Pilkkeen kuivuminen varastossa

Risto Laine, Eino Kiukaanniemi, Pauli Haapasalo

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen päätavoitteena on ollut saada tietoa siitä, kuivuuko suuripalainen hake (pilke) pienehköissä varastokasoissa ja sisävarastossa yhden kuivumiskauden sisältävän varastoinnin aikana. Pilkkeen laadun, lähinnä kuiva-ainepainon, muutoksia on seurattu vain silmämääräisin havainnoin värissä sekä homeen ja lahon esiintymisessä tapahtuvista muutoksista. Hakkeen (ja pilkkeen) kuiva-ainepaino ja kosteus määräävät pääasiassa sen lämpösisällön. Aluksi esitetään puun kuivumisen teoriaa sekä vakiona pysyvissä että muuttuvissa ulkoisissa oloissa. Esitys koskee pääosiltaan puun syiden kyllästymispisteen alapoolista kuivumisaluetta. Itse varastointikokeet toteutettiin siten, että Tikkakoskelle tehtiin neljä pilkekasaa ja kaksi hakekasaa ja Jyväskylän maalaiskunnan Nyrölässä varastoitiin pilkettä maatilan talousrakennuksessa. Tikkakosken pilkekasoista oli kaksi tehty tuoreesta puusta ja kaksi rasikuivasta. Hakekasat oli tehty tuoreesta puusta samoin kuin Nyrölän pilkevarastokin. Tikkakosken pilkevarastosta oli toinen tuoreesta puusta ja toinen rasikuivasta puusta tehty sekä toinen hakekasoista peitettiin rei'itetyllä muovilla. Eri varastojen alku- ja loppukosteuksia tarkasteltaessa ja virhemahdollisuudet huomioon otteen voitaneen sanoa, että kattamattoman tuoreen pilkekasan keskimääräinen kosteus on pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan katettu tuore pilkekasa on kuivunut n. 20 %. Kattamaton rasikuiva pilkekasa on kostunut n. 10 % ja katettu rasikuiva pilkekasa on kuivunut n. 10 %. Kattamaton hakekasa on pysynyt lähes ennallaan ja katettu hakekasa on kuivunut n. 10 %. Pilkkeen varastolato on kuivunut n. 20 %. Pilkkeen ja hakkeen alku- ja loppukosteuserojen vaikutusta omakotitalon lämmitykseen käytettävään polttoaineen lämpösisältöön ja polton hyötysuhteeseen ja sitä kautta polttoainekustannuksiin voidaan teoreettisluontoisesti laskea. Tässä tutkimuksessa on laskettu n. 150 m2:n omakotitalon vuotuiset hakkeen käytön polttoainekustannukset tutkimuksen varastojen alku- ja loppukosteuksilla. Karkeasti arvioiden kattamattoman tuoreen pilkekasan alku- ja loppukosteuserosta johtuva kustannussäästö on runsaan 10 %:n luokkaa. Katetun turpeen pilkekasan osalta on kustannussäästö 20 %:n luokkaa. Kattamattoman rasikuivan pilkekasan kostumisesta johtuen tulee kasan kosteuserolla runsaan 20 %:n kustannuslisä. Katetun rasikuivan pilkekasan kosteuserolla on kustannussäästö lähes olematon. Kattamattoman hakekasan kostumisesta johtuen on kustannuslisä runsaat 10 %. Katetun hakekasan osalta on kustannussäästö lähes 20 %. Pilkkeen varastoladossa tapahtuneen kuivumisen seurauksena on säästö polttoainekustannaksissa lähes 30 %. Tuloksissa ei ole otettu huomioon mahdollisia varastoinnin kuiva-ainetappioita. Ne eivät liene kuitenkaan merkittäviä varsinkaan pilkkeellä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages76
ISBN (Print)951-38-1481-5
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number111
ISSN0358-5077

Fingerprint

hake
drying

Cite this

Laine, R., Kiukaanniemi, E., & Haapasalo, P. (1982). Pilkkeen kuivuminen varastossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 111
Laine, Risto ; Kiukaanniemi, Eino ; Haapasalo, Pauli. / Pilkkeen kuivuminen varastossa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 111).
@book{98fe6bab406943058ddaac6530f5ea6a,
title = "Pilkkeen kuivuminen varastossa",
abstract = "Tutkimuksen p{\"a}{\"a}tavoitteena on ollut saada tietoa siit{\"a}, kuivuuko suuripalainen hake (pilke) pienehk{\"o}iss{\"a} varastokasoissa ja sis{\"a}varastossa yhden kuivumiskauden sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}n varastoinnin aikana. Pilkkeen laadun, l{\"a}hinn{\"a} kuiva-ainepainon, muutoksia on seurattu vain silm{\"a}m{\"a}{\"a}r{\"a}isin havainnoin v{\"a}riss{\"a} sek{\"a} homeen ja lahon esiintymisess{\"a} tapahtuvista muutoksista. Hakkeen (ja pilkkeen) kuiva-ainepaino ja kosteus m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}v{\"a}t p{\"a}{\"a}asiassa sen l{\"a}mp{\"o}sis{\"a}ll{\"o}n. Aluksi esitet{\"a}{\"a}n puun kuivumisen teoriaa sek{\"a} vakiona pysyviss{\"a} ett{\"a} muuttuvissa ulkoisissa oloissa. Esitys koskee p{\"a}{\"a}osiltaan puun syiden kyll{\"a}stymispisteen alapoolista kuivumisaluetta. Itse varastointikokeet toteutettiin siten, ett{\"a} Tikkakoskelle tehtiin nelj{\"a} pilkekasaa ja kaksi hakekasaa ja Jyv{\"a}skyl{\"a}n maalaiskunnan Nyr{\"o}l{\"a}ss{\"a} varastoitiin pilkett{\"a} maatilan talousrakennuksessa. Tikkakosken pilkekasoista oli kaksi tehty tuoreesta puusta ja kaksi rasikuivasta. Hakekasat oli tehty tuoreesta puusta samoin kuin Nyr{\"o}l{\"a}n pilkevarastokin. Tikkakosken pilkevarastosta oli toinen tuoreesta puusta ja toinen rasikuivasta puusta tehty sek{\"a} toinen hakekasoista peitettiin rei'itetyll{\"a} muovilla. Eri varastojen alku- ja loppukosteuksia tarkasteltaessa ja virhemahdollisuudet huomioon otteen voitaneen sanoa, ett{\"a} kattamattoman tuoreen pilkekasan keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen kosteus on pysynyt l{\"a}hes ennallaan. Sen sijaan katettu tuore pilkekasa on kuivunut n. 20 {\%}. Kattamaton rasikuiva pilkekasa on kostunut n. 10 {\%} ja katettu rasikuiva pilkekasa on kuivunut n. 10 {\%}. Kattamaton hakekasa on pysynyt l{\"a}hes ennallaan ja katettu hakekasa on kuivunut n. 10 {\%}. Pilkkeen varastolato on kuivunut n. 20 {\%}. Pilkkeen ja hakkeen alku- ja loppukosteuserojen vaikutusta omakotitalon l{\"a}mmitykseen k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}{\"a}n polttoaineen l{\"a}mp{\"o}sis{\"a}lt{\"o}{\"o}n ja polton hy{\"o}tysuhteeseen ja sit{\"a} kautta polttoainekustannuksiin voidaan teoreettisluontoisesti laskea. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa on laskettu n. 150 m2:n omakotitalon vuotuiset hakkeen k{\"a}yt{\"o}n polttoainekustannukset tutkimuksen varastojen alku- ja loppukosteuksilla. Karkeasti arvioiden kattamattoman tuoreen pilkekasan alku- ja loppukosteuserosta johtuva kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o} on runsaan 10 {\%}:n luokkaa. Katetun turpeen pilkekasan osalta on kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o} 20 {\%}:n luokkaa. Kattamattoman rasikuivan pilkekasan kostumisesta johtuen tulee kasan kosteuserolla runsaan 20 {\%}:n kustannuslis{\"a}. Katetun rasikuivan pilkekasan kosteuserolla on kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o} l{\"a}hes olematon. Kattamattoman hakekasan kostumisesta johtuen on kustannuslis{\"a} runsaat 10 {\%}. Katetun hakekasan osalta on kustannuss{\"a}{\"a}st{\"o} l{\"a}hes 20 {\%}. Pilkkeen varastoladossa tapahtuneen kuivumisen seurauksena on s{\"a}{\"a}st{\"o} polttoainekustannaksissa l{\"a}hes 30 {\%}. Tuloksissa ei ole otettu huomioon mahdollisia varastoinnin kuiva-ainetappioita. Ne eiv{\"a}t liene kuitenkaan merkitt{\"a}vi{\"a} varsinkaan pilkkeell{\"a}.",
author = "Risto Laine and Eino Kiukaanniemi and Pauli Haapasalo",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1481-5",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "111",
address = "Finland",

}

Laine, R, Kiukaanniemi, E & Haapasalo, P 1982, Pilkkeen kuivuminen varastossa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 111, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pilkkeen kuivuminen varastossa. / Laine, Risto; Kiukaanniemi, Eino; Haapasalo, Pauli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 111).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pilkkeen kuivuminen varastossa

AU - Laine, Risto

AU - Kiukaanniemi, Eino

AU - Haapasalo, Pauli

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Tutkimuksen päätavoitteena on ollut saada tietoa siitä, kuivuuko suuripalainen hake (pilke) pienehköissä varastokasoissa ja sisävarastossa yhden kuivumiskauden sisältävän varastoinnin aikana. Pilkkeen laadun, lähinnä kuiva-ainepainon, muutoksia on seurattu vain silmämääräisin havainnoin värissä sekä homeen ja lahon esiintymisessä tapahtuvista muutoksista. Hakkeen (ja pilkkeen) kuiva-ainepaino ja kosteus määräävät pääasiassa sen lämpösisällön. Aluksi esitetään puun kuivumisen teoriaa sekä vakiona pysyvissä että muuttuvissa ulkoisissa oloissa. Esitys koskee pääosiltaan puun syiden kyllästymispisteen alapoolista kuivumisaluetta. Itse varastointikokeet toteutettiin siten, että Tikkakoskelle tehtiin neljä pilkekasaa ja kaksi hakekasaa ja Jyväskylän maalaiskunnan Nyrölässä varastoitiin pilkettä maatilan talousrakennuksessa. Tikkakosken pilkekasoista oli kaksi tehty tuoreesta puusta ja kaksi rasikuivasta. Hakekasat oli tehty tuoreesta puusta samoin kuin Nyrölän pilkevarastokin. Tikkakosken pilkevarastosta oli toinen tuoreesta puusta ja toinen rasikuivasta puusta tehty sekä toinen hakekasoista peitettiin rei'itetyllä muovilla. Eri varastojen alku- ja loppukosteuksia tarkasteltaessa ja virhemahdollisuudet huomioon otteen voitaneen sanoa, että kattamattoman tuoreen pilkekasan keskimääräinen kosteus on pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan katettu tuore pilkekasa on kuivunut n. 20 %. Kattamaton rasikuiva pilkekasa on kostunut n. 10 % ja katettu rasikuiva pilkekasa on kuivunut n. 10 %. Kattamaton hakekasa on pysynyt lähes ennallaan ja katettu hakekasa on kuivunut n. 10 %. Pilkkeen varastolato on kuivunut n. 20 %. Pilkkeen ja hakkeen alku- ja loppukosteuserojen vaikutusta omakotitalon lämmitykseen käytettävään polttoaineen lämpösisältöön ja polton hyötysuhteeseen ja sitä kautta polttoainekustannuksiin voidaan teoreettisluontoisesti laskea. Tässä tutkimuksessa on laskettu n. 150 m2:n omakotitalon vuotuiset hakkeen käytön polttoainekustannukset tutkimuksen varastojen alku- ja loppukosteuksilla. Karkeasti arvioiden kattamattoman tuoreen pilkekasan alku- ja loppukosteuserosta johtuva kustannussäästö on runsaan 10 %:n luokkaa. Katetun turpeen pilkekasan osalta on kustannussäästö 20 %:n luokkaa. Kattamattoman rasikuivan pilkekasan kostumisesta johtuen tulee kasan kosteuserolla runsaan 20 %:n kustannuslisä. Katetun rasikuivan pilkekasan kosteuserolla on kustannussäästö lähes olematon. Kattamattoman hakekasan kostumisesta johtuen on kustannuslisä runsaat 10 %. Katetun hakekasan osalta on kustannussäästö lähes 20 %. Pilkkeen varastoladossa tapahtuneen kuivumisen seurauksena on säästö polttoainekustannaksissa lähes 30 %. Tuloksissa ei ole otettu huomioon mahdollisia varastoinnin kuiva-ainetappioita. Ne eivät liene kuitenkaan merkittäviä varsinkaan pilkkeellä.

AB - Tutkimuksen päätavoitteena on ollut saada tietoa siitä, kuivuuko suuripalainen hake (pilke) pienehköissä varastokasoissa ja sisävarastossa yhden kuivumiskauden sisältävän varastoinnin aikana. Pilkkeen laadun, lähinnä kuiva-ainepainon, muutoksia on seurattu vain silmämääräisin havainnoin värissä sekä homeen ja lahon esiintymisessä tapahtuvista muutoksista. Hakkeen (ja pilkkeen) kuiva-ainepaino ja kosteus määräävät pääasiassa sen lämpösisällön. Aluksi esitetään puun kuivumisen teoriaa sekä vakiona pysyvissä että muuttuvissa ulkoisissa oloissa. Esitys koskee pääosiltaan puun syiden kyllästymispisteen alapoolista kuivumisaluetta. Itse varastointikokeet toteutettiin siten, että Tikkakoskelle tehtiin neljä pilkekasaa ja kaksi hakekasaa ja Jyväskylän maalaiskunnan Nyrölässä varastoitiin pilkettä maatilan talousrakennuksessa. Tikkakosken pilkekasoista oli kaksi tehty tuoreesta puusta ja kaksi rasikuivasta. Hakekasat oli tehty tuoreesta puusta samoin kuin Nyrölän pilkevarastokin. Tikkakosken pilkevarastosta oli toinen tuoreesta puusta ja toinen rasikuivasta puusta tehty sekä toinen hakekasoista peitettiin rei'itetyllä muovilla. Eri varastojen alku- ja loppukosteuksia tarkasteltaessa ja virhemahdollisuudet huomioon otteen voitaneen sanoa, että kattamattoman tuoreen pilkekasan keskimääräinen kosteus on pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan katettu tuore pilkekasa on kuivunut n. 20 %. Kattamaton rasikuiva pilkekasa on kostunut n. 10 % ja katettu rasikuiva pilkekasa on kuivunut n. 10 %. Kattamaton hakekasa on pysynyt lähes ennallaan ja katettu hakekasa on kuivunut n. 10 %. Pilkkeen varastolato on kuivunut n. 20 %. Pilkkeen ja hakkeen alku- ja loppukosteuserojen vaikutusta omakotitalon lämmitykseen käytettävään polttoaineen lämpösisältöön ja polton hyötysuhteeseen ja sitä kautta polttoainekustannuksiin voidaan teoreettisluontoisesti laskea. Tässä tutkimuksessa on laskettu n. 150 m2:n omakotitalon vuotuiset hakkeen käytön polttoainekustannukset tutkimuksen varastojen alku- ja loppukosteuksilla. Karkeasti arvioiden kattamattoman tuoreen pilkekasan alku- ja loppukosteuserosta johtuva kustannussäästö on runsaan 10 %:n luokkaa. Katetun turpeen pilkekasan osalta on kustannussäästö 20 %:n luokkaa. Kattamattoman rasikuivan pilkekasan kostumisesta johtuen tulee kasan kosteuserolla runsaan 20 %:n kustannuslisä. Katetun rasikuivan pilkekasan kosteuserolla on kustannussäästö lähes olematon. Kattamattoman hakekasan kostumisesta johtuen on kustannuslisä runsaat 10 %. Katetun hakekasan osalta on kustannussäästö lähes 20 %. Pilkkeen varastoladossa tapahtuneen kuivumisen seurauksena on säästö polttoainekustannaksissa lähes 30 %. Tuloksissa ei ole otettu huomioon mahdollisia varastoinnin kuiva-ainetappioita. Ne eivät liene kuitenkaan merkittäviä varsinkaan pilkkeellä.

M3 - Report

SN - 951-38-1481-5

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Pilkkeen kuivuminen varastossa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Laine R, Kiukaanniemi E, Haapasalo P. Pilkkeen kuivuminen varastossa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 111).