaalta hyvin toimineisiin laiteratkaisuihin. Käytettävyysseurannan avulla selvitetään vikojen, niiden korjauksen ja huoltotoiminnan vaikutusajat ja lukumäärät. KPA-laitokselle suoritettiin kullekin 2 - 4 energiatasemittausta. Varsin suurten hyötysuhde-erojen syitä analysoidaan polttoaineen laadun, käyttötoiminnan, laiteratkaisujen yms. perusteella. Jatkuvalla seurannalla kerätyt toiminta-arvot kertovat omalta osaltaan laitosten ja käyttötoiminnan onnistuneisuudesta. Koko kaukolämmitystoiminnan osalta selvitetään lämmöntuotannon jakautuminen kotimaisten polttoaineiden ja öljyn osalle, verkoston laajuus ja toiminta-arvot, kuluttajien rakenne, järjestelmän kasvu sekä organisaatiot. Kustannustietojen osalta keskitytään lämmöntuotannon ja erityisesti KPA-laitoksen investointi- ja käyttökustannusten.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages266
ISBN (Print)951-38-1933-7
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number283
ISSN0358-5085

Fingerprint

hake
heat

Keywords

  • district heating
  • domestic fuels
  • fuel economy
  • energy

Cite this

Ranne, A., Ketola, T., Äijälä, M., Panula, E., Huotari, J., & Pyykkönen, M. (1984). Pienehköt kotimaista polttoainetta käyttävät kaukolämpölaitokset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 283
Ranne, Aulis ; Ketola, Tapio ; Äijälä, Martti ; Panula, Eeva ; Huotari, Juha ; Pyykkönen, Markku. / Pienehköt kotimaista polttoainetta käyttävät kaukolämpölaitokset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 266 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 283).
@book{c336f4ddf9174390b7c858ac9914618c,
title = "Pienehk{\"o}t kotimaista polttoainetta k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t kaukol{\"a}mp{\"o}laitokset",
abstract = "Pienehk{\"o}t, kotimaista polttoainetta (KPA) k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t kaukol{\"a}mp{\"o}laitokset ovat lis{\"a}{\"a}ntyneet voimakkaasti 1970 - 80-lukujen vaihteessa. Kaukol{\"a}mmitykseen siirtyminen on kuitenkin ollut useimmille n{\"a}ist{\"a} pienist{\"a} laitoksista varsin ongelmallista. Ongelmat liittyv{\"a}t paitsi KPA-kattilalaitoksiin ja l{\"a}mm{\"o}ntuotantoon yleens{\"a} my{\"o}s muihin kaukol{\"a}mp{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}n osiin: polttoainehuoltoon, verkoston rakentamiseen, kuluttajien valintaan, toimintojen organisointiin ja p{\"a}{\"a}llimm{\"a}iseksi tiedon, kokemuksen ja asiantuntijaresurssien niukkuuteen. Tutkimuksessa seurattiin kahtatoista l{\"a}mp{\"o}laitosta, joiden KPA-kattilan koko on 1 - 10 MW. Polttoaineena laitoksilla on ollut hake, palaturve tai sahausj{\"a}te. Kattilatyypit ja laiteratkaisut vastaavat yleisimpi{\"a} k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia ratkaisuja. Seuranta kesti vuoden. Polttoainehuollon osalta selvitet{\"a}{\"a}n hankintaorganisaatiot, hinnoitteluperusteet, polttoaineen kosteus ja l{\"a}mp{\"o}arvot sek{\"a} tuhkan ominaisuudet, m{\"a}{\"a}r{\"a}t ja palamiskelpoiset aineosat tuhkassa. KPA-kattilan laiteratkaisut eritell{\"a}{\"a}n yksityiskohtaisesti sek{\"a} kiinnitet{\"a}{\"a}n huomiota esiintyneisiin vikoihin ja puutteisiin sek{\"a} toisaalta hyvin toimineisiin laiteratkaisuihin. K{\"a}ytett{\"a}vyysseurannan avulla selvitet{\"a}{\"a}n vikojen, niiden korjauksen ja huoltotoiminnan vaikutusajat ja lukum{\"a}{\"a}r{\"a}t. KPA-laitokselle suoritettiin kullekin 2 - 4 energiatasemittausta. Varsin suurten hy{\"o}tysuhde-erojen syit{\"a} analysoidaan polttoaineen laadun, k{\"a}ytt{\"o}toiminnan, laiteratkaisujen yms. perusteella. Jatkuvalla seurannalla ker{\"a}tyt toiminta-arvot kertovat omalta osaltaan laitosten ja k{\"a}ytt{\"o}toiminnan onnistuneisuudesta. Koko kaukol{\"a}mmitystoiminnan osalta selvitet{\"a}{\"a}n l{\"a}mm{\"o}ntuotannon jakautuminen kotimaisten polttoaineiden ja {\"o}ljyn osalle, verkoston laajuus ja toiminta-arvot, kuluttajien rakenne, j{\"a}rjestelm{\"a}n kasvu sek{\"a} organisaatiot. Kustannustietojen osalta keskityt{\"a}{\"a}n l{\"a}mm{\"o}ntuotannon ja erityisesti KPA-laitoksen investointi- ja k{\"a}ytt{\"o}kustannusten.",
keywords = "district heating, domestic fuels, fuel economy, energy",
author = "Aulis Ranne and Tapio Ketola and Martti {\"A}ij{\"a}l{\"a} and Eeva Panula and Juha Huotari and Markku Pyykk{\"o}nen",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1933-7",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "283",
address = "Finland",

}

Ranne, A, Ketola, T, Äijälä, M, Panula, E, Huotari, J & Pyykkönen, M 1984, Pienehköt kotimaista polttoainetta käyttävät kaukolämpölaitokset. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 283, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pienehköt kotimaista polttoainetta käyttävät kaukolämpölaitokset. / Ranne, Aulis; Ketola, Tapio; Äijälä, Martti; Panula, Eeva; Huotari, Juha; Pyykkönen, Markku.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 266 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 283).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pienehköt kotimaista polttoainetta käyttävät kaukolämpölaitokset

AU - Ranne, Aulis

AU - Ketola, Tapio

AU - Äijälä, Martti

AU - Panula, Eeva

AU - Huotari, Juha

AU - Pyykkönen, Markku

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Pienehköt, kotimaista polttoainetta (KPA) käyttävät kaukolämpölaitokset ovat lisääntyneet voimakkaasti 1970 - 80-lukujen vaihteessa. Kaukolämmitykseen siirtyminen on kuitenkin ollut useimmille näistä pienistä laitoksista varsin ongelmallista. Ongelmat liittyvät paitsi KPA-kattilalaitoksiin ja lämmöntuotantoon yleensä myös muihin kaukolämpöjärjestelmän osiin: polttoainehuoltoon, verkoston rakentamiseen, kuluttajien valintaan, toimintojen organisointiin ja päällimmäiseksi tiedon, kokemuksen ja asiantuntijaresurssien niukkuuteen. Tutkimuksessa seurattiin kahtatoista lämpölaitosta, joiden KPA-kattilan koko on 1 - 10 MW. Polttoaineena laitoksilla on ollut hake, palaturve tai sahausjäte. Kattilatyypit ja laiteratkaisut vastaavat yleisimpiä käytössä olevia ratkaisuja. Seuranta kesti vuoden. Polttoainehuollon osalta selvitetään hankintaorganisaatiot, hinnoitteluperusteet, polttoaineen kosteus ja lämpöarvot sekä tuhkan ominaisuudet, määrät ja palamiskelpoiset aineosat tuhkassa. KPA-kattilan laiteratkaisut eritellään yksityiskohtaisesti sekä kiinnitetään huomiota esiintyneisiin vikoihin ja puutteisiin sekä toisaalta hyvin toimineisiin laiteratkaisuihin. Käytettävyysseurannan avulla selvitetään vikojen, niiden korjauksen ja huoltotoiminnan vaikutusajat ja lukumäärät. KPA-laitokselle suoritettiin kullekin 2 - 4 energiatasemittausta. Varsin suurten hyötysuhde-erojen syitä analysoidaan polttoaineen laadun, käyttötoiminnan, laiteratkaisujen yms. perusteella. Jatkuvalla seurannalla kerätyt toiminta-arvot kertovat omalta osaltaan laitosten ja käyttötoiminnan onnistuneisuudesta. Koko kaukolämmitystoiminnan osalta selvitetään lämmöntuotannon jakautuminen kotimaisten polttoaineiden ja öljyn osalle, verkoston laajuus ja toiminta-arvot, kuluttajien rakenne, järjestelmän kasvu sekä organisaatiot. Kustannustietojen osalta keskitytään lämmöntuotannon ja erityisesti KPA-laitoksen investointi- ja käyttökustannusten.

AB - Pienehköt, kotimaista polttoainetta (KPA) käyttävät kaukolämpölaitokset ovat lisääntyneet voimakkaasti 1970 - 80-lukujen vaihteessa. Kaukolämmitykseen siirtyminen on kuitenkin ollut useimmille näistä pienistä laitoksista varsin ongelmallista. Ongelmat liittyvät paitsi KPA-kattilalaitoksiin ja lämmöntuotantoon yleensä myös muihin kaukolämpöjärjestelmän osiin: polttoainehuoltoon, verkoston rakentamiseen, kuluttajien valintaan, toimintojen organisointiin ja päällimmäiseksi tiedon, kokemuksen ja asiantuntijaresurssien niukkuuteen. Tutkimuksessa seurattiin kahtatoista lämpölaitosta, joiden KPA-kattilan koko on 1 - 10 MW. Polttoaineena laitoksilla on ollut hake, palaturve tai sahausjäte. Kattilatyypit ja laiteratkaisut vastaavat yleisimpiä käytössä olevia ratkaisuja. Seuranta kesti vuoden. Polttoainehuollon osalta selvitetään hankintaorganisaatiot, hinnoitteluperusteet, polttoaineen kosteus ja lämpöarvot sekä tuhkan ominaisuudet, määrät ja palamiskelpoiset aineosat tuhkassa. KPA-kattilan laiteratkaisut eritellään yksityiskohtaisesti sekä kiinnitetään huomiota esiintyneisiin vikoihin ja puutteisiin sekä toisaalta hyvin toimineisiin laiteratkaisuihin. Käytettävyysseurannan avulla selvitetään vikojen, niiden korjauksen ja huoltotoiminnan vaikutusajat ja lukumäärät. KPA-laitokselle suoritettiin kullekin 2 - 4 energiatasemittausta. Varsin suurten hyötysuhde-erojen syitä analysoidaan polttoaineen laadun, käyttötoiminnan, laiteratkaisujen yms. perusteella. Jatkuvalla seurannalla kerätyt toiminta-arvot kertovat omalta osaltaan laitosten ja käyttötoiminnan onnistuneisuudesta. Koko kaukolämmitystoiminnan osalta selvitetään lämmöntuotannon jakautuminen kotimaisten polttoaineiden ja öljyn osalle, verkoston laajuus ja toiminta-arvot, kuluttajien rakenne, järjestelmän kasvu sekä organisaatiot. Kustannustietojen osalta keskitytään lämmöntuotannon ja erityisesti KPA-laitoksen investointi- ja käyttökustannusten.

KW - district heating

KW - domestic fuels

KW - fuel economy

KW - energy

M3 - Report

SN - 951-38-1933-7

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Pienehköt kotimaista polttoainetta käyttävät kaukolämpölaitokset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ranne A, Ketola T, Äijälä M, Panula E, Huotari J, Pyykkönen M. Pienehköt kotimaista polttoainetta käyttävät kaukolämpölaitokset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 266 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 283).