Pientalon ekomittarit

Martti Hekkanen, Markku Hienonen, Juhani Ilmarinen, Mikko Kilpeläinen, Tapio Klemettilä, Tapani Mäkikyrö, Tommi Riippa, Pekka Seppälä, Kauko Tulla

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksessa kehitettiin pientalojen ekotehokkuuden mittaamiseksi viisi ekomittaria, jotka ovat: vaipan johtumishäviöluku (EM 1) pientalon lämmöntarve (EM 2) energiatehokkuuden hinta (EM 3) ilmavuotoluku (EM 4) energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten laatupisteet ja -tähdet. (EM 5). Ekomittareista laskennallisia ovat mittarit EM 1, EM 2 ja EM 3, kohteessa tehtävään mittaukseen perustuva mittari on EM 4 ja nettikyselyyn rakentuva mittari on EM 5. Ekomittareiden avulla ohjataan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta siten, että pientalon rakentaja tekee suunnittelun aikana valintoja, joilla kohteen energiatehokkuus ja ympäristölle aiheutuvat rasitukset voidaan optimoida. Ekomittareita testattiin Oulun asuntomessuilla vuonna 2005. Ekomittaria 1 ei kuitenkaan testattu, koska rakennussuunnitelmien taloudellisuuden arviointia ei asuntomessu-jen yhteydessä tehty. Pääpaino oli ekomittarissa 5, joka pitää sisällään myös ekomittarit 2, 3 ja 4. Ekomittareita on helppo käyttää, ja niiden avulla voidaan kohteen energiatehokkuutta ohjata. Lämmöntarvelaskelman tekeminen on tällä hetkellä suunnittelijalle haastava asia. Elinkaarilaskelmien käyttö suunnittelun ohjauksessa on erittäin harvinaista. Päätökset tehdään käytännössä edelleen muuhun kuin elinkaarikustannuksiin perustuen. Ilmavuotoluku on hyvä teknisen laadun mittari. Sitä täydentävä lämpökuvaus todettiin hyödylliseksi rakentamisvaiheen laadunvarmistusmenetelmäksi. Menettelyn kenttätyössä ja raportoinnissa on vielä kehittämistä. Pientalon tähtiluokitus on Oulun kaupungin kehittämä tavalliselle pienrakentajalle tarkoitettu laadun varmistusmenetelmä. Energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset ovat osa tätä mittaristoa. Menettelyä sovellettiin asuntomessukohteisiin, ja kohteiden välillä voitiin mittarin avulla todeta selkeitä eroja. Yksittäisen kohteen läpikäyminen vaatii aikaa noin 8-12 tuntia, josta energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten arvioinnin osuus on noin 2-3 tuntia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages57
ISBN (Electronic)951-38-6820-6
ISBN (Print)951-38-6819-2
Publication statusPublished - 2006
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number2354
ISSN1235-0605

Fingerprint

energy efficiency
methodology

Keywords

  • small houses
  • constructions
  • energy efficiency
  • technical quality
  • eco-efficiency
  • heat conduction
  • heat consumption
  • air tightness
  • thermography
  • building envelopes

Cite this

Hekkanen, M., Hienonen, M., Ilmarinen, J., Kilpeläinen, M., Klemettilä, T., Mäkikyrö, T., ... Tulla, K. (2006). Pientalon ekomittarit. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2354
Hekkanen, Martti ; Hienonen, Markku ; Ilmarinen, Juhani ; Kilpeläinen, Mikko ; Klemettilä, Tapio ; Mäkikyrö, Tapani ; Riippa, Tommi ; Seppälä, Pekka ; Tulla, Kauko. / Pientalon ekomittarit. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 57 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2354).
@book{800c5f890d844416b9e390a17e721c65,
title = "Pientalon ekomittarit",
abstract = "Tutkimuksessa kehitettiin pientalojen ekotehokkuuden mittaamiseksi viisi ekomittaria, jotka ovat: vaipan johtumish{\"a}vi{\"o}luku (EM 1) pientalon l{\"a}mm{\"o}ntarve (EM 2) energiatehokkuuden hinta (EM 3) ilmavuotoluku (EM 4) energiatehokkuuden ja ymp{\"a}rist{\"o}vaikutusten laatupisteet ja -t{\"a}hdet. (EM 5). Ekomittareista laskennallisia ovat mittarit EM 1, EM 2 ja EM 3, kohteessa teht{\"a}v{\"a}{\"a}n mittaukseen perustuva mittari on EM 4 ja nettikyselyyn rakentuva mittari on EM 5. Ekomittareiden avulla ohjataan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta siten, ett{\"a} pientalon rakentaja tekee suunnittelun aikana valintoja, joilla kohteen energiatehokkuus ja ymp{\"a}rist{\"o}lle aiheutuvat rasitukset voidaan optimoida. Ekomittareita testattiin Oulun asuntomessuilla vuonna 2005. Ekomittaria 1 ei kuitenkaan testattu, koska rakennussuunnitelmien taloudellisuuden arviointia ei asuntomessu-jen yhteydess{\"a} tehty. P{\"a}{\"a}paino oli ekomittarissa 5, joka pit{\"a}{\"a} sis{\"a}ll{\"a}{\"a}n my{\"o}s ekomittarit 2, 3 ja 4. Ekomittareita on helppo k{\"a}ytt{\"a}{\"a}, ja niiden avulla voidaan kohteen energiatehokkuutta ohjata. L{\"a}mm{\"o}ntarvelaskelman tekeminen on t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} suunnittelijalle haastava asia. Elinkaarilaskelmien k{\"a}ytt{\"o} suunnittelun ohjauksessa on eritt{\"a}in harvinaista. P{\"a}{\"a}t{\"o}kset tehd{\"a}{\"a}n k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} edelleen muuhun kuin elinkaarikustannuksiin perustuen. Ilmavuotoluku on hyv{\"a} teknisen laadun mittari. Sit{\"a} t{\"a}ydent{\"a}v{\"a} l{\"a}mp{\"o}kuvaus todettiin hy{\"o}dylliseksi rakentamisvaiheen laadunvarmistusmenetelm{\"a}ksi. Menettelyn kentt{\"a}ty{\"o}ss{\"a} ja raportoinnissa on viel{\"a} kehitt{\"a}mist{\"a}. Pientalon t{\"a}htiluokitus on Oulun kaupungin kehitt{\"a}m{\"a} tavalliselle pienrakentajalle tarkoitettu laadun varmistusmenetelm{\"a}. Energiatehokkuus ja ymp{\"a}rist{\"o}vaikutukset ovat osa t{\"a}t{\"a} mittaristoa. Menettely{\"a} sovellettiin asuntomessukohteisiin, ja kohteiden v{\"a}lill{\"a} voitiin mittarin avulla todeta selkeit{\"a} eroja. Yksitt{\"a}isen kohteen l{\"a}pik{\"a}yminen vaatii aikaa noin 8-12 tuntia, josta energiatehokkuuden ja ymp{\"a}rist{\"o}vaikutusten arvioinnin osuus on noin 2-3 tuntia.",
keywords = "small houses, constructions, energy efficiency, technical quality, eco-efficiency, heat conduction, heat consumption, air tightness, thermography, building envelopes",
author = "Martti Hekkanen and Markku Hienonen and Juhani Ilmarinen and Mikko Kilpel{\"a}inen and Tapio Klemettil{\"a} and Tapani M{\"a}kikyr{\"o} and Tommi Riippa and Pekka Sepp{\"a}l{\"a} and Kauko Tulla",
year = "2006",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6819-2",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2354",
address = "Finland",

}

Hekkanen, M, Hienonen, M, Ilmarinen, J, Kilpeläinen, M, Klemettilä, T, Mäkikyrö, T, Riippa, T, Seppälä, P & Tulla, K 2006, Pientalon ekomittarit. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2354, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pientalon ekomittarit. / Hekkanen, Martti; Hienonen, Markku; Ilmarinen, Juhani; Kilpeläinen, Mikko; Klemettilä, Tapio; Mäkikyrö, Tapani; Riippa, Tommi; Seppälä, Pekka; Tulla, Kauko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 57 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2354).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pientalon ekomittarit

AU - Hekkanen, Martti

AU - Hienonen, Markku

AU - Ilmarinen, Juhani

AU - Kilpeläinen, Mikko

AU - Klemettilä, Tapio

AU - Mäkikyrö, Tapani

AU - Riippa, Tommi

AU - Seppälä, Pekka

AU - Tulla, Kauko

PY - 2006

Y1 - 2006

N2 - Tutkimuksessa kehitettiin pientalojen ekotehokkuuden mittaamiseksi viisi ekomittaria, jotka ovat: vaipan johtumishäviöluku (EM 1) pientalon lämmöntarve (EM 2) energiatehokkuuden hinta (EM 3) ilmavuotoluku (EM 4) energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten laatupisteet ja -tähdet. (EM 5). Ekomittareista laskennallisia ovat mittarit EM 1, EM 2 ja EM 3, kohteessa tehtävään mittaukseen perustuva mittari on EM 4 ja nettikyselyyn rakentuva mittari on EM 5. Ekomittareiden avulla ohjataan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta siten, että pientalon rakentaja tekee suunnittelun aikana valintoja, joilla kohteen energiatehokkuus ja ympäristölle aiheutuvat rasitukset voidaan optimoida. Ekomittareita testattiin Oulun asuntomessuilla vuonna 2005. Ekomittaria 1 ei kuitenkaan testattu, koska rakennussuunnitelmien taloudellisuuden arviointia ei asuntomessu-jen yhteydessä tehty. Pääpaino oli ekomittarissa 5, joka pitää sisällään myös ekomittarit 2, 3 ja 4. Ekomittareita on helppo käyttää, ja niiden avulla voidaan kohteen energiatehokkuutta ohjata. Lämmöntarvelaskelman tekeminen on tällä hetkellä suunnittelijalle haastava asia. Elinkaarilaskelmien käyttö suunnittelun ohjauksessa on erittäin harvinaista. Päätökset tehdään käytännössä edelleen muuhun kuin elinkaarikustannuksiin perustuen. Ilmavuotoluku on hyvä teknisen laadun mittari. Sitä täydentävä lämpökuvaus todettiin hyödylliseksi rakentamisvaiheen laadunvarmistusmenetelmäksi. Menettelyn kenttätyössä ja raportoinnissa on vielä kehittämistä. Pientalon tähtiluokitus on Oulun kaupungin kehittämä tavalliselle pienrakentajalle tarkoitettu laadun varmistusmenetelmä. Energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset ovat osa tätä mittaristoa. Menettelyä sovellettiin asuntomessukohteisiin, ja kohteiden välillä voitiin mittarin avulla todeta selkeitä eroja. Yksittäisen kohteen läpikäyminen vaatii aikaa noin 8-12 tuntia, josta energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten arvioinnin osuus on noin 2-3 tuntia.

AB - Tutkimuksessa kehitettiin pientalojen ekotehokkuuden mittaamiseksi viisi ekomittaria, jotka ovat: vaipan johtumishäviöluku (EM 1) pientalon lämmöntarve (EM 2) energiatehokkuuden hinta (EM 3) ilmavuotoluku (EM 4) energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten laatupisteet ja -tähdet. (EM 5). Ekomittareista laskennallisia ovat mittarit EM 1, EM 2 ja EM 3, kohteessa tehtävään mittaukseen perustuva mittari on EM 4 ja nettikyselyyn rakentuva mittari on EM 5. Ekomittareiden avulla ohjataan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta siten, että pientalon rakentaja tekee suunnittelun aikana valintoja, joilla kohteen energiatehokkuus ja ympäristölle aiheutuvat rasitukset voidaan optimoida. Ekomittareita testattiin Oulun asuntomessuilla vuonna 2005. Ekomittaria 1 ei kuitenkaan testattu, koska rakennussuunnitelmien taloudellisuuden arviointia ei asuntomessu-jen yhteydessä tehty. Pääpaino oli ekomittarissa 5, joka pitää sisällään myös ekomittarit 2, 3 ja 4. Ekomittareita on helppo käyttää, ja niiden avulla voidaan kohteen energiatehokkuutta ohjata. Lämmöntarvelaskelman tekeminen on tällä hetkellä suunnittelijalle haastava asia. Elinkaarilaskelmien käyttö suunnittelun ohjauksessa on erittäin harvinaista. Päätökset tehdään käytännössä edelleen muuhun kuin elinkaarikustannuksiin perustuen. Ilmavuotoluku on hyvä teknisen laadun mittari. Sitä täydentävä lämpökuvaus todettiin hyödylliseksi rakentamisvaiheen laadunvarmistusmenetelmäksi. Menettelyn kenttätyössä ja raportoinnissa on vielä kehittämistä. Pientalon tähtiluokitus on Oulun kaupungin kehittämä tavalliselle pienrakentajalle tarkoitettu laadun varmistusmenetelmä. Energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset ovat osa tätä mittaristoa. Menettelyä sovellettiin asuntomessukohteisiin, ja kohteiden välillä voitiin mittarin avulla todeta selkeitä eroja. Yksittäisen kohteen läpikäyminen vaatii aikaa noin 8-12 tuntia, josta energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten arvioinnin osuus on noin 2-3 tuntia.

KW - small houses

KW - constructions

KW - energy efficiency

KW - technical quality

KW - eco-efficiency

KW - heat conduction

KW - heat consumption

KW - air tightness

KW - thermography

KW - building envelopes

M3 - Report

SN - 951-38-6819-2

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Pientalon ekomittarit

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Hekkanen M, Hienonen M, Ilmarinen J, Kilpeläinen M, Klemettilä T, Mäkikyrö T et al. Pientalon ekomittarit. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 57 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2354).