Pintavalutus turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistuksessa

Turpeen käyttö maamme energian tuotannossa on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti. Turvetuotannon seurauksena muuttuvat sekä valumavesien määrä että laatu. Kiintoainetta huuhtoutuu vesistöön turvetuotantoalueilta etenkin runsaan valunnan aikana. Myös liukoisen humuksen ja ravinteiden huuhtoumat voivat lisääntyä. Vuosina 1987 - 1993 tutkittiin pintavalutusmenetelmän soveltuvuutta turvetuotantoalueiden valumavesien puhdistukseen. Pintavalutuksella tarkoitetaan turvetuotantoalueelta tulevan veden valuttamista tietynsuuruisen luonnontilaisen suoalueen yli, jolloin vesi puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. Täysimittakaavaiset kenttätutkimukset tehtiin vuosina 1990 - 1993 kolmella pääasiassa kunnostusvaiheessa ja kahdella tuotantovaiheessa olevalla alueella, jotka sijaitsevat Oulun läänissä. Kompsasuon ja Puutiosuon pohjoisosan, Joutsensuon, Kurkinevan sekä Rahvaannevan kentillä saavutetut roudattoman kauden (kesä-lokakuu) kiintoainepoistumat, 55 - 92 %, olivat paremmat kuin aikaisemmin laskeutusaltailla saavutetut poistumat, jotka ovat olleet 30 - 40 %. Ravinteiden osalta Kompsasuon pohjoisosan kentän roudattoman kauden keskimääräisiksi poistumiksi tutkimusajanjaksolla 1987 1992 saatiin kokonaistypelle 49 %, ammoniumtypelle 79 %, nitraattitypelle 41 %, epäorgaaniselle typelle 63 %, kokonaisfosforille 46 % ja fosfaattifosforille 51 %. Raudan poistuma oli 30 %. Pintavalutuksessa valumavesien puhdistumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat kentälle kohdistuva hydraulinen kuormitus, kiintoaine ja ravinnekuormitus, sekä pintavalutuskentän ominaisuudet, kuten koko, käyttöaste, kaltevuus, turvelaji, turvepaksuus, turpeen maatuneisuus, lämpötila, mineraalimaakontaktin esiintyminen ja mahdolliset oikovirtaukset. Tärkein merkitys näistä on hydraulisella kuormituksella, mikä tuli esille mm. mallitulosten perusteella. Tutkimuksen perusteella laadittiin pintavalutusmenetelmän suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapito ohjeet. Tutkimuksen aikana menetelmää on sovellettu käytännössä jo noin 50 turvetuotantoalueella Suomessa.