TY - BOOK
T1 - Pienkattiloiden päästöselvitys
AU - Hahkala, Matti
AU - Jormanainen, Pauli
AU - Puustinen, Harri
AU - Pohjola, Veijo
PY - 1986
Y1 - 1986
N2 - Tutkimuksessa mitattiin yhdeksän pienen kattilan ja yhden
aluelämpölaitoksen päästöjä hyötysuhdemittausten
yhteydessä. Kattiloista neljä oli alapaloperiaatteella,
yksi yläpaloperiaatteella toimivaa, kaksi ruuvisyötteistä
ja kaksi keskuslämmitysliettä. Aluelämpölaitoksessa oli
etupesällä varustettu kattila. Polttoaineina olivat
koivuhalko, hake, turvepelletti,
PDF-pelletti,turvebriketti ja puupuriste.
Päästöistä mitattiin O2, CO2, CO, NO , hiilivedyt (CxHy),
PAH-yhdisteet, terva sekä hiukkaset. Eräissä testeissä
mitattiin myös kokonaisaldehydien, fenolin, metanolin ja
eräiden orgaanisten happojen päästöjä. Mittausmenetelmät
olivat standardisoituja tai yleisesti VTT:ssa käytettyjä.
Tervan määritystä varten kehitettiin oma
mittausmenetelmä. Pienkattiloidenpäästömittaukset tehtiin
laboratoriossa. Aluelämpökeskuksen mittaukset tehtiin
takuuarvomittausten yhteydessä.
Eri kattiloiden päästöt vaihtelivat hyvin paljon eri
polttotavoilla ja eri polttoaineilla. Vaihtelu oli suuri
myös testien aikana. Hiilimonoksidipäästö oli eri
tilanteissa 360 - 10 000 mg/MJ. Hiilimonoksidin syntyyn
vaikuttaa oleellisesti enemmän kattilan rakenne ja
käyttötapa kuin polttoaineen laatu.
Typen oksideja syntyy oleellisesti enemmän turpeen kuin
puupuristeen polttoaineiden poltossa. Syntyvien typen
oksidien määrä on pienempi kuin polttoaineen sisältämän
typen reaktioista voisi syntyä. Turvebriketeillä päästöt
olivat keskimäärin 150 mg/MJ ja koivuhaloilla 50 mg/MJ.
Hiilivetypäästöjen vaihtelu noudatti melko tarkasti
hillimonoksidipäästojen vaihtelua. Hiilivetyjen päästö
oli suurimmillaan kolmasosa hiilimonoksidin päästöistä.
PAH-yhdisteiden päästöt vaihtelivat suuresti.
Suurimmillaan PAH-yhdisteiden päästö oli 24mg/MJ. Tämä
arvo on 500 - 5 000 kertaa suurempi kuin turvetta tai
kivihiiltä käyttävien voimalaitosten päästöt.
Tervapäästöt olivat suurimmillaan 1 200 - 1 400 mg/MJ.
Tervan ja hiilivetyjen aiheuttama häviöpalamattomien
aineiden muodossa saattaa olla jopa kaksi kertaa suurempi
kuin hiilimonoksidin ja vedyn aiheuttama häviö.
Hiukkaspäästöjen keskiarvot olivat melko tasaisia eri
polttoaineilla. Suurimmat arvot esiintyivät tilanteissa,
joissa myös tervapitoisuus oli korkea. On ilmeistä, että
osa tervasta on hiiltynyt näytesuodattimelle.
AB - Tutkimuksessa mitattiin yhdeksän pienen kattilan ja yhden
aluelämpölaitoksen päästöjä hyötysuhdemittausten
yhteydessä. Kattiloista neljä oli alapaloperiaatteella,
yksi yläpaloperiaatteella toimivaa, kaksi ruuvisyötteistä
ja kaksi keskuslämmitysliettä. Aluelämpölaitoksessa oli
etupesällä varustettu kattila. Polttoaineina olivat
koivuhalko, hake, turvepelletti,
PDF-pelletti,turvebriketti ja puupuriste.
Päästöistä mitattiin O2, CO2, CO, NO , hiilivedyt (CxHy),
PAH-yhdisteet, terva sekä hiukkaset. Eräissä testeissä
mitattiin myös kokonaisaldehydien, fenolin, metanolin ja
eräiden orgaanisten happojen päästöjä. Mittausmenetelmät
olivat standardisoituja tai yleisesti VTT:ssa käytettyjä.
Tervan määritystä varten kehitettiin oma
mittausmenetelmä. Pienkattiloidenpäästömittaukset tehtiin
laboratoriossa. Aluelämpökeskuksen mittaukset tehtiin
takuuarvomittausten yhteydessä.
Eri kattiloiden päästöt vaihtelivat hyvin paljon eri
polttotavoilla ja eri polttoaineilla. Vaihtelu oli suuri
myös testien aikana. Hiilimonoksidipäästö oli eri
tilanteissa 360 - 10 000 mg/MJ. Hiilimonoksidin syntyyn
vaikuttaa oleellisesti enemmän kattilan rakenne ja
käyttötapa kuin polttoaineen laatu.
Typen oksideja syntyy oleellisesti enemmän turpeen kuin
puupuristeen polttoaineiden poltossa. Syntyvien typen
oksidien määrä on pienempi kuin polttoaineen sisältämän
typen reaktioista voisi syntyä. Turvebriketeillä päästöt
olivat keskimäärin 150 mg/MJ ja koivuhaloilla 50 mg/MJ.
Hiilivetypäästöjen vaihtelu noudatti melko tarkasti
hillimonoksidipäästojen vaihtelua. Hiilivetyjen päästö
oli suurimmillaan kolmasosa hiilimonoksidin päästöistä.
PAH-yhdisteiden päästöt vaihtelivat suuresti.
Suurimmillaan PAH-yhdisteiden päästö oli 24mg/MJ. Tämä
arvo on 500 - 5 000 kertaa suurempi kuin turvetta tai
kivihiiltä käyttävien voimalaitosten päästöt.
Tervapäästöt olivat suurimmillaan 1 200 - 1 400 mg/MJ.
Tervan ja hiilivetyjen aiheuttama häviöpalamattomien
aineiden muodossa saattaa olla jopa kaksi kertaa suurempi
kuin hiilimonoksidin ja vedyn aiheuttama häviö.
Hiukkaspäästöjen keskiarvot olivat melko tasaisia eri
polttoaineilla. Suurimmat arvot esiintyivät tilanteissa,
joissa myös tervapitoisuus oli korkea. On ilmeistä, että
osa tervasta on hiiltynyt näytesuodattimelle.
KW - domestic fuels
KW - peat
KW - wood
KW - heating plants
M3 - Report
SN - 951-38-2675-9
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Pienkattiloiden päästöselvitys
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -