TY - BOOK
T1 - Pilkkeen kuivuminen varastossa
AU - Laine, Risto
AU - Kiukaanniemi, Eino
AU - Haapasalo, Pauli
PY - 1982
Y1 - 1982
N2 - Tutkimuksen päätavoitteena on ollut saada tietoa siitä,
kuivuuko suuripalainen hake (pilke) pienehköissä
varastokasoissa ja sisävarastossa yhden kuivumiskauden
sisältävän varastoinnin aikana. Pilkkeen laadun, lähinnä
kuiva-ainepainon, muutoksia on seurattu vain
silmämääräisin havainnoin värissä sekä homeen ja lahon
esiintymisessä tapahtuvista muutoksista. Hakkeen (ja
pilkkeen) kuiva-ainepaino ja kosteus määräävät pääasiassa
sen lämpösisällön.
Aluksi esitetään puun kuivumisen teoriaa sekä vakiona
pysyvissä että muuttuvissa ulkoisissa oloissa. Esitys
koskee pääosiltaan puun syiden kyllästymispisteen
alapoolista kuivumisaluetta.
Itse varastointikokeet toteutettiin siten, että
Tikkakoskelle tehtiin neljä pilkekasaa ja kaksi hakekasaa
ja Jyväskylän maalaiskunnan Nyrölässä varastoitiin
pilkettä maatilan talousrakennuksessa. Tikkakosken
pilkekasoista oli kaksi tehty tuoreesta puusta ja kaksi
rasikuivasta. Hakekasat oli tehty tuoreesta puusta samoin
kuin Nyrölän pilkevarastokin. Tikkakosken pilkevarastosta
oli toinen tuoreesta puusta ja toinen rasikuivasta puusta
tehty sekä toinen hakekasoista peitettiin rei'itetyllä
muovilla.
Eri varastojen alku- ja loppukosteuksia tarkasteltaessa
ja virhemahdollisuudet huomioon otteen voitaneen sanoa,
että kattamattoman tuoreen pilkekasan keskimääräinen
kosteus on pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan katettu
tuore pilkekasa on kuivunut n. 20 %. Kattamaton rasikuiva
pilkekasa on kostunut n. 10 % ja katettu rasikuiva
pilkekasa on kuivunut n. 10 %. Kattamaton hakekasa on
pysynyt lähes ennallaan ja katettu hakekasa on kuivunut
n. 10 %. Pilkkeen varastolato on kuivunut n. 20 %.
Pilkkeen ja hakkeen alku- ja loppukosteuserojen
vaikutusta omakotitalon lämmitykseen käytettävään
polttoaineen lämpösisältöön ja polton hyötysuhteeseen ja
sitä kautta polttoainekustannuksiin voidaan
teoreettisluontoisesti laskea. Tässä tutkimuksessa on
laskettu n. 150 m2:n omakotitalon vuotuiset hakkeen
käytön polttoainekustannukset tutkimuksen varastojen
alku- ja loppukosteuksilla. Karkeasti arvioiden
kattamattoman tuoreen pilkekasan alku- ja
loppukosteuserosta johtuva kustannussäästö on runsaan 10
%:n luokkaa. Katetun turpeen pilkekasan osalta on
kustannussäästö 20 %:n luokkaa. Kattamattoman rasikuivan
pilkekasan kostumisesta johtuen tulee kasan kosteuserolla
runsaan 20 %:n kustannuslisä. Katetun rasikuivan
pilkekasan kosteuserolla on kustannussäästö lähes
olematon. Kattamattoman hakekasan kostumisesta johtuen on
kustannuslisä runsaat 10 %. Katetun hakekasan osalta on
kustannussäästö lähes 20 %. Pilkkeen varastoladossa
tapahtuneen kuivumisen seurauksena on säästö
polttoainekustannaksissa lähes 30 %.
Tuloksissa ei ole otettu huomioon mahdollisia
varastoinnin kuiva-ainetappioita. Ne eivät liene
kuitenkaan merkittäviä varsinkaan pilkkeellä.
AB - Tutkimuksen päätavoitteena on ollut saada tietoa siitä,
kuivuuko suuripalainen hake (pilke) pienehköissä
varastokasoissa ja sisävarastossa yhden kuivumiskauden
sisältävän varastoinnin aikana. Pilkkeen laadun, lähinnä
kuiva-ainepainon, muutoksia on seurattu vain
silmämääräisin havainnoin värissä sekä homeen ja lahon
esiintymisessä tapahtuvista muutoksista. Hakkeen (ja
pilkkeen) kuiva-ainepaino ja kosteus määräävät pääasiassa
sen lämpösisällön.
Aluksi esitetään puun kuivumisen teoriaa sekä vakiona
pysyvissä että muuttuvissa ulkoisissa oloissa. Esitys
koskee pääosiltaan puun syiden kyllästymispisteen
alapoolista kuivumisaluetta.
Itse varastointikokeet toteutettiin siten, että
Tikkakoskelle tehtiin neljä pilkekasaa ja kaksi hakekasaa
ja Jyväskylän maalaiskunnan Nyrölässä varastoitiin
pilkettä maatilan talousrakennuksessa. Tikkakosken
pilkekasoista oli kaksi tehty tuoreesta puusta ja kaksi
rasikuivasta. Hakekasat oli tehty tuoreesta puusta samoin
kuin Nyrölän pilkevarastokin. Tikkakosken pilkevarastosta
oli toinen tuoreesta puusta ja toinen rasikuivasta puusta
tehty sekä toinen hakekasoista peitettiin rei'itetyllä
muovilla.
Eri varastojen alku- ja loppukosteuksia tarkasteltaessa
ja virhemahdollisuudet huomioon otteen voitaneen sanoa,
että kattamattoman tuoreen pilkekasan keskimääräinen
kosteus on pysynyt lähes ennallaan. Sen sijaan katettu
tuore pilkekasa on kuivunut n. 20 %. Kattamaton rasikuiva
pilkekasa on kostunut n. 10 % ja katettu rasikuiva
pilkekasa on kuivunut n. 10 %. Kattamaton hakekasa on
pysynyt lähes ennallaan ja katettu hakekasa on kuivunut
n. 10 %. Pilkkeen varastolato on kuivunut n. 20 %.
Pilkkeen ja hakkeen alku- ja loppukosteuserojen
vaikutusta omakotitalon lämmitykseen käytettävään
polttoaineen lämpösisältöön ja polton hyötysuhteeseen ja
sitä kautta polttoainekustannuksiin voidaan
teoreettisluontoisesti laskea. Tässä tutkimuksessa on
laskettu n. 150 m2:n omakotitalon vuotuiset hakkeen
käytön polttoainekustannukset tutkimuksen varastojen
alku- ja loppukosteuksilla. Karkeasti arvioiden
kattamattoman tuoreen pilkekasan alku- ja
loppukosteuserosta johtuva kustannussäästö on runsaan 10
%:n luokkaa. Katetun turpeen pilkekasan osalta on
kustannussäästö 20 %:n luokkaa. Kattamattoman rasikuivan
pilkekasan kostumisesta johtuen tulee kasan kosteuserolla
runsaan 20 %:n kustannuslisä. Katetun rasikuivan
pilkekasan kosteuserolla on kustannussäästö lähes
olematon. Kattamattoman hakekasan kostumisesta johtuen on
kustannuslisä runsaat 10 %. Katetun hakekasan osalta on
kustannussäästö lähes 20 %. Pilkkeen varastoladossa
tapahtuneen kuivumisen seurauksena on säästö
polttoainekustannaksissa lähes 30 %.
Tuloksissa ei ole otettu huomioon mahdollisia
varastoinnin kuiva-ainetappioita. Ne eivät liene
kuitenkaan merkittäviä varsinkaan pilkkeellä.
M3 - Report
SN - 951-38-1481-5
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Pilkkeen kuivuminen varastossa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -