TY - BOOK
T1 - Pientalojen ilmalämmitys
AU - Heikkinen, Jorma
AU - Railio, Jorma
AU - Heinola, Reino
PY - 1982
Y1 - 1982
N2 - Ilmalämmitys on lämmönjakojärjestelmä, joka on viime
vuosina tullut suosituksi Suomen pientalotuotannossa. Sen
ominaisuuksia, energiataloutta ja ongelmia tutkittiin
kentällä ja laboratoriossa ja toteutukseen perehdyttiin
seuraamalla tulevien koealueiden suunnittelua ja
asennusvaihetta. Ilmalämmitys vaatii suunnittelijalta
taitoa ja perehtymistä - todella heikkoja suunnitelmia on
esiintynyt luvattoman paljon. Myös eri
asennusaikataulujen yhteensovittaminen on ollut
ongelmallista.
Eri lämmönjakojärjestelmien energiankulutuksesta
kinattujen tilastojen luotettavuutta arvioidaan lyhyesti,
samoin järjestelmän kustannuksia ja taloudellisuutta.
Kojeiden osia ja toimintoja käsitellään laajalti, koska
kehityksen varaa on lähes kaikkien komponenttien
viimeistelyssä ja toteutuksessa sekä kojeen sijoituksessa
rakennukseen.
Lämmöntuottoon käyvät kaikki lämmönlähteet ja niiden
yhdistelmät. Myös matalalämpötilalähteet ja niiden
yhdistelmät. Myös matalalämpötilaratkaisut (maaperä,
poistoilma) ovat osoittaneet toimivuotensa
käytännössäkin, tosin vain huolellisen suunnittelun
jälkeen. Lämmön jako vaatii tasapainotetun kanaviston ja
hyvin toteutetun ilmanjaon ollakseen samanaikaisesti
tehokas ja vedoton. Rakentajan omatoimiseen asennukseen
liittyy vielä lukuisia ongelmia, pahimpina ilmavuodot ja
säädön osaamattomuus.
Ulkoilman sisäänottoa, ilman kierrätystä,
poistoilmajärjestelyjä ja saavutettuja
sisäilmastotuloksia käsitellään lyhyesti, samoin
järjestelmän rakenteille asettamia vaatimuksia, mm.
tiiviyttä. Ilmalämmityksen todellista kykyä hyödyntää
ilmaislämpöjä ei tunneta, ja huonekohtaisen
lämpötilansäädön puuttumista on pidettävä tämän päivän
järjestelmien ehkä pahimpana puutteena. Lisäksi
esitellään käyttöönoton ja käytön kriittiset kohdat,
ehdotus järjestelmille asetettavista laatuvaatimuksista
sekä tuloksia useista kenttäkohteista.
AB - Ilmalämmitys on lämmönjakojärjestelmä, joka on viime
vuosina tullut suosituksi Suomen pientalotuotannossa. Sen
ominaisuuksia, energiataloutta ja ongelmia tutkittiin
kentällä ja laboratoriossa ja toteutukseen perehdyttiin
seuraamalla tulevien koealueiden suunnittelua ja
asennusvaihetta. Ilmalämmitys vaatii suunnittelijalta
taitoa ja perehtymistä - todella heikkoja suunnitelmia on
esiintynyt luvattoman paljon. Myös eri
asennusaikataulujen yhteensovittaminen on ollut
ongelmallista.
Eri lämmönjakojärjestelmien energiankulutuksesta
kinattujen tilastojen luotettavuutta arvioidaan lyhyesti,
samoin järjestelmän kustannuksia ja taloudellisuutta.
Kojeiden osia ja toimintoja käsitellään laajalti, koska
kehityksen varaa on lähes kaikkien komponenttien
viimeistelyssä ja toteutuksessa sekä kojeen sijoituksessa
rakennukseen.
Lämmöntuottoon käyvät kaikki lämmönlähteet ja niiden
yhdistelmät. Myös matalalämpötilalähteet ja niiden
yhdistelmät. Myös matalalämpötilaratkaisut (maaperä,
poistoilma) ovat osoittaneet toimivuotensa
käytännössäkin, tosin vain huolellisen suunnittelun
jälkeen. Lämmön jako vaatii tasapainotetun kanaviston ja
hyvin toteutetun ilmanjaon ollakseen samanaikaisesti
tehokas ja vedoton. Rakentajan omatoimiseen asennukseen
liittyy vielä lukuisia ongelmia, pahimpina ilmavuodot ja
säädön osaamattomuus.
Ulkoilman sisäänottoa, ilman kierrätystä,
poistoilmajärjestelyjä ja saavutettuja
sisäilmastotuloksia käsitellään lyhyesti, samoin
järjestelmän rakenteille asettamia vaatimuksia, mm.
tiiviyttä. Ilmalämmityksen todellista kykyä hyödyntää
ilmaislämpöjä ei tunneta, ja huonekohtaisen
lämpötilansäädön puuttumista on pidettävä tämän päivän
järjestelmien ehkä pahimpana puutteena. Lisäksi
esitellään käyttöönoton ja käytön kriittiset kohdat,
ehdotus järjestelmille asetettavista laatuvaatimuksista
sekä tuloksia useista kenttäkohteista.
M3 - Report
SN - 951-38-1605-2
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Pientalojen ilmalämmitys
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -