TY - BOOK
T1 - Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa
AU - Ihme, Raimo
PY - 1994
Y1 - 1994
N2 - Turpeen käyttö maamme energian tuotannossa on viime
vuosina lisääntynyt
huomattavasti. Turvetuotannon seurauksena muuttuvat sekä
valumavesien määrä
että laatu. Kiintoainetta huuhtoutuu vesistöön
turvetuotantoalueilta etenkin
runsaan valunnan aikana. Myös liukoisen humuksen ja
ravinteiden huuhtoumat
voivat lisääntyä.
Vuosina 1987 - 1993 tutkittiin pintavalutusmenetelmän
soveltuvuutta
turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistukseen.
Pintavalutuksella
tarkoitetaan turvetuotantoalueelta tulevan veden
valuttamista tietynsuuruisen
luonnontilaisen suoalueen yli, jolloin vesi puhdistuu
fysikaalisten,
kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena.
Täysimittakaavaiset
kenttätutkimukset tehtiin vuosina 1990 - 1993 kolmella
pääasiassa
kunnostusvaiheessa ja kahdella tuotantovaiheessa olevalla
alueella, jotka
sijaitsevat Oulun läänissä.
Kompsasuon ja Puutiosuon pohjoisosan, Joutsensuon,
Kurkinevan sekä Rahvaannevan
kentillä saavutetut roudattoman kauden (kesä-lokakuu)
kiintoainepoistumat, 55 -
92 %, olivat paremmat kuin aikaisemmin laskeutusaltailla
saavutetut poistumat,
jotka ovat olleet 30 - 40 %. Ravinteiden osalta
Kompsasuon pohjoisosan kentän
roudattoman kauden keskimääräisiksi poistumiksi
tutkimusajanjaksolla 1987
1992 saatiin kokonaistypelle 49 %, ammoniumtypelle 79 %,
nitraattitypelle 41
%, epäorgaaniselle typelle 63 %, kokonaisfosforille 46 %
ja
fosfaattifosforille 51 %. Raudan poistuma oli 30 %.
Pintavalutuksessa valumavesien puhdistumiseen vaikuttavia
tekijöitä ovat
kentälle kohdistuva hydraulinen kuormitus, kiintoaine ja
ravinnekuormitus,
sekä pintavalutuskentän ominaisuudet, kuten koko,
käyttöaste, kaltevuus,
turvelaji, turvepaksuus, turpeen maatuneisuus, lämpötila,
mineraalimaakontaktin
esiintyminen ja mahdolliset oikovirtaukset. Tärkein
merkitys näistä on
hydraulisella kuormituksella, mikä tuli esille mm.
mallitulosten perusteella.
Tutkimuksen perusteella laadittiin pintavalutusmenetelmän
suunnittelu-,
rakentamis- ja kunnossapito ohjeet. Tutkimuksen aikana
menetelmää on sovellettu
käytännössä jo noin 50 turvetuotantoalueella Suomessa.
AB - Turpeen käyttö maamme energian tuotannossa on viime
vuosina lisääntynyt
huomattavasti. Turvetuotannon seurauksena muuttuvat sekä
valumavesien määrä
että laatu. Kiintoainetta huuhtoutuu vesistöön
turvetuotantoalueilta etenkin
runsaan valunnan aikana. Myös liukoisen humuksen ja
ravinteiden huuhtoumat
voivat lisääntyä.
Vuosina 1987 - 1993 tutkittiin pintavalutusmenetelmän
soveltuvuutta
turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistukseen.
Pintavalutuksella
tarkoitetaan turvetuotantoalueelta tulevan veden
valuttamista tietynsuuruisen
luonnontilaisen suoalueen yli, jolloin vesi puhdistuu
fysikaalisten,
kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena.
Täysimittakaavaiset
kenttätutkimukset tehtiin vuosina 1990 - 1993 kolmella
pääasiassa
kunnostusvaiheessa ja kahdella tuotantovaiheessa olevalla
alueella, jotka
sijaitsevat Oulun läänissä.
Kompsasuon ja Puutiosuon pohjoisosan, Joutsensuon,
Kurkinevan sekä Rahvaannevan
kentillä saavutetut roudattoman kauden (kesä-lokakuu)
kiintoainepoistumat, 55 -
92 %, olivat paremmat kuin aikaisemmin laskeutusaltailla
saavutetut poistumat,
jotka ovat olleet 30 - 40 %. Ravinteiden osalta
Kompsasuon pohjoisosan kentän
roudattoman kauden keskimääräisiksi poistumiksi
tutkimusajanjaksolla 1987
1992 saatiin kokonaistypelle 49 %, ammoniumtypelle 79 %,
nitraattitypelle 41
%, epäorgaaniselle typelle 63 %, kokonaisfosforille 46 %
ja
fosfaattifosforille 51 %. Raudan poistuma oli 30 %.
Pintavalutuksessa valumavesien puhdistumiseen vaikuttavia
tekijöitä ovat
kentälle kohdistuva hydraulinen kuormitus, kiintoaine ja
ravinnekuormitus,
sekä pintavalutuskentän ominaisuudet, kuten koko,
käyttöaste, kaltevuus,
turvelaji, turvepaksuus, turpeen maatuneisuus, lämpötila,
mineraalimaakontaktin
esiintyminen ja mahdolliset oikovirtaukset. Tärkein
merkitys näistä on
hydraulisella kuormituksella, mikä tuli esille mm.
mallitulosten perusteella.
Tutkimuksen perusteella laadittiin pintavalutusmenetelmän
suunnittelu-,
rakentamis- ja kunnossapito ohjeet. Tutkimuksen aikana
menetelmää on sovellettu
käytännössä jo noin 50 turvetuotantoalueella Suomessa.
KW - hydrology
KW - surface waters
KW - runoff
KW - water flow
KW - plant production
KW - purification
KW - water pollution
KW - control
KW - nutrients
KW - loading
KW - analyzing
M3 - Report
SN - 951-38-4506-0
T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer
BT - Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -