Pintaturve maanparannusaineena ja kuivikkeena

Matti Kytö, Kai Sipilä, Rabbe Thun

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Polttokäyttöön huonosti soveltuvan pintaturpeen käyttömahdollisuuksia maanparannusaineena tai karjasuojissa kuivikkeena selvitetään. Työ perustuu kirjallisuuteen sekä alan asiantuntijoiden haastatteluihin ja liittyy laajempaan pintaturpeen mahdollisia käyttömuotoja selvittävään projektiin. Polttoturvetuotantoon valmisteltavilta soilta nostetaan nykyisellä tuotantonopeudella pintaturvetta noin 1 milj. m3 vuodessa. Polttoturvetuotannon arvioidaan kohoavan 1990-luvulla 20 - 30 milj. m3:iin vuodessa, jolloin pintaturvetta saataisiin 2 - 3 milj. m3 vuodessa. Nykyisin pintaturvetta käytetään pääasiassa kasvuturpeena. Tulokset turpeen käytöstä maanparannukseen vaihtelevat erittäin paljon. Toisinaan on saatu huomattava lisäsato, toisaalla sato ei ole lisääntynyt ollenkaan. Tuloksiin vaikuttavat ainakin viljelyalueen maalaji, kasvukauden sää ja lisätty turvemäärä. Parhaat tulokset on saatu sellaisilla hiesusavimailla, joilla savipitoisuus lisääntyy pohjamaata kohti. Positiivinen tulos johtunee maan vesitalouden parantumisesta kasvukauden alussa. Turvetta on lisättävä 300 - 400 m3/ha. Tällöinkin huomattava lisäsato voidaan saada vain 3 - 5 vuotena lisäyksen jälkeen. Kasvukauden sään ollessa suotuisa sadonlisäys jää pieneksi. Turvetta olisi käytettävä maanparannusaineena ensisijaisesti vaativien kasvien viljelyssä. Olkeen ja puuhun verrattuna hyvä kuiviketurve pystyy sitomaan itseensä enemmän sekä nestettä että ammoniakkityppeä. Kuiviketurpeena on käytettävä nimenomaan vähän maatunutta rahkaturvetta, joka pölyää vähiten ja sitoo parhaiten ammoniakkia. Suurin käyttöpotentiaali kuiviketurpeella on karjatiloilla, joilla virtsa tai suuri osa siitä imeytetään kuivikkeisiin. Hyvä kuiviketurve pystynee sitomaan olkeen ja puruun verrattuna ylimääräisiä ravinteita 6 - 8 mk:n arvosta kuutiometriä kohti.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages52
    ISBN (Print)951-38-1850-0
    Publication statusPublished - 1983
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
    Number240
    ISSN0358-5085

    Fingerprint

    peat soils

    Cite this

    Kytö, M., Sipilä, K., & Thun, R. (1983). Pintaturve maanparannusaineena ja kuivikkeena. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 240
    Kytö, Matti ; Sipilä, Kai ; Thun, Rabbe. / Pintaturve maanparannusaineena ja kuivikkeena. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 52 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 240).
    @book{3dca2d6e1f914d32b10a841d329ff392,
    title = "Pintaturve maanparannusaineena ja kuivikkeena",
    abstract = "Polttok{\"a}ytt{\"o}{\"o}n huonosti soveltuvan pintaturpeen k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuuksia maanparannusaineena tai karjasuojissa kuivikkeena selvitet{\"a}{\"a}n. Ty{\"o} perustuu kirjallisuuteen sek{\"a} alan asiantuntijoiden haastatteluihin ja liittyy laajempaan pintaturpeen mahdollisia k{\"a}ytt{\"o}muotoja selvitt{\"a}v{\"a}{\"a}n projektiin. Polttoturvetuotantoon valmisteltavilta soilta nostetaan nykyisell{\"a} tuotantonopeudella pintaturvetta noin 1 milj. m3 vuodessa. Polttoturvetuotannon arvioidaan kohoavan 1990-luvulla 20 - 30 milj. m3:iin vuodessa, jolloin pintaturvetta saataisiin 2 - 3 milj. m3 vuodessa. Nykyisin pintaturvetta k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}asiassa kasvuturpeena. Tulokset turpeen k{\"a}yt{\"o}st{\"a} maanparannukseen vaihtelevat eritt{\"a}in paljon. Toisinaan on saatu huomattava lis{\"a}sato, toisaalla sato ei ole lis{\"a}{\"a}ntynyt ollenkaan. Tuloksiin vaikuttavat ainakin viljelyalueen maalaji, kasvukauden s{\"a}{\"a} ja lis{\"a}tty turvem{\"a}{\"a}r{\"a}. Parhaat tulokset on saatu sellaisilla hiesusavimailla, joilla savipitoisuus lis{\"a}{\"a}ntyy pohjamaata kohti. Positiivinen tulos johtunee maan vesitalouden parantumisesta kasvukauden alussa. Turvetta on lis{\"a}tt{\"a}v{\"a} 300 - 400 m3/ha. T{\"a}ll{\"o}inkin huomattava lis{\"a}sato voidaan saada vain 3 - 5 vuotena lis{\"a}yksen j{\"a}lkeen. Kasvukauden s{\"a}{\"a}n ollessa suotuisa sadonlis{\"a}ys j{\"a}{\"a} pieneksi. Turvetta olisi k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} maanparannusaineena ensisijaisesti vaativien kasvien viljelyss{\"a}. Olkeen ja puuhun verrattuna hyv{\"a} kuiviketurve pystyy sitomaan itseens{\"a} enemm{\"a}n sek{\"a} nestett{\"a} ett{\"a} ammoniakkityppe{\"a}. Kuiviketurpeena on k{\"a}ytett{\"a}v{\"a} nimenomaan v{\"a}h{\"a}n maatunutta rahkaturvetta, joka p{\"o}ly{\"a}{\"a} v{\"a}hiten ja sitoo parhaiten ammoniakkia. Suurin k{\"a}ytt{\"o}potentiaali kuiviketurpeella on karjatiloilla, joilla virtsa tai suuri osa siit{\"a} imeytet{\"a}{\"a}n kuivikkeisiin. Hyv{\"a} kuiviketurve pystynee sitomaan olkeen ja puruun verrattuna ylim{\"a}{\"a}r{\"a}isi{\"a} ravinteita 6 - 8 mk:n arvosta kuutiometri{\"a} kohti.",
    author = "Matti Kyt{\"o} and Kai Sipil{\"a} and Rabbe Thun",
    year = "1983",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-1850-0",
    series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "240",
    address = "Finland",

    }

    Kytö, M, Sipilä, K & Thun, R 1983, Pintaturve maanparannusaineena ja kuivikkeena. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 240, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Pintaturve maanparannusaineena ja kuivikkeena. / Kytö, Matti; Sipilä, Kai; Thun, Rabbe.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 52 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 240).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Pintaturve maanparannusaineena ja kuivikkeena

    AU - Kytö, Matti

    AU - Sipilä, Kai

    AU - Thun, Rabbe

    PY - 1983

    Y1 - 1983

    N2 - Polttokäyttöön huonosti soveltuvan pintaturpeen käyttömahdollisuuksia maanparannusaineena tai karjasuojissa kuivikkeena selvitetään. Työ perustuu kirjallisuuteen sekä alan asiantuntijoiden haastatteluihin ja liittyy laajempaan pintaturpeen mahdollisia käyttömuotoja selvittävään projektiin. Polttoturvetuotantoon valmisteltavilta soilta nostetaan nykyisellä tuotantonopeudella pintaturvetta noin 1 milj. m3 vuodessa. Polttoturvetuotannon arvioidaan kohoavan 1990-luvulla 20 - 30 milj. m3:iin vuodessa, jolloin pintaturvetta saataisiin 2 - 3 milj. m3 vuodessa. Nykyisin pintaturvetta käytetään pääasiassa kasvuturpeena. Tulokset turpeen käytöstä maanparannukseen vaihtelevat erittäin paljon. Toisinaan on saatu huomattava lisäsato, toisaalla sato ei ole lisääntynyt ollenkaan. Tuloksiin vaikuttavat ainakin viljelyalueen maalaji, kasvukauden sää ja lisätty turvemäärä. Parhaat tulokset on saatu sellaisilla hiesusavimailla, joilla savipitoisuus lisääntyy pohjamaata kohti. Positiivinen tulos johtunee maan vesitalouden parantumisesta kasvukauden alussa. Turvetta on lisättävä 300 - 400 m3/ha. Tällöinkin huomattava lisäsato voidaan saada vain 3 - 5 vuotena lisäyksen jälkeen. Kasvukauden sään ollessa suotuisa sadonlisäys jää pieneksi. Turvetta olisi käytettävä maanparannusaineena ensisijaisesti vaativien kasvien viljelyssä. Olkeen ja puuhun verrattuna hyvä kuiviketurve pystyy sitomaan itseensä enemmän sekä nestettä että ammoniakkityppeä. Kuiviketurpeena on käytettävä nimenomaan vähän maatunutta rahkaturvetta, joka pölyää vähiten ja sitoo parhaiten ammoniakkia. Suurin käyttöpotentiaali kuiviketurpeella on karjatiloilla, joilla virtsa tai suuri osa siitä imeytetään kuivikkeisiin. Hyvä kuiviketurve pystynee sitomaan olkeen ja puruun verrattuna ylimääräisiä ravinteita 6 - 8 mk:n arvosta kuutiometriä kohti.

    AB - Polttokäyttöön huonosti soveltuvan pintaturpeen käyttömahdollisuuksia maanparannusaineena tai karjasuojissa kuivikkeena selvitetään. Työ perustuu kirjallisuuteen sekä alan asiantuntijoiden haastatteluihin ja liittyy laajempaan pintaturpeen mahdollisia käyttömuotoja selvittävään projektiin. Polttoturvetuotantoon valmisteltavilta soilta nostetaan nykyisellä tuotantonopeudella pintaturvetta noin 1 milj. m3 vuodessa. Polttoturvetuotannon arvioidaan kohoavan 1990-luvulla 20 - 30 milj. m3:iin vuodessa, jolloin pintaturvetta saataisiin 2 - 3 milj. m3 vuodessa. Nykyisin pintaturvetta käytetään pääasiassa kasvuturpeena. Tulokset turpeen käytöstä maanparannukseen vaihtelevat erittäin paljon. Toisinaan on saatu huomattava lisäsato, toisaalla sato ei ole lisääntynyt ollenkaan. Tuloksiin vaikuttavat ainakin viljelyalueen maalaji, kasvukauden sää ja lisätty turvemäärä. Parhaat tulokset on saatu sellaisilla hiesusavimailla, joilla savipitoisuus lisääntyy pohjamaata kohti. Positiivinen tulos johtunee maan vesitalouden parantumisesta kasvukauden alussa. Turvetta on lisättävä 300 - 400 m3/ha. Tällöinkin huomattava lisäsato voidaan saada vain 3 - 5 vuotena lisäyksen jälkeen. Kasvukauden sään ollessa suotuisa sadonlisäys jää pieneksi. Turvetta olisi käytettävä maanparannusaineena ensisijaisesti vaativien kasvien viljelyssä. Olkeen ja puuhun verrattuna hyvä kuiviketurve pystyy sitomaan itseensä enemmän sekä nestettä että ammoniakkityppeä. Kuiviketurpeena on käytettävä nimenomaan vähän maatunutta rahkaturvetta, joka pölyää vähiten ja sitoo parhaiten ammoniakkia. Suurin käyttöpotentiaali kuiviketurpeella on karjatiloilla, joilla virtsa tai suuri osa siitä imeytetään kuivikkeisiin. Hyvä kuiviketurve pystynee sitomaan olkeen ja puruun verrattuna ylimääräisiä ravinteita 6 - 8 mk:n arvosta kuutiometriä kohti.

    M3 - Report

    SN - 951-38-1850-0

    T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

    BT - Pintaturve maanparannusaineena ja kuivikkeena

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Kytö M, Sipilä K, Thun R. Pintaturve maanparannusaineena ja kuivikkeena. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 52 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 240).