Pientalojen energiakorjauksia Pohjois-Suomessa

Eino Niskala

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen seurantakohteiksi valittiin 20 pientalon korjaushanketta perusparannuskokeilualueilta. Rakennusten energiataloudellinen tila ennen ja jälkeen perusparannuksen selvitettiin mm. ilmatiiviysmittauksella ja lämpökamerakuvauksella. Perusparannettujen rakennusten energiankulutusta seurattiin työvaiheessa asennetuin mittarein. Laskelmien ja seurantatietojen avulla selvitettiin eri energiansäästötoimien kustannukset ja niillä saavutetut säästöt. Kannattavimmiksi energiansäästötoimiksi osoittautuivat termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja yläpohjan lisäeristäminen ullakkotilassa. Kolmannen lasin asentaminen kaksilasiseen ikkunaan ja ulkoseinien sisäpuolinen lisäeristäminen olivat kannattavuudeltaan kohtalaisia. Ulkoseinien lisäeristäminen ulkopuolelta, alapohjan lisäeristäminen ja ikkunoiden vaihtaminen kolmilasisiksi eivät olleet kannattavia pelkän energiansäästön perusteella. Rakennusten ilmatiiviys ei parantunut olennaisesti, vaikka korjaajilla oli tiedossa vuotokohtien sijainti. Kuudessa tapauksessa tiiviys jopa huononi. Yleisimmin huononemiseen johti ulkopuolinen lisäeristäminen tuulensuojattomalla jäykällä mineraalivillalla. Tulos osoittaa. että käytössä olevilla vakioratkaisuilla ja tavanomaisella työn laadulla ei saavuteta hyvää tiiviyttä. Kunnat edistivät kohdealueilla perusparannussuunnittelua ohjauksella ja taloudellisella tuella. Vaikutus oli ilmeisen positiivinen. Suunnitteluratkaisut olivat heikohkoista tiiviystuloksista huolimatta teknisesti kelvollisia. Pahiten suunnittelu ja valvonta näyttivät epäonnistuvan ulkonäkökysymyksissä asuntohallituksen tiukoista ohjeista huolimatta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages88
ISBN (Print)951-38-1955-8
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number284
ISSN0358-5085

Fingerprint

Finland
energy

Keywords

  • energy saving
  • renovating
  • thermal insulation
  • windows, airtightness

Cite this

Niskala, E. (1984). Pientalojen energiakorjauksia Pohjois-Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 284
Niskala, Eino. / Pientalojen energiakorjauksia Pohjois-Suomessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 284).
@book{18699177aa474e9e8283b211a2be684c,
title = "Pientalojen energiakorjauksia Pohjois-Suomessa",
abstract = "Tutkimuksen seurantakohteiksi valittiin 20 pientalon korjaushanketta perusparannuskokeilualueilta. Rakennusten energiataloudellinen tila ennen ja j{\"a}lkeen perusparannuksen selvitettiin mm. ilmatiiviysmittauksella ja l{\"a}mp{\"o}kamerakuvauksella. Perusparannettujen rakennusten energiankulutusta seurattiin ty{\"o}vaiheessa asennetuin mittarein. Laskelmien ja seurantatietojen avulla selvitettiin eri energians{\"a}{\"a}st{\"o}toimien kustannukset ja niill{\"a} saavutetut s{\"a}{\"a}st{\"o}t. Kannattavimmiksi energians{\"a}{\"a}st{\"o}toimiksi osoittautuivat termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja yl{\"a}pohjan lis{\"a}erist{\"a}minen ullakkotilassa. Kolmannen lasin asentaminen kaksilasiseen ikkunaan ja ulkoseinien sis{\"a}puolinen lis{\"a}erist{\"a}minen olivat kannattavuudeltaan kohtalaisia. Ulkoseinien lis{\"a}erist{\"a}minen ulkopuolelta, alapohjan lis{\"a}erist{\"a}minen ja ikkunoiden vaihtaminen kolmilasisiksi eiv{\"a}t olleet kannattavia pelk{\"a}n energians{\"a}{\"a}st{\"o}n perusteella. Rakennusten ilmatiiviys ei parantunut olennaisesti, vaikka korjaajilla oli tiedossa vuotokohtien sijainti. Kuudessa tapauksessa tiiviys jopa huononi. Yleisimmin huononemiseen johti ulkopuolinen lis{\"a}erist{\"a}minen tuulensuojattomalla j{\"a}yk{\"a}ll{\"a} mineraalivillalla. Tulos osoittaa. ett{\"a} k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevilla vakioratkaisuilla ja tavanomaisella ty{\"o}n laadulla ei saavuteta hyv{\"a}{\"a} tiiviytt{\"a}. Kunnat edistiv{\"a}t kohdealueilla perusparannussuunnittelua ohjauksella ja taloudellisella tuella. Vaikutus oli ilmeisen positiivinen. Suunnitteluratkaisut olivat heikohkoista tiiviystuloksista huolimatta teknisesti kelvollisia. Pahiten suunnittelu ja valvonta n{\"a}yttiv{\"a}t ep{\"a}onnistuvan ulkon{\"a}k{\"o}kysymyksiss{\"a} asuntohallituksen tiukoista ohjeista huolimatta.",
keywords = "energy saving, renovating, thermal insulation, windows, airtightness",
author = "Eino Niskala",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1955-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "284",
address = "Finland",

}

Niskala, E 1984, Pientalojen energiakorjauksia Pohjois-Suomessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 284, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pientalojen energiakorjauksia Pohjois-Suomessa. / Niskala, Eino.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 284).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pientalojen energiakorjauksia Pohjois-Suomessa

AU - Niskala, Eino

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Tutkimuksen seurantakohteiksi valittiin 20 pientalon korjaushanketta perusparannuskokeilualueilta. Rakennusten energiataloudellinen tila ennen ja jälkeen perusparannuksen selvitettiin mm. ilmatiiviysmittauksella ja lämpökamerakuvauksella. Perusparannettujen rakennusten energiankulutusta seurattiin työvaiheessa asennetuin mittarein. Laskelmien ja seurantatietojen avulla selvitettiin eri energiansäästötoimien kustannukset ja niillä saavutetut säästöt. Kannattavimmiksi energiansäästötoimiksi osoittautuivat termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja yläpohjan lisäeristäminen ullakkotilassa. Kolmannen lasin asentaminen kaksilasiseen ikkunaan ja ulkoseinien sisäpuolinen lisäeristäminen olivat kannattavuudeltaan kohtalaisia. Ulkoseinien lisäeristäminen ulkopuolelta, alapohjan lisäeristäminen ja ikkunoiden vaihtaminen kolmilasisiksi eivät olleet kannattavia pelkän energiansäästön perusteella. Rakennusten ilmatiiviys ei parantunut olennaisesti, vaikka korjaajilla oli tiedossa vuotokohtien sijainti. Kuudessa tapauksessa tiiviys jopa huononi. Yleisimmin huononemiseen johti ulkopuolinen lisäeristäminen tuulensuojattomalla jäykällä mineraalivillalla. Tulos osoittaa. että käytössä olevilla vakioratkaisuilla ja tavanomaisella työn laadulla ei saavuteta hyvää tiiviyttä. Kunnat edistivät kohdealueilla perusparannussuunnittelua ohjauksella ja taloudellisella tuella. Vaikutus oli ilmeisen positiivinen. Suunnitteluratkaisut olivat heikohkoista tiiviystuloksista huolimatta teknisesti kelvollisia. Pahiten suunnittelu ja valvonta näyttivät epäonnistuvan ulkonäkökysymyksissä asuntohallituksen tiukoista ohjeista huolimatta.

AB - Tutkimuksen seurantakohteiksi valittiin 20 pientalon korjaushanketta perusparannuskokeilualueilta. Rakennusten energiataloudellinen tila ennen ja jälkeen perusparannuksen selvitettiin mm. ilmatiiviysmittauksella ja lämpökamerakuvauksella. Perusparannettujen rakennusten energiankulutusta seurattiin työvaiheessa asennetuin mittarein. Laskelmien ja seurantatietojen avulla selvitettiin eri energiansäästötoimien kustannukset ja niillä saavutetut säästöt. Kannattavimmiksi energiansäästötoimiksi osoittautuivat termostaattisten patteriventtiilien asentaminen ja yläpohjan lisäeristäminen ullakkotilassa. Kolmannen lasin asentaminen kaksilasiseen ikkunaan ja ulkoseinien sisäpuolinen lisäeristäminen olivat kannattavuudeltaan kohtalaisia. Ulkoseinien lisäeristäminen ulkopuolelta, alapohjan lisäeristäminen ja ikkunoiden vaihtaminen kolmilasisiksi eivät olleet kannattavia pelkän energiansäästön perusteella. Rakennusten ilmatiiviys ei parantunut olennaisesti, vaikka korjaajilla oli tiedossa vuotokohtien sijainti. Kuudessa tapauksessa tiiviys jopa huononi. Yleisimmin huononemiseen johti ulkopuolinen lisäeristäminen tuulensuojattomalla jäykällä mineraalivillalla. Tulos osoittaa. että käytössä olevilla vakioratkaisuilla ja tavanomaisella työn laadulla ei saavuteta hyvää tiiviyttä. Kunnat edistivät kohdealueilla perusparannussuunnittelua ohjauksella ja taloudellisella tuella. Vaikutus oli ilmeisen positiivinen. Suunnitteluratkaisut olivat heikohkoista tiiviystuloksista huolimatta teknisesti kelvollisia. Pahiten suunnittelu ja valvonta näyttivät epäonnistuvan ulkonäkökysymyksissä asuntohallituksen tiukoista ohjeista huolimatta.

KW - energy saving

KW - renovating

KW - thermal insulation

KW - windows, airtightness

M3 - Report

SN - 951-38-1955-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Pientalojen energiakorjauksia Pohjois-Suomessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Niskala E. Pientalojen energiakorjauksia Pohjois-Suomessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 88 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 284).