Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa

Raimo Ihme

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Turpeen käyttö maamme energian tuotannossa on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Turvetuotannon seurauksena muuttuvat sekä valumavesien määrä että laatu. Kiintoainetta huuhtoutuu vesistöön turvetuotantoalueilta etenkin runsaan valunnan aikana. Myös liukoisen humuksen ja ravinteiden huuhtoumat voivat lisääntyä. Vuosina 1987 - 1993 tutkittiin pintavalutusmenetelmän soveltuvuutta turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistukseen. Pintavalutuksella tarkoitetaan turvetuotantoalueelta tulevan veden valuttamista tietynsuuruisen luonnontilaisen suoalueen yli, jolloin vesi puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Täysimittakaavaiset kenttätutkimukset tehtiin vuosina 1990 - 1993 kolmella pääasiassa kunnostusvaiheessa ja kahdella tuotantovaiheessa olevalla alueella, jotka sijaitsevat Oulun läänissä. Kompsasuon ja Puutiosuon pohjoisosan, Joutsensuon, Kurkinevan sekä Rahvaannevan kentillä saavutetut roudattoman kauden (kesä-lokakuu) kiintoainepoistumat, 55 - 92 %, olivat paremmat kuin aikaisemmin laskeutusaltailla saavutetut poistumat, jotka ovat olleet 30 - 40 %. Ravinteiden osalta Kompsasuon pohjoisosan kentän roudattoman kauden keskimääräisiksi poistumiksi tutkimusajanjaksolla 1987 1992 saatiin kokonaistypelle 49 %, ammoniumtypelle 79 %, nitraattitypelle 41 %, epäorgaaniselle typelle 63 %, kokonaisfosforille 46 % ja fosfaattifosforille 51 %. Raudan poistuma oli 30 %. Pintavalutuksessa valumavesien puhdistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kentälle kohdistuva hydraulinen kuormitus, kiintoaine ja ravinnekuormitus, sekä pintavalutuskentän ominaisuudet, kuten koko, käyttöaste, kaltevuus, turvelaji, turvepaksuus, turpeen maatuneisuus, lämpötila, mineraalimaakontaktin esiintyminen ja mahdolliset oikovirtaukset. Tärkein merkitys näistä on hydraulisella kuormituksella, mikä tuli esille mm. mallitulosten perusteella. Tutkimuksen perusteella laadittiin pintavalutusmenetelmän suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapito ohjeet. Tutkimuksen aikana menetelmää on sovellettu käytännössä jo noin 50 turvetuotantoalueella Suomessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages140
ISBN (Print)951-38-4506-0
Publication statusPublished - 1994
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Julkaisuja - Publikationer
Number798
ISSN1235-0613

Fingerprint

overland flow
purification
peat
wetland
runoff
water

Keywords

  • hydrology
  • surface waters
  • runoff
  • water flow
  • plant production
  • purification
  • water pollution
  • control
  • nutrients
  • loading
  • analyzing

Cite this

Ihme, R. (1994). Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 798
Ihme, Raimo. / Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 140 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 798).
@book{0205deeaa329486791c134d3524c8b8c,
title = "Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa",
abstract = "Turpeen k{\"a}ytt{\"o} maamme energian tuotannossa on viime vuosina lis{\"a}{\"a}ntynyt huomattavasti. Turvetuotannon seurauksena muuttuvat sek{\"a} valumavesien m{\"a}{\"a}r{\"a} ett{\"a} laatu. Kiintoainetta huuhtoutuu vesist{\"o}{\"o}n turvetuotantoalueilta etenkin runsaan valunnan aikana. My{\"o}s liukoisen humuksen ja ravinteiden huuhtoumat voivat lis{\"a}{\"a}nty{\"a}. Vuosina 1987 - 1993 tutkittiin pintavalutusmenetelm{\"a}n soveltuvuutta turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistukseen. Pintavalutuksella tarkoitetaan turvetuotantoalueelta tulevan veden valuttamista tietynsuuruisen luonnontilaisen suoalueen yli, jolloin vesi puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. T{\"a}ysimittakaavaiset kentt{\"a}tutkimukset tehtiin vuosina 1990 - 1993 kolmella p{\"a}{\"a}asiassa kunnostusvaiheessa ja kahdella tuotantovaiheessa olevalla alueella, jotka sijaitsevat Oulun l{\"a}{\"a}niss{\"a}. Kompsasuon ja Puutiosuon pohjoisosan, Joutsensuon, Kurkinevan sek{\"a} Rahvaannevan kentill{\"a} saavutetut roudattoman kauden (kes{\"a}-lokakuu) kiintoainepoistumat, 55 - 92 {\%}, olivat paremmat kuin aikaisemmin laskeutusaltailla saavutetut poistumat, jotka ovat olleet 30 - 40 {\%}. Ravinteiden osalta Kompsasuon pohjoisosan kent{\"a}n roudattoman kauden keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isiksi poistumiksi tutkimusajanjaksolla 1987 1992 saatiin kokonaistypelle 49 {\%}, ammoniumtypelle 79 {\%}, nitraattitypelle 41 {\%}, ep{\"a}orgaaniselle typelle 63 {\%}, kokonaisfosforille 46 {\%} ja fosfaattifosforille 51 {\%}. Raudan poistuma oli 30 {\%}. Pintavalutuksessa valumavesien puhdistumiseen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a} ovat kent{\"a}lle kohdistuva hydraulinen kuormitus, kiintoaine ja ravinnekuormitus, sek{\"a} pintavalutuskent{\"a}n ominaisuudet, kuten koko, k{\"a}ytt{\"o}aste, kaltevuus, turvelaji, turvepaksuus, turpeen maatuneisuus, l{\"a}mp{\"o}tila, mineraalimaakontaktin esiintyminen ja mahdolliset oikovirtaukset. T{\"a}rkein merkitys n{\"a}ist{\"a} on hydraulisella kuormituksella, mik{\"a} tuli esille mm. mallitulosten perusteella. Tutkimuksen perusteella laadittiin pintavalutusmenetelm{\"a}n suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapito ohjeet. Tutkimuksen aikana menetelm{\"a}{\"a} on sovellettu k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} jo noin 50 turvetuotantoalueella Suomessa.",
keywords = "hydrology, surface waters, runoff, water flow, plant production, purification, water pollution, control, nutrients, loading, analyzing",
author = "Raimo Ihme",
year = "1994",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4506-0",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "798",
address = "Finland",

}

Ihme, R 1994, Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 798, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. / Ihme, Raimo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 140 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 798).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa

AU - Ihme, Raimo

PY - 1994

Y1 - 1994

N2 - Turpeen käyttö maamme energian tuotannossa on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Turvetuotannon seurauksena muuttuvat sekä valumavesien määrä että laatu. Kiintoainetta huuhtoutuu vesistöön turvetuotantoalueilta etenkin runsaan valunnan aikana. Myös liukoisen humuksen ja ravinteiden huuhtoumat voivat lisääntyä. Vuosina 1987 - 1993 tutkittiin pintavalutusmenetelmän soveltuvuutta turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistukseen. Pintavalutuksella tarkoitetaan turvetuotantoalueelta tulevan veden valuttamista tietynsuuruisen luonnontilaisen suoalueen yli, jolloin vesi puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Täysimittakaavaiset kenttätutkimukset tehtiin vuosina 1990 - 1993 kolmella pääasiassa kunnostusvaiheessa ja kahdella tuotantovaiheessa olevalla alueella, jotka sijaitsevat Oulun läänissä. Kompsasuon ja Puutiosuon pohjoisosan, Joutsensuon, Kurkinevan sekä Rahvaannevan kentillä saavutetut roudattoman kauden (kesä-lokakuu) kiintoainepoistumat, 55 - 92 %, olivat paremmat kuin aikaisemmin laskeutusaltailla saavutetut poistumat, jotka ovat olleet 30 - 40 %. Ravinteiden osalta Kompsasuon pohjoisosan kentän roudattoman kauden keskimääräisiksi poistumiksi tutkimusajanjaksolla 1987 1992 saatiin kokonaistypelle 49 %, ammoniumtypelle 79 %, nitraattitypelle 41 %, epäorgaaniselle typelle 63 %, kokonaisfosforille 46 % ja fosfaattifosforille 51 %. Raudan poistuma oli 30 %. Pintavalutuksessa valumavesien puhdistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kentälle kohdistuva hydraulinen kuormitus, kiintoaine ja ravinnekuormitus, sekä pintavalutuskentän ominaisuudet, kuten koko, käyttöaste, kaltevuus, turvelaji, turvepaksuus, turpeen maatuneisuus, lämpötila, mineraalimaakontaktin esiintyminen ja mahdolliset oikovirtaukset. Tärkein merkitys näistä on hydraulisella kuormituksella, mikä tuli esille mm. mallitulosten perusteella. Tutkimuksen perusteella laadittiin pintavalutusmenetelmän suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapito ohjeet. Tutkimuksen aikana menetelmää on sovellettu käytännössä jo noin 50 turvetuotantoalueella Suomessa.

AB - Turpeen käyttö maamme energian tuotannossa on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Turvetuotannon seurauksena muuttuvat sekä valumavesien määrä että laatu. Kiintoainetta huuhtoutuu vesistöön turvetuotantoalueilta etenkin runsaan valunnan aikana. Myös liukoisen humuksen ja ravinteiden huuhtoumat voivat lisääntyä. Vuosina 1987 - 1993 tutkittiin pintavalutusmenetelmän soveltuvuutta turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistukseen. Pintavalutuksella tarkoitetaan turvetuotantoalueelta tulevan veden valuttamista tietynsuuruisen luonnontilaisen suoalueen yli, jolloin vesi puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Täysimittakaavaiset kenttätutkimukset tehtiin vuosina 1990 - 1993 kolmella pääasiassa kunnostusvaiheessa ja kahdella tuotantovaiheessa olevalla alueella, jotka sijaitsevat Oulun läänissä. Kompsasuon ja Puutiosuon pohjoisosan, Joutsensuon, Kurkinevan sekä Rahvaannevan kentillä saavutetut roudattoman kauden (kesä-lokakuu) kiintoainepoistumat, 55 - 92 %, olivat paremmat kuin aikaisemmin laskeutusaltailla saavutetut poistumat, jotka ovat olleet 30 - 40 %. Ravinteiden osalta Kompsasuon pohjoisosan kentän roudattoman kauden keskimääräisiksi poistumiksi tutkimusajanjaksolla 1987 1992 saatiin kokonaistypelle 49 %, ammoniumtypelle 79 %, nitraattitypelle 41 %, epäorgaaniselle typelle 63 %, kokonaisfosforille 46 % ja fosfaattifosforille 51 %. Raudan poistuma oli 30 %. Pintavalutuksessa valumavesien puhdistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kentälle kohdistuva hydraulinen kuormitus, kiintoaine ja ravinnekuormitus, sekä pintavalutuskentän ominaisuudet, kuten koko, käyttöaste, kaltevuus, turvelaji, turvepaksuus, turpeen maatuneisuus, lämpötila, mineraalimaakontaktin esiintyminen ja mahdolliset oikovirtaukset. Tärkein merkitys näistä on hydraulisella kuormituksella, mikä tuli esille mm. mallitulosten perusteella. Tutkimuksen perusteella laadittiin pintavalutusmenetelmän suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapito ohjeet. Tutkimuksen aikana menetelmää on sovellettu käytännössä jo noin 50 turvetuotantoalueella Suomessa.

KW - hydrology

KW - surface waters

KW - runoff

KW - water flow

KW - plant production

KW - purification

KW - water pollution

KW - control

KW - nutrients

KW - loading

KW - analyzing

M3 - Report

SN - 951-38-4506-0

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ihme R. Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 140 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 798).