Pohjamaan kantavuus tierakenteen alla

Heikki Jämsä

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tien rakenteellisen suunnittelun perustana on tie- ja vesirakennuslaitoksessa. Odemarkin mitoitusyhtälö, jossa yhtenä lähtöparametrina tarvitaan pohjamaan kimmomoduulin (E-moduulin) arvo. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eri pohjamaiden kimmomoduulien suuruutta ja vuodenaikaisvaihteluita 1976 - 1984 tehtyjen mittaustulosten perusteella. Pohjamaiden E-moduulien arvot vastaavat kunkin maalajin luonnonmukaisissa olosuhteissa esiintyviä arvoja, koska kuormituslevyt asennettiin pohjamaan pintaan tierakenteen alle. Tutkittavia pohjamaita ovat hiekka, hiekka- ja silttimoreeni, kuivakuorisavi, savi sekä siltti. Nämä kuuluvat tie- ja vesirakennushallituksen normien kantavuusluokituksen mukaisesti luokkiin C - G, joille kullekin on annettu objeellinen E-arvo (heikoin arvo) kosteusolosuhteiden mukaan. Tulokset osoittavat hiekkamoreenin, kuivakuorisaven, saven ja siltin alhaisimpien kimmomoduulien arvojen vastaavan hyvin normeissa kyseisille maalajeille an-nettuja mitoitusarvoja. Sen sijaan hiekalla (karkea hiekka) mittausten perusteella määritetyt E-moduulien alhaisimmat arvot ovat selvästi pienemmät kuin ohjearvon edellyttämä 100 MN/m2. Silttimoreenin osalta voidaan todeta, että mitatut E-moduulien arvot ovat suurempia kuin ohjearvo. Tähän olivat syynä mittauskohteen hyvät olosuhteet (tierakenteen hyvä kuivatus ja pohjaveden sijanti syvällä) sekä mittausten alhainen lukumäärä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vesipitoisuuden vaikutusta hiekkamoreenin, saven (kuivakuorisaven) ja siltin kimmomoduulien suuruuteen. Hiekkamoreenilla ve-sipitoisuuden kasvu ei aiheuta merkittävää E-moduulin arvon laskua. Savella ja kuivakuorisavella vesipitoisuuden kasvu 25 %:sta 40 - 45 %:iin alentaa mittaus-tulosten perusteella E-moduulin arvoa 55 MN/m2:stä 10 MN/m2:iin. Siltillä vesipi-toisuuden lisääntyminen 15 %.sta 35 %:iin aiheuttaa kimmomkduulin alenemisen 60 MN/m2:sta 20 MN/m2:iin. Arvioitaessa maalajien E-moduulien suuruutta on kuitenkin otettava huomioon, että luonnon olosuhteissa ko. maalajien vesipitoisuudet tilastollisesti tarkasteltuna ovat yleensä tutkimuksessa mitattujen suurimpien vesipitoisuuksien suuruisia tai suurempia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages50
ISBN (Print)951-38-2435-7
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number526
ISSN0358-5085

Fingerprint

xylometazoline
milnacipran

Keywords

  • roads
  • road materials
  • subgrades
  • modulus elasticity
  • structural design
  • in situ
  • bearing capacity
  • plates
  • tests
  • water

Cite this

Jämsä, H. (1985). Pohjamaan kantavuus tierakenteen alla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 526
Jämsä, Heikki. / Pohjamaan kantavuus tierakenteen alla. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 50 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 526).
@book{3957b40028674e0fa6fbd7a919ddc2b0,
title = "Pohjamaan kantavuus tierakenteen alla",
abstract = "Tien rakenteellisen suunnittelun perustana on tie- ja vesirakennuslaitoksessa. Odemarkin mitoitusyht{\"a}l{\"o}, jossa yhten{\"a} l{\"a}ht{\"o}parametrina tarvitaan pohjamaan kimmomoduulin (E-moduulin) arvo. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa selvitettiin eri pohjamaiden kimmomoduulien suuruutta ja vuodenaikaisvaihteluita 1976 - 1984 tehtyjen mittaustulosten perusteella. Pohjamaiden E-moduulien arvot vastaavat kunkin maalajin luonnonmukaisissa olosuhteissa esiintyvi{\"a} arvoja, koska kuormituslevyt asennettiin pohjamaan pintaan tierakenteen alle. Tutkittavia pohjamaita ovat hiekka, hiekka- ja silttimoreeni, kuivakuorisavi, savi sek{\"a} siltti. N{\"a}m{\"a} kuuluvat tie- ja vesirakennushallituksen normien kantavuusluokituksen mukaisesti luokkiin C - G, joille kullekin on annettu objeellinen E-arvo (heikoin arvo) kosteusolosuhteiden mukaan. Tulokset osoittavat hiekkamoreenin, kuivakuorisaven, saven ja siltin alhaisimpien kimmomoduulien arvojen vastaavan hyvin normeissa kyseisille maalajeille an-nettuja mitoitusarvoja. Sen sijaan hiekalla (karkea hiekka) mittausten perusteella m{\"a}{\"a}ritetyt E-moduulien alhaisimmat arvot ovat selv{\"a}sti pienemm{\"a}t kuin ohjearvon edellytt{\"a}m{\"a} 100 MN/m2. Silttimoreenin osalta voidaan todeta, ett{\"a} mitatut E-moduulien arvot ovat suurempia kuin ohjearvo. T{\"a}h{\"a}n olivat syyn{\"a} mittauskohteen hyv{\"a}t olosuhteet (tierakenteen hyv{\"a} kuivatus ja pohjaveden sijanti syv{\"a}ll{\"a}) sek{\"a} mittausten alhainen lukum{\"a}{\"a}r{\"a}. Tutkimuksessa selvitettiin my{\"o}s vesipitoisuuden vaikutusta hiekkamoreenin, saven (kuivakuorisaven) ja siltin kimmomoduulien suuruuteen. Hiekkamoreenilla ve-sipitoisuuden kasvu ei aiheuta merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} E-moduulin arvon laskua. Savella ja kuivakuorisavella vesipitoisuuden kasvu 25 {\%}:sta 40 - 45 {\%}:iin alentaa mittaus-tulosten perusteella E-moduulin arvoa 55 MN/m2:st{\"a} 10 MN/m2:iin. Siltill{\"a} vesipi-toisuuden lis{\"a}{\"a}ntyminen 15 {\%}.sta 35 {\%}:iin aiheuttaa kimmomkduulin alenemisen 60 MN/m2:sta 20 MN/m2:iin. Arvioitaessa maalajien E-moduulien suuruutta on kuitenkin otettava huomioon, ett{\"a} luonnon olosuhteissa ko. maalajien vesipitoisuudet tilastollisesti tarkasteltuna ovat yleens{\"a} tutkimuksessa mitattujen suurimpien vesipitoisuuksien suuruisia tai suurempia.",
keywords = "roads, road materials, subgrades, modulus elasticity, structural design, in situ, bearing capacity, plates, tests, water",
author = "Heikki J{\"a}ms{\"a}",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2435-7",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "526",
address = "Finland",

}

Jämsä, H 1985, Pohjamaan kantavuus tierakenteen alla. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 526, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Pohjamaan kantavuus tierakenteen alla. / Jämsä, Heikki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 50 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 526).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Pohjamaan kantavuus tierakenteen alla

AU - Jämsä, Heikki

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Tien rakenteellisen suunnittelun perustana on tie- ja vesirakennuslaitoksessa. Odemarkin mitoitusyhtälö, jossa yhtenä lähtöparametrina tarvitaan pohjamaan kimmomoduulin (E-moduulin) arvo. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eri pohjamaiden kimmomoduulien suuruutta ja vuodenaikaisvaihteluita 1976 - 1984 tehtyjen mittaustulosten perusteella. Pohjamaiden E-moduulien arvot vastaavat kunkin maalajin luonnonmukaisissa olosuhteissa esiintyviä arvoja, koska kuormituslevyt asennettiin pohjamaan pintaan tierakenteen alle. Tutkittavia pohjamaita ovat hiekka, hiekka- ja silttimoreeni, kuivakuorisavi, savi sekä siltti. Nämä kuuluvat tie- ja vesirakennushallituksen normien kantavuusluokituksen mukaisesti luokkiin C - G, joille kullekin on annettu objeellinen E-arvo (heikoin arvo) kosteusolosuhteiden mukaan. Tulokset osoittavat hiekkamoreenin, kuivakuorisaven, saven ja siltin alhaisimpien kimmomoduulien arvojen vastaavan hyvin normeissa kyseisille maalajeille an-nettuja mitoitusarvoja. Sen sijaan hiekalla (karkea hiekka) mittausten perusteella määritetyt E-moduulien alhaisimmat arvot ovat selvästi pienemmät kuin ohjearvon edellyttämä 100 MN/m2. Silttimoreenin osalta voidaan todeta, että mitatut E-moduulien arvot ovat suurempia kuin ohjearvo. Tähän olivat syynä mittauskohteen hyvät olosuhteet (tierakenteen hyvä kuivatus ja pohjaveden sijanti syvällä) sekä mittausten alhainen lukumäärä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vesipitoisuuden vaikutusta hiekkamoreenin, saven (kuivakuorisaven) ja siltin kimmomoduulien suuruuteen. Hiekkamoreenilla ve-sipitoisuuden kasvu ei aiheuta merkittävää E-moduulin arvon laskua. Savella ja kuivakuorisavella vesipitoisuuden kasvu 25 %:sta 40 - 45 %:iin alentaa mittaus-tulosten perusteella E-moduulin arvoa 55 MN/m2:stä 10 MN/m2:iin. Siltillä vesipi-toisuuden lisääntyminen 15 %.sta 35 %:iin aiheuttaa kimmomkduulin alenemisen 60 MN/m2:sta 20 MN/m2:iin. Arvioitaessa maalajien E-moduulien suuruutta on kuitenkin otettava huomioon, että luonnon olosuhteissa ko. maalajien vesipitoisuudet tilastollisesti tarkasteltuna ovat yleensä tutkimuksessa mitattujen suurimpien vesipitoisuuksien suuruisia tai suurempia.

AB - Tien rakenteellisen suunnittelun perustana on tie- ja vesirakennuslaitoksessa. Odemarkin mitoitusyhtälö, jossa yhtenä lähtöparametrina tarvitaan pohjamaan kimmomoduulin (E-moduulin) arvo. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eri pohjamaiden kimmomoduulien suuruutta ja vuodenaikaisvaihteluita 1976 - 1984 tehtyjen mittaustulosten perusteella. Pohjamaiden E-moduulien arvot vastaavat kunkin maalajin luonnonmukaisissa olosuhteissa esiintyviä arvoja, koska kuormituslevyt asennettiin pohjamaan pintaan tierakenteen alle. Tutkittavia pohjamaita ovat hiekka, hiekka- ja silttimoreeni, kuivakuorisavi, savi sekä siltti. Nämä kuuluvat tie- ja vesirakennushallituksen normien kantavuusluokituksen mukaisesti luokkiin C - G, joille kullekin on annettu objeellinen E-arvo (heikoin arvo) kosteusolosuhteiden mukaan. Tulokset osoittavat hiekkamoreenin, kuivakuorisaven, saven ja siltin alhaisimpien kimmomoduulien arvojen vastaavan hyvin normeissa kyseisille maalajeille an-nettuja mitoitusarvoja. Sen sijaan hiekalla (karkea hiekka) mittausten perusteella määritetyt E-moduulien alhaisimmat arvot ovat selvästi pienemmät kuin ohjearvon edellyttämä 100 MN/m2. Silttimoreenin osalta voidaan todeta, että mitatut E-moduulien arvot ovat suurempia kuin ohjearvo. Tähän olivat syynä mittauskohteen hyvät olosuhteet (tierakenteen hyvä kuivatus ja pohjaveden sijanti syvällä) sekä mittausten alhainen lukumäärä. Tutkimuksessa selvitettiin myös vesipitoisuuden vaikutusta hiekkamoreenin, saven (kuivakuorisaven) ja siltin kimmomoduulien suuruuteen. Hiekkamoreenilla ve-sipitoisuuden kasvu ei aiheuta merkittävää E-moduulin arvon laskua. Savella ja kuivakuorisavella vesipitoisuuden kasvu 25 %:sta 40 - 45 %:iin alentaa mittaus-tulosten perusteella E-moduulin arvoa 55 MN/m2:stä 10 MN/m2:iin. Siltillä vesipi-toisuuden lisääntyminen 15 %.sta 35 %:iin aiheuttaa kimmomkduulin alenemisen 60 MN/m2:sta 20 MN/m2:iin. Arvioitaessa maalajien E-moduulien suuruutta on kuitenkin otettava huomioon, että luonnon olosuhteissa ko. maalajien vesipitoisuudet tilastollisesti tarkasteltuna ovat yleensä tutkimuksessa mitattujen suurimpien vesipitoisuuksien suuruisia tai suurempia.

KW - roads

KW - road materials

KW - subgrades

KW - modulus elasticity

KW - structural design

KW - in situ

KW - bearing capacity

KW - plates

KW - tests

KW - water

M3 - Report

SN - 951-38-2435-7

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Pohjamaan kantavuus tierakenteen alla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Jämsä H. Pohjamaan kantavuus tierakenteen alla. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 50 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 526).