Pientalojen energiankulutus: Suora sähkölämmitys

Tutkimuksessa seurattiin kymmenen suoralla sähkölämmityksellä varustetun omakotitalon energiankulutusta yhden vuoden ajan lokakuun alusta 1989 syyskuun loppuun 1990. Seurantakohteista pääosa oli vuonna 1985 ja sen jälkeen rakennettuja. Tutkimus oli jatkoa tutkimussarjalle, jonka kahdessa aikaisemmassa osassa on selvitetty öijylämmitteisten ja osittain varaavalla sähkölämmityksellä lämmitettyjen omakotitalojen energiankulutusta. Seurantakohteiden energiankulutus oli keskimäärin 28 670 kWh/a. Kulutetusta energiasta oli 95,8 % sähköenergiaa ja 4,2 % tulisijoissa poltettua puuenergiaa. Sähköenergiasta oli 47,3 % ns. päiväsähköä ja 52,7 % yösähköä. Tilojen lämmitykseen käytetyn sähköenergian keskimääräinen normitettu ominaiskulutus oli 43,1 kWh/ m3,a rakennusten lämmintä tilavuutta kohden laskettuna. Ottamalla puuenergia huomioon ominaisenergiankulutus oli 44,6 kWh/m3,a. Tilojen lämmityksen energiankulutuksen osuus rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta oli keskimäärin 57,3 %. Lämpimän talousveden energiankulutus asukasta kohden laskettuna oli keskimäärin 841 kWh/lö,a. Lämpimän talousveden tuottoon käytetyn sähköenergian osuus rakennuksen kokonaisenergiankulutuksesta oli 14,8 %. Lämminvesivaraajien vuotuinen energiahäviö oli keskimäärin 970 kWh/a ja vuosihyötysuhde oli 76,4 %. Tilojen ja talousveden lämmityksen sähköenergiankulutuksista ja lämminvesivaraajien energiahäviöistä laskien saatiin keskimääränseksi sähkölämmityksen vuosihyötysuhteeksi 95,1 % olettamalla, että lämminvesivaraajien energiahäviöitä ei hyödynnetä tilojen lämmityksessä. Taloussähkön vuosikulutus oli 7 642 kWh/a, joka on 26,7 % rakennusten kokonaisenergiankulutuksesta. Lämpimän ja kylmän talousveden ominaiskulutukset olivat keskimäärin 50 dm3/hlö,vrk, ja 95 dm3/hlö,vrk. Aikaisempien tutkimusten tuloksiin verrattuna lämpimän talousveden ja taloussähkön energiankululukset ovat suuremmat. Talouskohtaiset kulutuserot olivat huomattavia. Myös tilojen lämmityksen ominaisenergiankulutus on suurentunut. Kokonaissähkötehon suurimmat tehohuiput olivat pääasiassa veikonloppuiltoina, jolloin taloussähköä kulutettiin runsaasti. Lämminvesivaraajien sähkövastusten kytkeytyminen päälle ja saunominen vaikuttivat ratkaisevasti tehohuippuihin. Ulkolämpölilan ollessa noin 0 °E olivat kokonaissähkötehon tuntikeskiarvot suurimmillaan 10,5-12,5 kW.