Pientalojen tiiviys ja sen pysyvyys

Forssan asuntomessualue

Ari Kauppi

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tämä tutkimus on osa Forssan asuntomessualueella toteutettua laajempaa seurantatutkimusta (messut pidettiin vuonna 1982). Tarkoituksena oli tutkia messualueen pientalojen ja huoneistojen ulkovaipan ilmanpitävyyttä rakennusten valmistuttua sekä seurata ilmanpitävyyden pysyvyyttä ajan kuluessa. Aluksi tarkastettiin rakennesuunnitelmat ja jatkossa seurattiin rakennustyön toteutusta työmaalla. Tutkimuksen yhteydessä mitattiin ns. painemenetelmän avulla noin 30 pientalon tai huoneiston ulkovaipan ilmanpitävyys rakennusten valmistuttua. Lisäksi useimmissa kohteissa tehtiin uusintamittauksia. Ilmavuotokohtien paikantamiseksi sekä eri rakenneratkaisuien ja tiivistystapojen toimivuuden ja pysyvyyden arvioimiseksi tehtiin lämpokuvauksia ja savukokeita. Valtaosa tutkituista kohteista oli omakotitaloja. Tutkitut omakotitalot olivat keskimäärin tiiviimpiä kuin omakotitalot yleensä Suomessa. Messualueen rakentajia opastamalla ja työn toteutusta valvomalla rakennusten ilmanpitävyyttä saatiin parannettua. Alueen betonirakenteiset talot olivat selvästi tiiviimpiä kuin puurakenteiset talot. Uusintamittauksissa havaittiin, etta kohteiden ilmanpitävyys heikkeni keskimäärin alle 10 s ensimmäisen puolen vuoden aikana ja pysyi lähes ennallaan seuraavan vuoden aikana. Eri mittauskertojen välisenä aikana tehdyllä rakenteiden tiivistämisellä saatiin parannettua sekä paikallista että kokonaisilmanpitävyyttä. Lämpökuvausten perusteella pahimmat ilmanvuotokohdat puurakenteisissa taloissa olivat yläpohjan ja ulkoseinien sekä savuhormien yhtymäkohdassa. Kivirakenteisten talojen huomattavimmat vuotokohdat olivat ikkuna- ja ovitiivisteiden kohdalla sekä karmin ja ulkoseinän yhtymäkohdassa. Yleensä vuotoja oli aina kohdassa, jossa kaksi eri materiaalia liittyi toisiinsa. Suurimmat syyt ilmavuotoihin ovat puutteellinen suunnittelu sekä huolimaton työ ja väärät työtavat.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages60
ISBN (Print)951-38-2309-1
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume440

Keywords

  • airtightness
  • small houses
  • concrete construction
  • wooden structures

Cite this

Kauppi, A. (1985). Pientalojen tiiviys ja sen pysyvyys: Forssan asuntomessualue. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 440
Kauppi, Ari. / Pientalojen tiiviys ja sen pysyvyys : Forssan asuntomessualue. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 440).
@book{7257dd7b3106406f87b98c3004b7129d,
title = "Pientalojen tiiviys ja sen pysyvyys: Forssan asuntomessualue",
abstract = "T{\"a}m{\"a} tutkimus on osa Forssan asuntomessualueella toteutettua laajempaa seurantatutkimusta (messut pidettiin vuonna 1982). Tarkoituksena oli tutkia messualueen pientalojen ja huoneistojen ulkovaipan ilmanpit{\"a}vyytt{\"a} rakennusten valmistuttua sek{\"a} seurata ilmanpit{\"a}vyyden pysyvyytt{\"a} ajan kuluessa. Aluksi tarkastettiin rakennesuunnitelmat ja jatkossa seurattiin rakennusty{\"o}n toteutusta ty{\"o}maalla. Tutkimuksen yhteydess{\"a} mitattiin ns. painemenetelm{\"a}n avulla noin 30 pientalon tai huoneiston ulkovaipan ilmanpit{\"a}vyys rakennusten valmistuttua. Lis{\"a}ksi useimmissa kohteissa tehtiin uusintamittauksia. Ilmavuotokohtien paikantamiseksi sek{\"a} eri rakenneratkaisuien ja tiivistystapojen toimivuuden ja pysyvyyden arvioimiseksi tehtiin l{\"a}mpokuvauksia ja savukokeita. Valtaosa tutkituista kohteista oli omakotitaloja. Tutkitut omakotitalot olivat keskim{\"a}{\"a}rin tiiviimpi{\"a} kuin omakotitalot yleens{\"a} Suomessa. Messualueen rakentajia opastamalla ja ty{\"o}n toteutusta valvomalla rakennusten ilmanpit{\"a}vyytt{\"a} saatiin parannettua. Alueen betonirakenteiset talot olivat selv{\"a}sti tiiviimpi{\"a} kuin puurakenteiset talot. Uusintamittauksissa havaittiin, etta kohteiden ilmanpit{\"a}vyys heikkeni keskim{\"a}{\"a}rin alle 10 s ensimm{\"a}isen puolen vuoden aikana ja pysyi l{\"a}hes ennallaan seuraavan vuoden aikana. Eri mittauskertojen v{\"a}lisen{\"a} aikana tehdyll{\"a} rakenteiden tiivist{\"a}misell{\"a} saatiin parannettua sek{\"a} paikallista ett{\"a} kokonaisilmanpit{\"a}vyytt{\"a}. L{\"a}mp{\"o}kuvausten perusteella pahimmat ilmanvuotokohdat puurakenteisissa taloissa olivat yl{\"a}pohjan ja ulkoseinien sek{\"a} savuhormien yhtym{\"a}kohdassa. Kivirakenteisten talojen huomattavimmat vuotokohdat olivat ikkuna- ja ovitiivisteiden kohdalla sek{\"a} karmin ja ulkosein{\"a}n yhtym{\"a}kohdassa. Yleens{\"a} vuotoja oli aina kohdassa, jossa kaksi eri materiaalia liittyi toisiinsa. Suurimmat syyt ilmavuotoihin ovat puutteellinen suunnittelu sek{\"a} huolimaton ty{\"o} ja v{\"a}{\"a}r{\"a}t ty{\"o}tavat.",
keywords = "airtightness, small houses, concrete construction, wooden structures",
author = "Ari Kauppi",
note = ".",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2309-1",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kauppi, A 1985, Pientalojen tiiviys ja sen pysyvyys: Forssan asuntomessualue. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 440, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pientalojen tiiviys ja sen pysyvyys : Forssan asuntomessualue. / Kauppi, Ari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 440).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Pientalojen tiiviys ja sen pysyvyys

T2 - Forssan asuntomessualue

AU - Kauppi, Ari

N1 - .

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Tämä tutkimus on osa Forssan asuntomessualueella toteutettua laajempaa seurantatutkimusta (messut pidettiin vuonna 1982). Tarkoituksena oli tutkia messualueen pientalojen ja huoneistojen ulkovaipan ilmanpitävyyttä rakennusten valmistuttua sekä seurata ilmanpitävyyden pysyvyyttä ajan kuluessa. Aluksi tarkastettiin rakennesuunnitelmat ja jatkossa seurattiin rakennustyön toteutusta työmaalla. Tutkimuksen yhteydessä mitattiin ns. painemenetelmän avulla noin 30 pientalon tai huoneiston ulkovaipan ilmanpitävyys rakennusten valmistuttua. Lisäksi useimmissa kohteissa tehtiin uusintamittauksia. Ilmavuotokohtien paikantamiseksi sekä eri rakenneratkaisuien ja tiivistystapojen toimivuuden ja pysyvyyden arvioimiseksi tehtiin lämpokuvauksia ja savukokeita. Valtaosa tutkituista kohteista oli omakotitaloja. Tutkitut omakotitalot olivat keskimäärin tiiviimpiä kuin omakotitalot yleensä Suomessa. Messualueen rakentajia opastamalla ja työn toteutusta valvomalla rakennusten ilmanpitävyyttä saatiin parannettua. Alueen betonirakenteiset talot olivat selvästi tiiviimpiä kuin puurakenteiset talot. Uusintamittauksissa havaittiin, etta kohteiden ilmanpitävyys heikkeni keskimäärin alle 10 s ensimmäisen puolen vuoden aikana ja pysyi lähes ennallaan seuraavan vuoden aikana. Eri mittauskertojen välisenä aikana tehdyllä rakenteiden tiivistämisellä saatiin parannettua sekä paikallista että kokonaisilmanpitävyyttä. Lämpökuvausten perusteella pahimmat ilmanvuotokohdat puurakenteisissa taloissa olivat yläpohjan ja ulkoseinien sekä savuhormien yhtymäkohdassa. Kivirakenteisten talojen huomattavimmat vuotokohdat olivat ikkuna- ja ovitiivisteiden kohdalla sekä karmin ja ulkoseinän yhtymäkohdassa. Yleensä vuotoja oli aina kohdassa, jossa kaksi eri materiaalia liittyi toisiinsa. Suurimmat syyt ilmavuotoihin ovat puutteellinen suunnittelu sekä huolimaton työ ja väärät työtavat.

AB - Tämä tutkimus on osa Forssan asuntomessualueella toteutettua laajempaa seurantatutkimusta (messut pidettiin vuonna 1982). Tarkoituksena oli tutkia messualueen pientalojen ja huoneistojen ulkovaipan ilmanpitävyyttä rakennusten valmistuttua sekä seurata ilmanpitävyyden pysyvyyttä ajan kuluessa. Aluksi tarkastettiin rakennesuunnitelmat ja jatkossa seurattiin rakennustyön toteutusta työmaalla. Tutkimuksen yhteydessä mitattiin ns. painemenetelmän avulla noin 30 pientalon tai huoneiston ulkovaipan ilmanpitävyys rakennusten valmistuttua. Lisäksi useimmissa kohteissa tehtiin uusintamittauksia. Ilmavuotokohtien paikantamiseksi sekä eri rakenneratkaisuien ja tiivistystapojen toimivuuden ja pysyvyyden arvioimiseksi tehtiin lämpokuvauksia ja savukokeita. Valtaosa tutkituista kohteista oli omakotitaloja. Tutkitut omakotitalot olivat keskimäärin tiiviimpiä kuin omakotitalot yleensä Suomessa. Messualueen rakentajia opastamalla ja työn toteutusta valvomalla rakennusten ilmanpitävyyttä saatiin parannettua. Alueen betonirakenteiset talot olivat selvästi tiiviimpiä kuin puurakenteiset talot. Uusintamittauksissa havaittiin, etta kohteiden ilmanpitävyys heikkeni keskimäärin alle 10 s ensimmäisen puolen vuoden aikana ja pysyi lähes ennallaan seuraavan vuoden aikana. Eri mittauskertojen välisenä aikana tehdyllä rakenteiden tiivistämisellä saatiin parannettua sekä paikallista että kokonaisilmanpitävyyttä. Lämpökuvausten perusteella pahimmat ilmanvuotokohdat puurakenteisissa taloissa olivat yläpohjan ja ulkoseinien sekä savuhormien yhtymäkohdassa. Kivirakenteisten talojen huomattavimmat vuotokohdat olivat ikkuna- ja ovitiivisteiden kohdalla sekä karmin ja ulkoseinän yhtymäkohdassa. Yleensä vuotoja oli aina kohdassa, jossa kaksi eri materiaalia liittyi toisiinsa. Suurimmat syyt ilmavuotoihin ovat puutteellinen suunnittelu sekä huolimaton työ ja väärät työtavat.

KW - airtightness

KW - small houses

KW - concrete construction

KW - wooden structures

M3 - Report

SN - 951-38-2309-1

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Pientalojen tiiviys ja sen pysyvyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kauppi A. Pientalojen tiiviys ja sen pysyvyys: Forssan asuntomessualue. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 440).