Pientalojen energiankulutus: Suora sähkölämmitys

Markku Virtanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa seurattiin kymmenen suoralla sähkölämmityksellä varustetun omakotitalon energiankulutusta yhden vuoden ajan lokakuun alusta 1989 syyskuun loppuun 1990. Seurantakohteista pääosa oli vuonna 1985 ja sen jälkeen rakennettuja. Tutkimus oli jatkoa tutkimussarjalle, jonka kahdessa aikaisemmassa osassa on selvitetty öijylämmitteisten ja osittain varaavalla sähkölämmityksellä lämmitettyjen omakotitalojen energiankulutusta. Seurantakohteiden energiankulutus oli keskimäärin 28 670 kWh/a. Kulutetusta energiasta oli 95,8 % sähköenergiaa ja 4,2 % tulisijoissa poltettua puuenergiaa. Sähköenergiasta oli 47,3 % ns. päiväsähköä ja 52,7 % yösähköä. Tilojen lämmitykseen käytetyn sähköenergian keskimääräinen normitettu ominaiskulutus oli 43,1 kWh/ m3,a rakennusten lämmintä tilavuutta kohden laskettuna. Ottamalla puuenergia huomioon ominaisenergiankulutus oli 44,6 kWh/m3,a. Tilojen lämmityksen energiankulutuksen osuus rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta oli keskimäärin 57,3 %. Lämpimän talousveden energiankulutus asukasta kohden laskettuna oli keskimäärin 841 kWh/lö,a. Lämpimän talousveden tuottoon käytetyn sähköenergian osuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta oli 14,8 %. Lämminvesivaraajien vuotuinen energiahäviö oli keskimäärin 970 kWh/a ja vuosihyötysuhde oli 76,4 %. Tilojen ja talousveden lämmityksen sähköenergiankulutuksista ja lämminvesivaraajien energiahäviöistä laskien saatiin keskimääränseksi sähkölämmityksen vuosihyötysuhteeksi 95,1 % olettamalla, että lämminvesivaraajien energiahäviöitä ei hyödynnetä tilojen lämmityksessä. Taloussähkön vuosikulutus oli 7 642 kWh/a, joka on 26,7 % rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta. Lämpimän ja kylmän talousveden ominaiskulutukset olivat keskimäärin 50 dm3/hlö,vrk, ja 95 dm3/hlö,vrk. Aikaisempien tutkimusten tuloksiin verrattuna lämpimän talousveden ja taloussähkön energiankululukset ovat suuremmat. Talouskohtaiset kulutuserot olivat huomattavia. Myös tilojen lämmityksen ominaisenergiankulutus on suurentunut. Kokonaissähkötehon suurimmat tehohuiput olivat pääasiassa veikonloppuiltoina, jolloin taloussähköä kulutettiin runsaasti. Lämminvesivaraajien sähkövastusten kytkeytyminen päälle ja saunominen vaikuttivat ratkaisevasti tehohuippuihin. Ulkolämpölilan ollessa noin 0 °E olivat kokonaissähkötehon tuntikeskiarvot suurimmillaan 10,5-12,5 kW.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
ISBN (Print)951-38-3878-1
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1246
ISSN0358-5085

Fingerprint

Nefopam
Heating

Keywords

  • small houses
  • residential buildings
  • houses
  • energy consumption
  • electric heating
  • space heating
  • evaluation
  • hot water heating
  • electricity
  • comparison
  • water consumption

Cite this

Virtanen, M. (1991). Pientalojen energiankulutus: Suora sähkölämmitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1246
Virtanen, Markku. / Pientalojen energiankulutus : Suora sähkölämmitys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1246).
@book{4166b1d6ff0e4f44a6952fcd809acc8a,
title = "Pientalojen energiankulutus: Suora s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmitys",
abstract = "Tutkimuksessa seurattiin kymmenen suoralla s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksell{\"a} varustetun omakotitalon energiankulutusta yhden vuoden ajan lokakuun alusta 1989 syyskuun loppuun 1990. Seurantakohteista p{\"a}{\"a}osa oli vuonna 1985 ja sen j{\"a}lkeen rakennettuja. Tutkimus oli jatkoa tutkimussarjalle, jonka kahdessa aikaisemmassa osassa on selvitetty {\"o}ijyl{\"a}mmitteisten ja osittain varaavalla s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksell{\"a} l{\"a}mmitettyjen omakotitalojen energiankulutusta. Seurantakohteiden energiankulutus oli keskim{\"a}{\"a}rin 28 670 kWh/a. Kulutetusta energiasta oli 95,8 {\%} s{\"a}hk{\"o}energiaa ja 4,2 {\%} tulisijoissa poltettua puuenergiaa. S{\"a}hk{\"o}energiasta oli 47,3 {\%} ns. p{\"a}iv{\"a}s{\"a}hk{\"o}{\"a} ja 52,7 {\%} y{\"o}s{\"a}hk{\"o}{\"a}. Tilojen l{\"a}mmitykseen k{\"a}ytetyn s{\"a}hk{\"o}energian keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen normitettu ominaiskulutus oli 43,1 kWh/ m3,a rakennusten l{\"a}mmint{\"a} tilavuutta kohden laskettuna. Ottamalla puuenergia huomioon ominaisenergiankulutus oli 44,6 kWh/m3,a. Tilojen l{\"a}mmityksen energiankulutuksen osuus rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta oli keskim{\"a}{\"a}rin 57,3 {\%}. L{\"a}mpim{\"a}n talousveden energiankulutus asukasta kohden laskettuna oli keskim{\"a}{\"a}rin 841 kWh/l{\"o},a. L{\"a}mpim{\"a}n talousveden tuottoon k{\"a}ytetyn s{\"a}hk{\"o}energian osuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta oli 14,8 {\%}. L{\"a}mminvesivaraajien vuotuinen energiah{\"a}vi{\"o} oli keskim{\"a}{\"a}rin 970 kWh/a ja vuosihy{\"o}tysuhde oli 76,4 {\%}. Tilojen ja talousveden l{\"a}mmityksen s{\"a}hk{\"o}energiankulutuksista ja l{\"a}mminvesivaraajien energiah{\"a}vi{\"o}ist{\"a} laskien saatiin keskim{\"a}{\"a}r{\"a}nseksi s{\"a}hk{\"o}l{\"a}mmityksen vuosihy{\"o}tysuhteeksi 95,1 {\%} olettamalla, ett{\"a} l{\"a}mminvesivaraajien energiah{\"a}vi{\"o}it{\"a} ei hy{\"o}dynnet{\"a} tilojen l{\"a}mmityksess{\"a}. Talouss{\"a}hk{\"o}n vuosikulutus oli 7 642 kWh/a, joka on 26,7 {\%} rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta. L{\"a}mpim{\"a}n ja kylm{\"a}n talousveden ominaiskulutukset olivat keskim{\"a}{\"a}rin 50 dm3/hl{\"o},vrk, ja 95 dm3/hl{\"o},vrk. Aikaisempien tutkimusten tuloksiin verrattuna l{\"a}mpim{\"a}n talousveden ja talouss{\"a}hk{\"o}n energiankululukset ovat suuremmat. Talouskohtaiset kulutuserot olivat huomattavia. My{\"o}s tilojen l{\"a}mmityksen ominaisenergiankulutus on suurentunut. Kokonaiss{\"a}hk{\"o}tehon suurimmat tehohuiput olivat p{\"a}{\"a}asiassa veikonloppuiltoina, jolloin talouss{\"a}hk{\"o}{\"a} kulutettiin runsaasti. L{\"a}mminvesivaraajien s{\"a}hk{\"o}vastusten kytkeytyminen p{\"a}{\"a}lle ja saunominen vaikuttivat ratkaisevasti tehohuippuihin. Ulkol{\"a}mp{\"o}lilan ollessa noin 0 °E olivat kokonaiss{\"a}hk{\"o}tehon tuntikeskiarvot suurimmillaan 10,5-12,5 kW.",
keywords = "small houses, residential buildings, houses, energy consumption, electric heating, space heating, evaluation, hot water heating, electricity, comparison, water consumption",
author = "Markku Virtanen",
note = "Project code: LVI9004",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3878-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1246",
address = "Finland",

}

Virtanen, M 1991, Pientalojen energiankulutus: Suora sähkölämmitys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1246, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pientalojen energiankulutus : Suora sähkölämmitys. / Virtanen, Markku.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1246).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pientalojen energiankulutus

T2 - Suora sähkölämmitys

AU - Virtanen, Markku

N1 - Project code: LVI9004

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Tutkimuksessa seurattiin kymmenen suoralla sähkölämmityksellä varustetun omakotitalon energiankulutusta yhden vuoden ajan lokakuun alusta 1989 syyskuun loppuun 1990. Seurantakohteista pääosa oli vuonna 1985 ja sen jälkeen rakennettuja. Tutkimus oli jatkoa tutkimussarjalle, jonka kahdessa aikaisemmassa osassa on selvitetty öijylämmitteisten ja osittain varaavalla sähkölämmityksellä lämmitettyjen omakotitalojen energiankulutusta. Seurantakohteiden energiankulutus oli keskimäärin 28 670 kWh/a. Kulutetusta energiasta oli 95,8 % sähköenergiaa ja 4,2 % tulisijoissa poltettua puuenergiaa. Sähköenergiasta oli 47,3 % ns. päiväsähköä ja 52,7 % yösähköä. Tilojen lämmitykseen käytetyn sähköenergian keskimääräinen normitettu ominaiskulutus oli 43,1 kWh/ m3,a rakennusten lämmintä tilavuutta kohden laskettuna. Ottamalla puuenergia huomioon ominaisenergiankulutus oli 44,6 kWh/m3,a. Tilojen lämmityksen energiankulutuksen osuus rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta oli keskimäärin 57,3 %. Lämpimän talousveden energiankulutus asukasta kohden laskettuna oli keskimäärin 841 kWh/lö,a. Lämpimän talousveden tuottoon käytetyn sähköenergian osuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta oli 14,8 %. Lämminvesivaraajien vuotuinen energiahäviö oli keskimäärin 970 kWh/a ja vuosihyötysuhde oli 76,4 %. Tilojen ja talousveden lämmityksen sähköenergiankulutuksista ja lämminvesivaraajien energiahäviöistä laskien saatiin keskimääränseksi sähkölämmityksen vuosihyötysuhteeksi 95,1 % olettamalla, että lämminvesivaraajien energiahäviöitä ei hyödynnetä tilojen lämmityksessä. Taloussähkön vuosikulutus oli 7 642 kWh/a, joka on 26,7 % rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta. Lämpimän ja kylmän talousveden ominaiskulutukset olivat keskimäärin 50 dm3/hlö,vrk, ja 95 dm3/hlö,vrk. Aikaisempien tutkimusten tuloksiin verrattuna lämpimän talousveden ja taloussähkön energiankululukset ovat suuremmat. Talouskohtaiset kulutuserot olivat huomattavia. Myös tilojen lämmityksen ominaisenergiankulutus on suurentunut. Kokonaissähkötehon suurimmat tehohuiput olivat pääasiassa veikonloppuiltoina, jolloin taloussähköä kulutettiin runsaasti. Lämminvesivaraajien sähkövastusten kytkeytyminen päälle ja saunominen vaikuttivat ratkaisevasti tehohuippuihin. Ulkolämpölilan ollessa noin 0 °E olivat kokonaissähkötehon tuntikeskiarvot suurimmillaan 10,5-12,5 kW.

AB - Tutkimuksessa seurattiin kymmenen suoralla sähkölämmityksellä varustetun omakotitalon energiankulutusta yhden vuoden ajan lokakuun alusta 1989 syyskuun loppuun 1990. Seurantakohteista pääosa oli vuonna 1985 ja sen jälkeen rakennettuja. Tutkimus oli jatkoa tutkimussarjalle, jonka kahdessa aikaisemmassa osassa on selvitetty öijylämmitteisten ja osittain varaavalla sähkölämmityksellä lämmitettyjen omakotitalojen energiankulutusta. Seurantakohteiden energiankulutus oli keskimäärin 28 670 kWh/a. Kulutetusta energiasta oli 95,8 % sähköenergiaa ja 4,2 % tulisijoissa poltettua puuenergiaa. Sähköenergiasta oli 47,3 % ns. päiväsähköä ja 52,7 % yösähköä. Tilojen lämmitykseen käytetyn sähköenergian keskimääräinen normitettu ominaiskulutus oli 43,1 kWh/ m3,a rakennusten lämmintä tilavuutta kohden laskettuna. Ottamalla puuenergia huomioon ominaisenergiankulutus oli 44,6 kWh/m3,a. Tilojen lämmityksen energiankulutuksen osuus rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta oli keskimäärin 57,3 %. Lämpimän talousveden energiankulutus asukasta kohden laskettuna oli keskimäärin 841 kWh/lö,a. Lämpimän talousveden tuottoon käytetyn sähköenergian osuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta oli 14,8 %. Lämminvesivaraajien vuotuinen energiahäviö oli keskimäärin 970 kWh/a ja vuosihyötysuhde oli 76,4 %. Tilojen ja talousveden lämmityksen sähköenergiankulutuksista ja lämminvesivaraajien energiahäviöistä laskien saatiin keskimääränseksi sähkölämmityksen vuosihyötysuhteeksi 95,1 % olettamalla, että lämminvesivaraajien energiahäviöitä ei hyödynnetä tilojen lämmityksessä. Taloussähkön vuosikulutus oli 7 642 kWh/a, joka on 26,7 % rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta. Lämpimän ja kylmän talousveden ominaiskulutukset olivat keskimäärin 50 dm3/hlö,vrk, ja 95 dm3/hlö,vrk. Aikaisempien tutkimusten tuloksiin verrattuna lämpimän talousveden ja taloussähkön energiankululukset ovat suuremmat. Talouskohtaiset kulutuserot olivat huomattavia. Myös tilojen lämmityksen ominaisenergiankulutus on suurentunut. Kokonaissähkötehon suurimmat tehohuiput olivat pääasiassa veikonloppuiltoina, jolloin taloussähköä kulutettiin runsaasti. Lämminvesivaraajien sähkövastusten kytkeytyminen päälle ja saunominen vaikuttivat ratkaisevasti tehohuippuihin. Ulkolämpölilan ollessa noin 0 °E olivat kokonaissähkötehon tuntikeskiarvot suurimmillaan 10,5-12,5 kW.

KW - small houses

KW - residential buildings

KW - houses

KW - energy consumption

KW - electric heating

KW - space heating

KW - evaluation

KW - hot water heating

KW - electricity

KW - comparison

KW - water consumption

M3 - Report

SN - 951-38-3878-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Pientalojen energiankulutus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Virtanen M. Pientalojen energiankulutus: Suora sähkölämmitys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1246).