Abstract
Original language | Finnish |
---|---|
Place of Publication | Espoo |
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 57 |
ISBN (Electronic) | 951-38-6820-6 |
ISBN (Print) | 951-38-6819-2 |
Publication status | Published - 2006 |
MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
Series | VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes |
---|---|
Number | 2354 |
ISSN | 1235-0605 |
Fingerprint
Keywords
- small houses
- constructions
- energy efficiency
- technical quality
- eco-efficiency
- heat conduction
- heat consumption
- air tightness
- thermography
- building envelopes
Cite this
}
Pientalon ekomittarit. / Hekkanen, Martti; Hienonen, Markku; Ilmarinen, Juhani; Kilpeläinen, Mikko; Klemettilä, Tapio; Mäkikyrö, Tapani; Riippa, Tommi; Seppälä, Pekka; Tulla, Kauko.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 57 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2354).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Pientalon ekomittarit
AU - Hekkanen, Martti
AU - Hienonen, Markku
AU - Ilmarinen, Juhani
AU - Kilpeläinen, Mikko
AU - Klemettilä, Tapio
AU - Mäkikyrö, Tapani
AU - Riippa, Tommi
AU - Seppälä, Pekka
AU - Tulla, Kauko
PY - 2006
Y1 - 2006
N2 - Tutkimuksessa kehitettiin pientalojen ekotehokkuuden mittaamiseksi viisi ekomittaria, jotka ovat: vaipan johtumishäviöluku (EM 1) pientalon lämmöntarve (EM 2) energiatehokkuuden hinta (EM 3) ilmavuotoluku (EM 4) energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten laatupisteet ja -tähdet. (EM 5). Ekomittareista laskennallisia ovat mittarit EM 1, EM 2 ja EM 3, kohteessa tehtävään mittaukseen perustuva mittari on EM 4 ja nettikyselyyn rakentuva mittari on EM 5. Ekomittareiden avulla ohjataan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta siten, että pientalon rakentaja tekee suunnittelun aikana valintoja, joilla kohteen energiatehokkuus ja ympäristölle aiheutuvat rasitukset voidaan optimoida. Ekomittareita testattiin Oulun asuntomessuilla vuonna 2005. Ekomittaria 1 ei kuitenkaan testattu, koska rakennussuunnitelmien taloudellisuuden arviointia ei asuntomessu-jen yhteydessä tehty. Pääpaino oli ekomittarissa 5, joka pitää sisällään myös ekomittarit 2, 3 ja 4. Ekomittareita on helppo käyttää, ja niiden avulla voidaan kohteen energiatehokkuutta ohjata. Lämmöntarvelaskelman tekeminen on tällä hetkellä suunnittelijalle haastava asia. Elinkaarilaskelmien käyttö suunnittelun ohjauksessa on erittäin harvinaista. Päätökset tehdään käytännössä edelleen muuhun kuin elinkaarikustannuksiin perustuen. Ilmavuotoluku on hyvä teknisen laadun mittari. Sitä täydentävä lämpökuvaus todettiin hyödylliseksi rakentamisvaiheen laadunvarmistusmenetelmäksi. Menettelyn kenttätyössä ja raportoinnissa on vielä kehittämistä. Pientalon tähtiluokitus on Oulun kaupungin kehittämä tavalliselle pienrakentajalle tarkoitettu laadun varmistusmenetelmä. Energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset ovat osa tätä mittaristoa. Menettelyä sovellettiin asuntomessukohteisiin, ja kohteiden välillä voitiin mittarin avulla todeta selkeitä eroja. Yksittäisen kohteen läpikäyminen vaatii aikaa noin 8-12 tuntia, josta energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten arvioinnin osuus on noin 2-3 tuntia.
AB - Tutkimuksessa kehitettiin pientalojen ekotehokkuuden mittaamiseksi viisi ekomittaria, jotka ovat: vaipan johtumishäviöluku (EM 1) pientalon lämmöntarve (EM 2) energiatehokkuuden hinta (EM 3) ilmavuotoluku (EM 4) energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten laatupisteet ja -tähdet. (EM 5). Ekomittareista laskennallisia ovat mittarit EM 1, EM 2 ja EM 3, kohteessa tehtävään mittaukseen perustuva mittari on EM 4 ja nettikyselyyn rakentuva mittari on EM 5. Ekomittareiden avulla ohjataan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta siten, että pientalon rakentaja tekee suunnittelun aikana valintoja, joilla kohteen energiatehokkuus ja ympäristölle aiheutuvat rasitukset voidaan optimoida. Ekomittareita testattiin Oulun asuntomessuilla vuonna 2005. Ekomittaria 1 ei kuitenkaan testattu, koska rakennussuunnitelmien taloudellisuuden arviointia ei asuntomessu-jen yhteydessä tehty. Pääpaino oli ekomittarissa 5, joka pitää sisällään myös ekomittarit 2, 3 ja 4. Ekomittareita on helppo käyttää, ja niiden avulla voidaan kohteen energiatehokkuutta ohjata. Lämmöntarvelaskelman tekeminen on tällä hetkellä suunnittelijalle haastava asia. Elinkaarilaskelmien käyttö suunnittelun ohjauksessa on erittäin harvinaista. Päätökset tehdään käytännössä edelleen muuhun kuin elinkaarikustannuksiin perustuen. Ilmavuotoluku on hyvä teknisen laadun mittari. Sitä täydentävä lämpökuvaus todettiin hyödylliseksi rakentamisvaiheen laadunvarmistusmenetelmäksi. Menettelyn kenttätyössä ja raportoinnissa on vielä kehittämistä. Pientalon tähtiluokitus on Oulun kaupungin kehittämä tavalliselle pienrakentajalle tarkoitettu laadun varmistusmenetelmä. Energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset ovat osa tätä mittaristoa. Menettelyä sovellettiin asuntomessukohteisiin, ja kohteiden välillä voitiin mittarin avulla todeta selkeitä eroja. Yksittäisen kohteen läpikäyminen vaatii aikaa noin 8-12 tuntia, josta energiatehokkuuden ja ympäristövaikutusten arvioinnin osuus on noin 2-3 tuntia.
KW - small houses
KW - constructions
KW - energy efficiency
KW - technical quality
KW - eco-efficiency
KW - heat conduction
KW - heat consumption
KW - air tightness
KW - thermography
KW - building envelopes
M3 - Report
SN - 951-38-6819-2
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Pientalon ekomittarit
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -