Pienydinvoiman luvitus ja turvallisuuden varmistaminen. Pieni opas kuntien päätöksenteon ja hankkeiden valmistelun tueksi.

Pienydinvoima on uusi vaihtoehto kunnille hiilineutraalin energian tuotantoon. Pienydinvoimaa voidaan reaktorityypistä ja kapasiteetista riippuen käyttää joko kaukolämmön, sähkön tai molempien tuotantoon. Tämä asettaa kunnat ja kuntien energiayhtiöt usein uuteen tilanteeseen, jossa hankkeen kehityksessä on huomioitava tavallisia rakennushankkeita ohjaavien vaatimusten lisäksi ydinenergialaista tulevat vaatimukset laitoksen paikanvalinnalle ja luvitukselle. Tämän pikkuoppaan tarkoitus on auttaa kuntia, kuntien päätöksentekijöitä ja tulevia hankekehittäjiä ymmärtämään paremmin pienydinvoimalaitoshankkeisiin liittyviä ominaispiirteitä ja mitä asioita kannattaa ottaa huomioon hankkeen edetessä. Tätä opasta kirjoittaessa sekä ydinenergialakia ja alueidenkäyttölakia on uudistettu ja oppaassa esitetyt kaavoitukseen ja ydinenergialain mukaiseen luvitukseen liittyvät tiedot perustuvat näiden lakien luonnoksiin. Tästä syystä ajantasaiset tiedot ja viranomaisohjeet tulee aina varmistaa lisäksi suoraan vastuussa olevilta viranomaisilta. Tätä opasta voidaan kuitenkin käyttää esitietona hankkeiden valmistelun ja päätöksenteon tueksi.

Hankkeiden ydinenergialain mukainen luvitus etenee vaiheittain sisältäen ydinlaitoksen periaatepäätöksen, rakentamisluvan ja käyttöluvan. Lisäksi pienydinvoimalaitoshanke vaatii ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA on vaatimus rakentamisluvalle ja SOVA on osa periaatepäätöstä) sekä muita lupia. Paikanvalinnassa ja kaavoituksessa on huomioitava kullekin ydinvoimalaitokselle erikseen määritelty riittävän suuri suojavyöhyke, varautumisalue, paikkaan liittyvät riskit ja muut etukäteen määritellyt pakanvalintakriteerit, kuten esimerkiksi etäisyys sähkö- tai kaukolämpöverkkoon. Soveltuvien sijaintipaikkojen kartoitus, vertailu ja lopullinen paikanvalinta suositellaan tekemään vaiheittain. Luvanhakijan vastuu korostuu hankkeeseen liittyvien tarpeellisten selvitysten teettämisessä. Säteilyturvakeskus (STUK) arvioi tehtyjen selvitysten perusteella täyttääkö sijaintipaikka sille asetetut ydinenergialain mukaiset vaatimukset.

Pienydinvoimalaitoshankkeilla on useita mahdollisia organisoitumismalleja. Merkittävää hankkeen kannalta on hankekehittäjän ja erityisesti luvanhakijan ydinenergiaan liittyvä osaaminen, hyvä turvallisuuskulttuuri, pitkäaikainen sitoutuminen ja riittävän hyvät taloudelliset resurssit. Luvanhakijana voi olla esimerkiksi kunnan energiayhtiö, suurempi konsortio tai valtakunnallinen energiayhtiö/palveluntuottaja. Ydinvoimalaitoksen operaattori voisi olla myös erillinen toimija, joka vastaa reaktorin turvallisesta käytöstä. Omistajina voi olla esimerkiksi kunta, kuntayhtymä tai energiayhtiö. Reaktorin toimittaja vastaa myymästään reaktoritekniikasta. Luvanhakija on vastuussa myös ydinjätehuollon järjestämisestä ja siihen liittyvistä kustannuksista. Ydinjätehuolto voidaan järjestää joko luvanhakijan toimesta tai jätehuoltovelvollisuus voidaan tietyin ehdoin ja kaupallisin sopimuksin siirtää toiselle osapuolelle. Erityisesti käytetyn ydinpolttoaineen ja korkea-aktiivisen jätteen osalta keskitetty ydinjätehuolto on suositeltavaa riittävän asiantuntemuksen ja osaamisen varmistamiseksi.

Ydinvoiman käyttö edellyttää, että ydinvoimalaitos on suunniteltu turvalliseksi, sen käyttö on turvallista ja että laitoksella on toimivat suunnitelmat valmiustilanteita varten. Ydinvoiman käyttö kunnissa tulee olla myös sosiaalisesti hyväksyttävää. Tämä tarkoittaa, että luvanhaltija ja kunta sekä tiedottavat hankkeen valmistelusta ja etenemisestä mahdollisimman avoimesti ja kattavasti että mahdollistavat kuntalaisten osallistumisen, vuoropuhelun ja vaikutusmahdollisuudet läpi hankevalmistelun ja laitoksen koko elinkaaren. Pienydinvoiman kannatus Suomessa on tällä hetkellä pääsääntöisesti hyvällä tasolla ja myös asukaskyselyn perusteella kaupunkilaisten enemmistö suhtautuu myönteisesti pienydinvoimaan. Hyväksyntä kuitenkin heikkenee sijoitettaessa voimaloita omaan kuntaan ja erityisesti lähiympäristöön. Turvallisuuskäsitykset ja ydinjätehuollon ratkaisut jakavat mielipiteitä, ja päätöksenteolta toivotaan avointa viestintää ja osallistavia toimintatapoja. Ydinjätehuollon osalta tarvitaan lisää tiedotusta ja keskustelua jätehuollon järjestämisen eri vaihtoehdoista.