Pientalojen energiaremonttipalvelut: Kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet

Satu Paiho, Johanna Kuusisto, Olli Stenlund, Mia Ala-Juusela

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista 75 % on rakennettu ennen vuotta 1990. Näistä valtaosa on energia- ja ekotehokkuusmielessä rakennusaikakaudelle tyypillisellä tasolla. Jos kaikki nämä talot korjattaisiin vastaamaan energiatehokkuudeltaan uutta pientaloa, säästettäisiin lämmitysenergiankulutuksessa valtakunnallisesti 11,8 TWh. Suomen pientalokannassa on paljon rakennusaikakaudelle tyypillisiä taloja. Näille voidaan kehittää energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Aina on kuitenkin talokohtaisesti varmistettava, että valittu korjauskonsepti soveltuu juuri kyseiseen taloon. Korjauskonsepteista voidaan kehittää kokonaispalvelumalleja, joihin sisältyy myös muita palveluita. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi rakennuksen kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistuksen tuottaminen, laitteiden ja järjestelmien asentaminen, rahoituspalvelut, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä energian-seuranta ja kulutusanalyysi. Kokonaispalvelumalli on luonteva kytkeä korjausprosessiin eli korjaamisen eri vaiheisiin. Näitä vaiheita ovat markkinointi, alustava talon tarkastus ja energiakatselmus, yksityiskohtainen talon tarkastus ja energia-analyysi, ehdotus kokonaisratkaisuksi, varsinainen korjaaminen sekä laadunvarmistus ja jatkuva toimivuuden varmistaminen. Eri vaiheisiin liittyy erilaisia toimijoita ja palveluntarjoajia. On useita vaihtoehtoja, minkätyyppinen organisaatio tai toimija ottaa päävastuun kokonaispalvelun tarjonnasta. Tarjoajan liiketoimintamallin sisällöt ja painotukset eroavat vastuuorganisaation mukaan. Kokonaispalveluihin liittyvä liiketoiminta on toistaiseksi ollut suppea osa toimijoiden liiketoimintaa ja osa toimijoista on jo lopettanut kyseisten palvelujen tarjoamisen palvelun kannattamattomuuden tai kysynnän puutteen takia. Ideaalimallissa voidaan ajatella, että arvonlupaus ja mallin keskeiset osa-alueet ovat samat, mutta palvelun tarjoaja vaihtelee energiayhtiöstä remonttiyritykseen ja rautakauppaan. Iso haaste on siinä, miten palvelu saadaan pidettyä laadukkaana ja riippumattomana, jotta osapuolten ja asiakkaiden luottamus ko. liiketoimintaan säilyy ja kehittyy. Ennen kuin kokonaispalvelua aletaan tarjota, on mietittävä sen markkinoimista ja erottautumista kilpailijoista. Yhtenä mahdollisena kanavana on internet. Se soveltuu esimerkiksi tiedon jakamiseen teknologioista, ratkaisuista ja demonstraatiohankkeista. Internetissä voidaan myös jakaa kokemuksia. Julkaisussa kuvataan, miten internetiä voisi hyödyntää energiaremonttipalveluiden markkinoinnissa ja tarjonnassa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages68
ISBN (Electronic)978-951-38-7862-7
Publication statusPublished - 2012
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Technology
Number41
ISSN2242-1211

Keywords

  • energy renovation services
  • single-family houses
  • one-stop-shop service models

Cite this

Paiho, S., Kuusisto, J., Stenlund, O., & Ala-Juusela, M. (2012). Pientalojen energiaremonttipalvelut: Kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 41
Paiho, Satu ; Kuusisto, Johanna ; Stenlund, Olli ; Ala-Juusela, Mia. / Pientalojen energiaremonttipalvelut : Kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 68 p. (VTT Technology; No. 41).
@book{373b444fc7ea4dc3b15330d59db7d09f,
title = "Pientalojen energiaremonttipalvelut: Kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet",
abstract = "Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista 75 {\%} on rakennettu ennen vuotta 1990. N{\"a}ist{\"a} valtaosa on energia- ja ekotehokkuusmieless{\"a} rakennusaikakaudelle tyypillisell{\"a} tasolla. Jos kaikki n{\"a}m{\"a} talot korjattaisiin vastaamaan energiatehokkuudeltaan uutta pientaloa, s{\"a}{\"a}stett{\"a}isiin l{\"a}mmitysenergiankulutuksessa valtakunnallisesti 11,8 TWh. Suomen pientalokannassa on paljon rakennusaikakaudelle tyypillisi{\"a} taloja. N{\"a}ille voidaan kehitt{\"a}{\"a} energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Aina on kuitenkin talokohtaisesti varmistettava, ett{\"a} valittu korjauskonsepti soveltuu juuri kyseiseen taloon. Korjauskonsepteista voidaan kehitt{\"a}{\"a} kokonaispalvelumalleja, joihin sis{\"a}ltyy my{\"o}s muita palveluita. T{\"a}llaisia palveluita voivat olla esimerkiksi rakennuksen kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistuksen tuottaminen, laitteiden ja j{\"a}rjestelmien asentaminen, rahoituspalvelut, huolto- ja yll{\"a}pitopalvelut sek{\"a} energian-seuranta ja kulutusanalyysi. Kokonaispalvelumalli on luonteva kytke{\"a} korjausprosessiin eli korjaamisen eri vaiheisiin. N{\"a}it{\"a} vaiheita ovat markkinointi, alustava talon tarkastus ja energiakatselmus, yksityiskohtainen talon tarkastus ja energia-analyysi, ehdotus kokonaisratkaisuksi, varsinainen korjaaminen sek{\"a} laadunvarmistus ja jatkuva toimivuuden varmistaminen. Eri vaiheisiin liittyy erilaisia toimijoita ja palveluntarjoajia. On useita vaihtoehtoja, mink{\"a}tyyppinen organisaatio tai toimija ottaa p{\"a}{\"a}vastuun kokonaispalvelun tarjonnasta. Tarjoajan liiketoimintamallin sis{\"a}ll{\"o}t ja painotukset eroavat vastuuorganisaation mukaan. Kokonaispalveluihin liittyv{\"a} liiketoiminta on toistaiseksi ollut suppea osa toimijoiden liiketoimintaa ja osa toimijoista on jo lopettanut kyseisten palvelujen tarjoamisen palvelun kannattamattomuuden tai kysynn{\"a}n puutteen takia. Ideaalimallissa voidaan ajatella, ett{\"a} arvonlupaus ja mallin keskeiset osa-alueet ovat samat, mutta palvelun tarjoaja vaihtelee energiayhti{\"o}st{\"a} remonttiyritykseen ja rautakauppaan. Iso haaste on siin{\"a}, miten palvelu saadaan pidetty{\"a} laadukkaana ja riippumattomana, jotta osapuolten ja asiakkaiden luottamus ko. liiketoimintaan s{\"a}ilyy ja kehittyy. Ennen kuin kokonaispalvelua aletaan tarjota, on mietitt{\"a}v{\"a} sen markkinoimista ja erottautumista kilpailijoista. Yhten{\"a} mahdollisena kanavana on internet. Se soveltuu esimerkiksi tiedon jakamiseen teknologioista, ratkaisuista ja demonstraatiohankkeista. Internetiss{\"a} voidaan my{\"o}s jakaa kokemuksia. Julkaisussa kuvataan, miten interneti{\"a} voisi hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} energiaremonttipalveluiden markkinoinnissa ja tarjonnassa.",
keywords = "energy renovation services, single-family houses, one-stop-shop service models",
author = "Satu Paiho and Johanna Kuusisto and Olli Stenlund and Mia Ala-Juusela",
year = "2012",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "41",
address = "Finland",

}

Paiho, S, Kuusisto, J, Stenlund, O & Ala-Juusela, M 2012, Pientalojen energiaremonttipalvelut: Kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet. VTT Technology, no. 41, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pientalojen energiaremonttipalvelut : Kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet. / Paiho, Satu; Kuusisto, Johanna; Stenlund, Olli; Ala-Juusela, Mia.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 68 p. (VTT Technology; No. 41).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pientalojen energiaremonttipalvelut

T2 - Kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet

AU - Paiho, Satu

AU - Kuusisto, Johanna

AU - Stenlund, Olli

AU - Ala-Juusela, Mia

PY - 2012

Y1 - 2012

N2 - Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista 75 % on rakennettu ennen vuotta 1990. Näistä valtaosa on energia- ja ekotehokkuusmielessä rakennusaikakaudelle tyypillisellä tasolla. Jos kaikki nämä talot korjattaisiin vastaamaan energiatehokkuudeltaan uutta pientaloa, säästettäisiin lämmitysenergiankulutuksessa valtakunnallisesti 11,8 TWh. Suomen pientalokannassa on paljon rakennusaikakaudelle tyypillisiä taloja. Näille voidaan kehittää energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Aina on kuitenkin talokohtaisesti varmistettava, että valittu korjauskonsepti soveltuu juuri kyseiseen taloon. Korjauskonsepteista voidaan kehittää kokonaispalvelumalleja, joihin sisältyy myös muita palveluita. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi rakennuksen kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistuksen tuottaminen, laitteiden ja järjestelmien asentaminen, rahoituspalvelut, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä energian-seuranta ja kulutusanalyysi. Kokonaispalvelumalli on luonteva kytkeä korjausprosessiin eli korjaamisen eri vaiheisiin. Näitä vaiheita ovat markkinointi, alustava talon tarkastus ja energiakatselmus, yksityiskohtainen talon tarkastus ja energia-analyysi, ehdotus kokonaisratkaisuksi, varsinainen korjaaminen sekä laadunvarmistus ja jatkuva toimivuuden varmistaminen. Eri vaiheisiin liittyy erilaisia toimijoita ja palveluntarjoajia. On useita vaihtoehtoja, minkätyyppinen organisaatio tai toimija ottaa päävastuun kokonaispalvelun tarjonnasta. Tarjoajan liiketoimintamallin sisällöt ja painotukset eroavat vastuuorganisaation mukaan. Kokonaispalveluihin liittyvä liiketoiminta on toistaiseksi ollut suppea osa toimijoiden liiketoimintaa ja osa toimijoista on jo lopettanut kyseisten palvelujen tarjoamisen palvelun kannattamattomuuden tai kysynnän puutteen takia. Ideaalimallissa voidaan ajatella, että arvonlupaus ja mallin keskeiset osa-alueet ovat samat, mutta palvelun tarjoaja vaihtelee energiayhtiöstä remonttiyritykseen ja rautakauppaan. Iso haaste on siinä, miten palvelu saadaan pidettyä laadukkaana ja riippumattomana, jotta osapuolten ja asiakkaiden luottamus ko. liiketoimintaan säilyy ja kehittyy. Ennen kuin kokonaispalvelua aletaan tarjota, on mietittävä sen markkinoimista ja erottautumista kilpailijoista. Yhtenä mahdollisena kanavana on internet. Se soveltuu esimerkiksi tiedon jakamiseen teknologioista, ratkaisuista ja demonstraatiohankkeista. Internetissä voidaan myös jakaa kokemuksia. Julkaisussa kuvataan, miten internetiä voisi hyödyntää energiaremonttipalveluiden markkinoinnissa ja tarjonnassa.

AB - Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista 75 % on rakennettu ennen vuotta 1990. Näistä valtaosa on energia- ja ekotehokkuusmielessä rakennusaikakaudelle tyypillisellä tasolla. Jos kaikki nämä talot korjattaisiin vastaamaan energiatehokkuudeltaan uutta pientaloa, säästettäisiin lämmitysenergiankulutuksessa valtakunnallisesti 11,8 TWh. Suomen pientalokannassa on paljon rakennusaikakaudelle tyypillisiä taloja. Näille voidaan kehittää energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Aina on kuitenkin talokohtaisesti varmistettava, että valittu korjauskonsepti soveltuu juuri kyseiseen taloon. Korjauskonsepteista voidaan kehittää kokonaispalvelumalleja, joihin sisältyy myös muita palveluita. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi rakennuksen kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistuksen tuottaminen, laitteiden ja järjestelmien asentaminen, rahoituspalvelut, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä energian-seuranta ja kulutusanalyysi. Kokonaispalvelumalli on luonteva kytkeä korjausprosessiin eli korjaamisen eri vaiheisiin. Näitä vaiheita ovat markkinointi, alustava talon tarkastus ja energiakatselmus, yksityiskohtainen talon tarkastus ja energia-analyysi, ehdotus kokonaisratkaisuksi, varsinainen korjaaminen sekä laadunvarmistus ja jatkuva toimivuuden varmistaminen. Eri vaiheisiin liittyy erilaisia toimijoita ja palveluntarjoajia. On useita vaihtoehtoja, minkätyyppinen organisaatio tai toimija ottaa päävastuun kokonaispalvelun tarjonnasta. Tarjoajan liiketoimintamallin sisällöt ja painotukset eroavat vastuuorganisaation mukaan. Kokonaispalveluihin liittyvä liiketoiminta on toistaiseksi ollut suppea osa toimijoiden liiketoimintaa ja osa toimijoista on jo lopettanut kyseisten palvelujen tarjoamisen palvelun kannattamattomuuden tai kysynnän puutteen takia. Ideaalimallissa voidaan ajatella, että arvonlupaus ja mallin keskeiset osa-alueet ovat samat, mutta palvelun tarjoaja vaihtelee energiayhtiöstä remonttiyritykseen ja rautakauppaan. Iso haaste on siinä, miten palvelu saadaan pidettyä laadukkaana ja riippumattomana, jotta osapuolten ja asiakkaiden luottamus ko. liiketoimintaan säilyy ja kehittyy. Ennen kuin kokonaispalvelua aletaan tarjota, on mietittävä sen markkinoimista ja erottautumista kilpailijoista. Yhtenä mahdollisena kanavana on internet. Se soveltuu esimerkiksi tiedon jakamiseen teknologioista, ratkaisuista ja demonstraatiohankkeista. Internetissä voidaan myös jakaa kokemuksia. Julkaisussa kuvataan, miten internetiä voisi hyödyntää energiaremonttipalveluiden markkinoinnissa ja tarjonnassa.

KW - energy renovation services

KW - single-family houses

KW - one-stop-shop service models

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Pientalojen energiaremonttipalvelut

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Paiho S, Kuusisto J, Stenlund O, Ala-Juusela M. Pientalojen energiaremonttipalvelut: Kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2012. 68 p. (VTT Technology; No. 41).