Pintaturve maanparannusaineena ja kuivikkeena

Polttokäyttöön huonosti soveltuvan pintaturpeen käyttömahdollisuuksia maanparannusaineena tai karjasuojissa kuivikkeena selvitetään. Työ perustuu kirjallisuuteen sekä alan asiantuntijoiden haastatteluihin ja liittyy laajempaan pintaturpeen mahdollisia käyttömuotoja selvittävään projektiin. Polttoturvetuotantoon valmisteltavilta soilta nostetaan nykyisellä tuotantonopeudella pintaturvetta noin 1 milj. m3 vuodessa. Polttoturvetuotannon arvioidaan kohoavan 1990-luvulla 20 - 30 milj. m3:iin vuodessa, jolloin pintaturvetta saataisiin 2 - 3 milj. m3 vuodessa. Nykyisin pintaturvetta käytetään pääasiassa kasvuturpeena. Tulokset turpeen käytöstä maanparannukseen vaihtelevat erittäin paljon. Toisinaan on saatu huomattava lisäsato, toisaalla sato ei ole lisääntynyt ollenkaan. Tuloksiin vaikuttavat ainakin viljelyalueen maalaji, kasvukauden sää ja lisätty turvemäärä. Parhaat tulokset on saatu sellaisilla hiesusavimailla, joilla savipitoisuus lisääntyy pohjamaata kohti. Positiivinen tulos johtunee maan vesitalouden parantumisesta kasvukauden alussa. Turvetta on lisättävä 300 - 400 m3/ha. Tällöinkin huomattava lisäsato voidaan saada vain 3 - 5 vuotena lisäyksen jälkeen. Kasvukauden sään ollessa suotuisa sadonlisäys jää pieneksi. Turvetta olisi käytettävä maanparannusaineena ensisijaisesti vaativien kasvien viljelyssä. Olkeen ja puuhun verrattuna hyvä kuiviketurve pystyy sitomaan itseensä enemmän sekä nestettä että ammoniakkityppeä. Kuiviketurpeena on käytettävä nimenomaan vähän maatunutta rahkaturvetta, joka pölyää vähiten ja sitoo parhaiten ammoniakkia. Suurin käyttöpotentiaali kuiviketurpeella on karjatiloilla, joilla virtsa tai suuri osa siitä imeytetään kuivikkeisiin. Hyvä kuiviketurve pystynee sitomaan olkeen ja puruun verrattuna ylimääräisiä ravinteita 6 - 8 mk:n arvosta kuutiometriä kohti.