Pilkkeen kuivuminen varastossa

Risto Laine, Eino Kiukaanniemi, Pauli Haapasalo

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimuksen päätavoitteena on ollut saada tietoa siitä, kuivuuko suuripalainen hake (pilke) pienehköissä varastokasoissa ja sisävarastossa yhden kuivumiskauden sisältävän varastoinnin aikana. Pilkkeen laadun, lähinnä kuiva-ainepainon, muutoksia on seurattu vain silmämääräisin havainnoin värissä sekä homeen ja lahon esiintymisessä tapahtuvista muutoksista. Hakkeen (ja pilkkeen) kuiva-ainepaino ja kosteus määräävät pääasiassa sen lämpösisällön. Aluksi esitetään puun kuivumisen teoriaa sekä vakiona pysyvissä että muuttuvissa ulkoisissa oloissa. Esitys koskee pääosiltaan puun syiden kyllästymispisteen alapoolista kuivumisaluetta. Itse varastointikokeet toteutettiin siten, että Tikkakoskelle tehtiin neljä pilkekasaa ja kaksi hakekasaa ja Jyväskylän maalaiskunnan Nyrölässä varastoitiin pilkettä maatilan talousrakennuksessa. Tikkakosken pilkekasoista oli kaksi tehty tuoreesta puusta ja kaksi rasikuivasta. Hakekasat oli tehty tuoreesta puusta samoin kuin Nyrölän pilkevarastokin. Tikkakosken pilkevarastosta oli toinen tuoreesta puusta ja toinen rasikuivasta puusta tehty sekä toinen hakekasoista peitettiin rei'itetyllä muovilla. Eri varastojen alku- ja loppukosteuksia tarkasteltaessa ja virhemahdollisuudet huomioon otteen voitaneen sanoa, että kattamattoman tuoreen pilkekasan keskimääräinen kosteus on pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan katettu tuore pilkekasa on kuivunut n. 20 %. Kattamaton rasikuiva pilkekasa on kostunut n. 10 % ja katettu rasikuiva pilkekasa on kuivunut n. 10 %. Kattamaton hakekasa on pysynyt lähes ennallaan ja katettu hakekasa on kuivunut n. 10 %. Pilkkeen varastolato on kuivunut n. 20 %. Pilkkeen ja hakkeen alku- ja loppukosteuserojen vaikutusta omakotitalon lämmitykseen käytettävään polttoaineen lämpösisältöön ja polton hyötysuhteeseen ja sitä kautta polttoainekustannuksiin voidaan teoreettisluontoisesti laskea. Tässä tutkimuksessa on laskettu n. 150 m2:n omakotitalon vuotuiset hakkeen käytön polttoainekustannukset tutkimuksen varastojen alku- ja loppukosteuksilla. Karkeasti arvioiden kattamattoman tuoreen pilkekasan alku- ja loppukosteuserosta johtuva kustannussäästö on runsaan 10 %:n luokkaa. Katetun turpeen pilkekasan osalta on kustannussäästö 20 %:n luokkaa. Kattamattoman rasikuivan pilkekasan kostumisesta johtuen tulee kasan kosteuserolla runsaan 20 %:n kustannuslisä. Katetun rasikuivan pilkekasan kosteuserolla on kustannussäästö lähes olematon. Kattamattoman hakekasan kostumisesta johtuen on kustannuslisä runsaat 10 %. Katetun hakekasan osalta on kustannussäästö lähes 20 %. Pilkkeen varastoladossa tapahtuneen kuivumisen seurauksena on säästö polttoainekustannaksissa lähes 30 %. Tuloksissa ei ole otettu huomioon mahdollisia varastoinnin kuiva-ainetappioita. Ne eivät liene kuitenkaan merkittäviä varsinkaan pilkkeellä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages76
ISBN (Print)951-38-1481-5
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number111
ISSN0358-5077

Cite this

Laine, R., Kiukaanniemi, E., & Haapasalo, P. (1982). Pilkkeen kuivuminen varastossa. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 111