Pienten varavoimakoneiden käyttö sähkön huipputehon leikkauksessa

Hannu Pihala, Juha Tuomela, Seppo Kärkkäinen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa on selvitetty dieselvaravoimakoneiden energiataloudellisia mahdollisuuksia ja merkitystä huippuvoiman tuottajana valtakunnan sähköntuotannossa, sähkölaitoksilla ja kuluttajilla. Tarkastelun kohteena ovat varavoimalaitokset, joiden kokonaissähköteho on 30-4 000 kW dieselmoottorien suurimman yksikkötehon ollessa noin 1000 kW.Varavoimakonekannan määrää Suomessa selvitettiin sekä tekemällä kysely sähkölaitoksille että tutkimalla valmistajien ja maahantuojien referenssiluetteloita. Sähkölaitoskyselyssä selvitettiin myös sitä, miten yleisesti sähkölaitokset käyttävät joko omia tai asiakkaiden varavoimakoneita huipunleikkaukseen. Samoin kyselyllä selvitettiin huipunleikkaukseen liittyneitä ongelmia sekä käytössä olevia sopimusmalleja, jotka koskivat sähkölaitoksen huipunleikkausta asiakkaiden varavoimakoneilla. Varavoimakoneiden käytön tekniikan, luotettavuuden ja taloudellisuuden selvittämiseksi valittiin sopivia koekohteita ja tehtiin niissä kannattavuuslaskelmia, suunniteltiin tarvittavia muutostöitä sekä tehtiin seurantamittauksia. Tutkimuksen aikana käytiin tutustumassa 25 mahdolliseen koekohteeseen. Näistä kymmenessä kohteessa päädyttiin jatkotoimiin. Koekohteita etsittäessä lähetettiin kysely mahdollisista esimerkkikohteista puolustusministeriölle sekä posti- ja telehallitukselle. Pieniä dieselkäyttöisiä varavoimakoneita on Suomessa noin 3 800 kpl yhteistehoitaan n. 450 MW. Huipunleikkauskäyttöön teknisesti soveltuvia yli 160 kW:n (200 kVA) varavoimakoneita arvioitiin Suomessa olevan ainakin 132 MW. Näistä on tällä hetkellä hyödyntämättä huipunleikkauskäytössä noin 100 MW. Varavoimakoneiden tehokas käyttö huipunleikkaukseen edellyttää usein muutostöitä rinnankäyntiautomatiikkaan tai polttoaineen syöttöjärjestelmään tai molempiin. Tarvittavien investointien suuruus on keskimäärin rinnankäyntiautomatiikan osalta 300 mk/kW ja polttoainejärjestelmän osalta 140 mk/kW asennustyöt mukaan lukien. 132 MW:n tehoisen aggregaattiryhmän huipunleikkausinvestointi on 147 milj. mk pienempi kuin saman tehoisen kaasuturbiinivoimalaitoksen investointi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages146
ISBN (Print)951-38-3980-X
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume732
ISSN (Print)0358-5077

Fingerprint

electricity

Keywords

  • electric power
  • peak clipping
  • aggregates
  • diesel machines

Cite this

Pihala, H., Tuomela, J., & Kärkkäinen, S. (1991). Pienten varavoimakoneiden käyttö sähkön huipputehon leikkauksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 732
Pihala, Hannu ; Tuomela, Juha ; Kärkkäinen, Seppo. / Pienten varavoimakoneiden käyttö sähkön huipputehon leikkauksessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 146 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 732).
@book{1512eb227a80490d8a64a6af1da7a603,
title = "Pienten varavoimakoneiden k{\"a}ytt{\"o} s{\"a}hk{\"o}n huipputehon leikkauksessa",
abstract = "Tutkimuksessa on selvitetty dieselvaravoimakoneiden energiataloudellisia mahdollisuuksia ja merkityst{\"a} huippuvoiman tuottajana valtakunnan s{\"a}hk{\"o}ntuotannossa, s{\"a}hk{\"o}laitoksilla ja kuluttajilla. Tarkastelun kohteena ovat varavoimalaitokset, joiden kokonaiss{\"a}hk{\"o}teho on 30-4 000 kW dieselmoottorien suurimman yksikk{\"o}tehon ollessa noin 1000 kW.Varavoimakonekannan m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} Suomessa selvitettiin sek{\"a} tekem{\"a}ll{\"a} kysely s{\"a}hk{\"o}laitoksille ett{\"a} tutkimalla valmistajien ja maahantuojien referenssiluetteloita. S{\"a}hk{\"o}laitoskyselyss{\"a} selvitettiin my{\"o}s sit{\"a}, miten yleisesti s{\"a}hk{\"o}laitokset k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t joko omia tai asiakkaiden varavoimakoneita huipunleikkaukseen. Samoin kyselyll{\"a} selvitettiin huipunleikkaukseen liittyneit{\"a} ongelmia sek{\"a} k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia sopimusmalleja, jotka koskivat s{\"a}hk{\"o}laitoksen huipunleikkausta asiakkaiden varavoimakoneilla. Varavoimakoneiden k{\"a}yt{\"o}n tekniikan, luotettavuuden ja taloudellisuuden selvitt{\"a}miseksi valittiin sopivia koekohteita ja tehtiin niiss{\"a} kannattavuuslaskelmia, suunniteltiin tarvittavia muutost{\"o}it{\"a} sek{\"a} tehtiin seurantamittauksia. Tutkimuksen aikana k{\"a}ytiin tutustumassa 25 mahdolliseen koekohteeseen. N{\"a}ist{\"a} kymmeness{\"a} kohteessa p{\"a}{\"a}dyttiin jatkotoimiin. Koekohteita etsitt{\"a}ess{\"a} l{\"a}hetettiin kysely mahdollisista esimerkkikohteista puolustusministeri{\"o}lle sek{\"a} posti- ja telehallitukselle. Pieni{\"a} dieselk{\"a}ytt{\"o}isi{\"a} varavoimakoneita on Suomessa noin 3 800 kpl yhteistehoitaan n. 450 MW. Huipunleikkausk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n teknisesti soveltuvia yli 160 kW:n (200 kVA) varavoimakoneita arvioitiin Suomessa olevan ainakin 132 MW. N{\"a}ist{\"a} on t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}tt{\"a} huipunleikkausk{\"a}yt{\"o}ss{\"a} noin 100 MW. Varavoimakoneiden tehokas k{\"a}ytt{\"o} huipunleikkaukseen edellytt{\"a}{\"a} usein muutost{\"o}it{\"a} rinnank{\"a}yntiautomatiikkaan tai polttoaineen sy{\"o}tt{\"o}j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a}n tai molempiin. Tarvittavien investointien suuruus on keskim{\"a}{\"a}rin rinnank{\"a}yntiautomatiikan osalta 300 mk/kW ja polttoainej{\"a}rjestelm{\"a}n osalta 140 mk/kW asennusty{\"o}t mukaan lukien. 132 MW:n tehoisen aggregaattiryhm{\"a}n huipunleikkausinvestointi on 147 milj. mk pienempi kuin saman tehoisen kaasuturbiinivoimalaitoksen investointi.",
keywords = "electric power, peak clipping, aggregates, diesel machines",
author = "Hannu Pihala and Juha Tuomela and Seppo K{\"a}rkk{\"a}inen",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3980-X",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Pihala, H, Tuomela, J & Kärkkäinen, S 1991, Pienten varavoimakoneiden käyttö sähkön huipputehon leikkauksessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 732, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pienten varavoimakoneiden käyttö sähkön huipputehon leikkauksessa. / Pihala, Hannu; Tuomela, Juha; Kärkkäinen, Seppo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 146 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 732).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Pienten varavoimakoneiden käyttö sähkön huipputehon leikkauksessa

AU - Pihala, Hannu

AU - Tuomela, Juha

AU - Kärkkäinen, Seppo

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Tutkimuksessa on selvitetty dieselvaravoimakoneiden energiataloudellisia mahdollisuuksia ja merkitystä huippuvoiman tuottajana valtakunnan sähköntuotannossa, sähkölaitoksilla ja kuluttajilla. Tarkastelun kohteena ovat varavoimalaitokset, joiden kokonaissähköteho on 30-4 000 kW dieselmoottorien suurimman yksikkötehon ollessa noin 1000 kW.Varavoimakonekannan määrää Suomessa selvitettiin sekä tekemällä kysely sähkölaitoksille että tutkimalla valmistajien ja maahantuojien referenssiluetteloita. Sähkölaitoskyselyssä selvitettiin myös sitä, miten yleisesti sähkölaitokset käyttävät joko omia tai asiakkaiden varavoimakoneita huipunleikkaukseen. Samoin kyselyllä selvitettiin huipunleikkaukseen liittyneitä ongelmia sekä käytössä olevia sopimusmalleja, jotka koskivat sähkölaitoksen huipunleikkausta asiakkaiden varavoimakoneilla. Varavoimakoneiden käytön tekniikan, luotettavuuden ja taloudellisuuden selvittämiseksi valittiin sopivia koekohteita ja tehtiin niissä kannattavuuslaskelmia, suunniteltiin tarvittavia muutostöitä sekä tehtiin seurantamittauksia. Tutkimuksen aikana käytiin tutustumassa 25 mahdolliseen koekohteeseen. Näistä kymmenessä kohteessa päädyttiin jatkotoimiin. Koekohteita etsittäessä lähetettiin kysely mahdollisista esimerkkikohteista puolustusministeriölle sekä posti- ja telehallitukselle. Pieniä dieselkäyttöisiä varavoimakoneita on Suomessa noin 3 800 kpl yhteistehoitaan n. 450 MW. Huipunleikkauskäyttöön teknisesti soveltuvia yli 160 kW:n (200 kVA) varavoimakoneita arvioitiin Suomessa olevan ainakin 132 MW. Näistä on tällä hetkellä hyödyntämättä huipunleikkauskäytössä noin 100 MW. Varavoimakoneiden tehokas käyttö huipunleikkaukseen edellyttää usein muutostöitä rinnankäyntiautomatiikkaan tai polttoaineen syöttöjärjestelmään tai molempiin. Tarvittavien investointien suuruus on keskimäärin rinnankäyntiautomatiikan osalta 300 mk/kW ja polttoainejärjestelmän osalta 140 mk/kW asennustyöt mukaan lukien. 132 MW:n tehoisen aggregaattiryhmän huipunleikkausinvestointi on 147 milj. mk pienempi kuin saman tehoisen kaasuturbiinivoimalaitoksen investointi.

AB - Tutkimuksessa on selvitetty dieselvaravoimakoneiden energiataloudellisia mahdollisuuksia ja merkitystä huippuvoiman tuottajana valtakunnan sähköntuotannossa, sähkölaitoksilla ja kuluttajilla. Tarkastelun kohteena ovat varavoimalaitokset, joiden kokonaissähköteho on 30-4 000 kW dieselmoottorien suurimman yksikkötehon ollessa noin 1000 kW.Varavoimakonekannan määrää Suomessa selvitettiin sekä tekemällä kysely sähkölaitoksille että tutkimalla valmistajien ja maahantuojien referenssiluetteloita. Sähkölaitoskyselyssä selvitettiin myös sitä, miten yleisesti sähkölaitokset käyttävät joko omia tai asiakkaiden varavoimakoneita huipunleikkaukseen. Samoin kyselyllä selvitettiin huipunleikkaukseen liittyneitä ongelmia sekä käytössä olevia sopimusmalleja, jotka koskivat sähkölaitoksen huipunleikkausta asiakkaiden varavoimakoneilla. Varavoimakoneiden käytön tekniikan, luotettavuuden ja taloudellisuuden selvittämiseksi valittiin sopivia koekohteita ja tehtiin niissä kannattavuuslaskelmia, suunniteltiin tarvittavia muutostöitä sekä tehtiin seurantamittauksia. Tutkimuksen aikana käytiin tutustumassa 25 mahdolliseen koekohteeseen. Näistä kymmenessä kohteessa päädyttiin jatkotoimiin. Koekohteita etsittäessä lähetettiin kysely mahdollisista esimerkkikohteista puolustusministeriölle sekä posti- ja telehallitukselle. Pieniä dieselkäyttöisiä varavoimakoneita on Suomessa noin 3 800 kpl yhteistehoitaan n. 450 MW. Huipunleikkauskäyttöön teknisesti soveltuvia yli 160 kW:n (200 kVA) varavoimakoneita arvioitiin Suomessa olevan ainakin 132 MW. Näistä on tällä hetkellä hyödyntämättä huipunleikkauskäytössä noin 100 MW. Varavoimakoneiden tehokas käyttö huipunleikkaukseen edellyttää usein muutostöitä rinnankäyntiautomatiikkaan tai polttoaineen syöttöjärjestelmään tai molempiin. Tarvittavien investointien suuruus on keskimäärin rinnankäyntiautomatiikan osalta 300 mk/kW ja polttoainejärjestelmän osalta 140 mk/kW asennustyöt mukaan lukien. 132 MW:n tehoisen aggregaattiryhmän huipunleikkausinvestointi on 147 milj. mk pienempi kuin saman tehoisen kaasuturbiinivoimalaitoksen investointi.

KW - electric power

KW - peak clipping

KW - aggregates

KW - diesel machines

M3 - Report

SN - 951-38-3980-X

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Pienten varavoimakoneiden käyttö sähkön huipputehon leikkauksessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Pihala H, Tuomela J, Kärkkäinen S. Pienten varavoimakoneiden käyttö sähkön huipputehon leikkauksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 146 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 732).