Polttoöljyjen lisäaineiden vaikutus

Markku Jantunen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Kevyiden ja raskaiden polttoöljyjen käytön tehostamiseen on tarjolla lukuisia lisäaineita. Kirjallisuusselvityksessä tutkittiin palamiseen ja sen jälkeisiin ilmiöihin vaikuttavia aineita. Polttoöljyn käsiteltävyyteen ja varastoitavuuteen vaikuttavia aineita ei käsitelty. Aineistoa on saatu eräiden l970-1uvun alussa tehtyjen laajojen kirjallisuusselvitysten lisäksi myos uudemmasta kirjallisuudesta. Patenttijulkaisut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Aineiston runsauden vuoksi tutkimus rajattiin siten, että pääpaino oli palamisen tehostamiseen tarkoitetuissa lisäaineissa. Palamista tehostavista aineista ovat eräät alkali-, maa-alkali- ja siirtymäalkuainemetallit osoittautuneet tehokkaiksi. Tehokkuuserot ovat suuria ja riippuvat käytetystä metallikonsentraatiosta sekä yhdisteestä, jossa aine öljyyn sekoitetaan. Osa yhdisteistä on vesi- ja osa oljyliukoisia, ja joskus aine ruiskutetaan suoraan liekkiin pulverina. Raskaiden öljyjen polttamisessa syntyvää partikkelimäärää voidaan yleensä pienentää lisäaineilla. Kevyiden öljyjen tilanne ei ole yhtä selvä: yleensä hiukkaspäästöt eivät vähene, ja joskus ne saattavat jopa lisääntyä lisäaineiden käytön vuoksi. Kirjallisuustutkimuksen yhteydessä lähetettiin kysely 300:lle raskasta polttoöljyä käyttävälle laitokselle lisäaineista saatujen käyttökokemusten keräämiseksi. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehtyjen vastaavien kyselyjen tulokset. 222 laitosta vastasi ja niistä 84 ilmoitti kokeilleensa tai käyttävänsä lisäainetta. Erillisiä kokeita oli tehty eri yksiköissä erilaisilla lisäaineilla tai öljyillä yhteensä 157. Aine on edelleen käytössä 58 tapauksessa (37 %). Yleisimpinä lisäaineen käytön syinä olivat olleet kattilan nokeentumisen vähentäminen, palamisen tehostaminen ja puhdistamisen helpottaminen. Tavoite katsottiin saavutetun noin kolmasosassa kokeiluista, mutta vain harvassa tapauksessa oli näkemyksen tueksi esitettävänä mittaustuloksia. Onnistumisprosentti oli korkein, 56 %, kun tavoitteena oli öljyn varastoinnin ja käsittelyn helpottaminen. Lisäaineiden käytön talous perustuu usein käytettävyys- ja huoltonäkökohtiin, joten yleistävien arvioiden teko on vaikeaa. Palamisen parantajina käytettyjen lisäaineiden kannattavuuden arviointi perustuu savukaasuhäviöiden pienentämismahdollisuuteen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages46
ISBN (Print)951-38-2331-8
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume451

Fingerprint

Alkalies

Keywords

  • fuel oil
  • fuel additives
  • combustion
  • heating plants
  • revients
  • questionnaires

Cite this

Jantunen, M. (1985). Polttoöljyjen lisäaineiden vaikutus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 451
Jantunen, Markku. / Polttoöljyjen lisäaineiden vaikutus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 451).
@book{ed2af3590c2449488e46818ddb02cf54,
title = "Poltto{\"o}ljyjen lis{\"a}aineiden vaikutus",
abstract = "Kevyiden ja raskaiden poltto{\"o}ljyjen k{\"a}yt{\"o}n tehostamiseen on tarjolla lukuisia lis{\"a}aineita. Kirjallisuusselvityksess{\"a} tutkittiin palamiseen ja sen j{\"a}lkeisiin ilmi{\"o}ihin vaikuttavia aineita. Poltto{\"o}ljyn k{\"a}sitelt{\"a}vyyteen ja varastoitavuuteen vaikuttavia aineita ei k{\"a}sitelty. Aineistoa on saatu er{\"a}iden l970-1uvun alussa tehtyjen laajojen kirjallisuusselvitysten lis{\"a}ksi myos uudemmasta kirjallisuudesta. Patenttijulkaisut on j{\"a}tetty tarkastelun ulkopuolelle. Aineiston runsauden vuoksi tutkimus rajattiin siten, ett{\"a} p{\"a}{\"a}paino oli palamisen tehostamiseen tarkoitetuissa lis{\"a}aineissa. Palamista tehostavista aineista ovat er{\"a}{\"a}t alkali-, maa-alkali- ja siirtym{\"a}alkuainemetallit osoittautuneet tehokkaiksi. Tehokkuuserot ovat suuria ja riippuvat k{\"a}ytetyst{\"a} metallikonsentraatiosta sek{\"a} yhdisteest{\"a}, jossa aine {\"o}ljyyn sekoitetaan. Osa yhdisteist{\"a} on vesi- ja osa oljyliukoisia, ja joskus aine ruiskutetaan suoraan liekkiin pulverina. Raskaiden {\"o}ljyjen polttamisessa syntyv{\"a}{\"a} partikkelim{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} voidaan yleens{\"a} pienent{\"a}{\"a} lis{\"a}aineilla. Kevyiden {\"o}ljyjen tilanne ei ole yht{\"a} selv{\"a}: yleens{\"a} hiukkasp{\"a}{\"a}st{\"o}t eiv{\"a}t v{\"a}hene, ja joskus ne saattavat jopa lis{\"a}{\"a}nty{\"a} lis{\"a}aineiden k{\"a}yt{\"o}n vuoksi. Kirjallisuustutkimuksen yhteydess{\"a} l{\"a}hetettiin kysely 300:lle raskasta poltto{\"o}ljy{\"a} k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}lle laitokselle lis{\"a}aineista saatujen k{\"a}ytt{\"o}kokemusten ker{\"a}{\"a}miseksi. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehtyjen vastaavien kyselyjen tulokset. 222 laitosta vastasi ja niist{\"a} 84 ilmoitti kokeilleensa tai k{\"a}ytt{\"a}v{\"a}ns{\"a} lis{\"a}ainetta. Erillisi{\"a} kokeita oli tehty eri yksik{\"o}iss{\"a} erilaisilla lis{\"a}aineilla tai {\"o}ljyill{\"a} yhteens{\"a} 157. Aine on edelleen k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} 58 tapauksessa (37 {\%}). Yleisimpin{\"a} lis{\"a}aineen k{\"a}yt{\"o}n syin{\"a} olivat olleet kattilan nokeentumisen v{\"a}hent{\"a}minen, palamisen tehostaminen ja puhdistamisen helpottaminen. Tavoite katsottiin saavutetun noin kolmasosassa kokeiluista, mutta vain harvassa tapauksessa oli n{\"a}kemyksen tueksi esitett{\"a}v{\"a}n{\"a} mittaustuloksia. Onnistumisprosentti oli korkein, 56 {\%}, kun tavoitteena oli {\"o}ljyn varastoinnin ja k{\"a}sittelyn helpottaminen. Lis{\"a}aineiden k{\"a}yt{\"o}n talous perustuu usein k{\"a}ytett{\"a}vyys- ja huolton{\"a}k{\"o}kohtiin, joten yleist{\"a}vien arvioiden teko on vaikeaa. Palamisen parantajina k{\"a}ytettyjen lis{\"a}aineiden kannattavuuden arviointi perustuu savukaasuh{\"a}vi{\"o}iden pienent{\"a}mismahdollisuuteen.",
keywords = "fuel oil, fuel additives, combustion, heating plants, revients, questionnaires",
author = "Markku Jantunen",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2331-8",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Jantunen, M 1985, Polttoöljyjen lisäaineiden vaikutus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 451, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Polttoöljyjen lisäaineiden vaikutus. / Jantunen, Markku.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 451).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Polttoöljyjen lisäaineiden vaikutus

AU - Jantunen, Markku

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Kevyiden ja raskaiden polttoöljyjen käytön tehostamiseen on tarjolla lukuisia lisäaineita. Kirjallisuusselvityksessä tutkittiin palamiseen ja sen jälkeisiin ilmiöihin vaikuttavia aineita. Polttoöljyn käsiteltävyyteen ja varastoitavuuteen vaikuttavia aineita ei käsitelty. Aineistoa on saatu eräiden l970-1uvun alussa tehtyjen laajojen kirjallisuusselvitysten lisäksi myos uudemmasta kirjallisuudesta. Patenttijulkaisut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Aineiston runsauden vuoksi tutkimus rajattiin siten, että pääpaino oli palamisen tehostamiseen tarkoitetuissa lisäaineissa. Palamista tehostavista aineista ovat eräät alkali-, maa-alkali- ja siirtymäalkuainemetallit osoittautuneet tehokkaiksi. Tehokkuuserot ovat suuria ja riippuvat käytetystä metallikonsentraatiosta sekä yhdisteestä, jossa aine öljyyn sekoitetaan. Osa yhdisteistä on vesi- ja osa oljyliukoisia, ja joskus aine ruiskutetaan suoraan liekkiin pulverina. Raskaiden öljyjen polttamisessa syntyvää partikkelimäärää voidaan yleensä pienentää lisäaineilla. Kevyiden öljyjen tilanne ei ole yhtä selvä: yleensä hiukkaspäästöt eivät vähene, ja joskus ne saattavat jopa lisääntyä lisäaineiden käytön vuoksi. Kirjallisuustutkimuksen yhteydessä lähetettiin kysely 300:lle raskasta polttoöljyä käyttävälle laitokselle lisäaineista saatujen käyttökokemusten keräämiseksi. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehtyjen vastaavien kyselyjen tulokset. 222 laitosta vastasi ja niistä 84 ilmoitti kokeilleensa tai käyttävänsä lisäainetta. Erillisiä kokeita oli tehty eri yksiköissä erilaisilla lisäaineilla tai öljyillä yhteensä 157. Aine on edelleen käytössä 58 tapauksessa (37 %). Yleisimpinä lisäaineen käytön syinä olivat olleet kattilan nokeentumisen vähentäminen, palamisen tehostaminen ja puhdistamisen helpottaminen. Tavoite katsottiin saavutetun noin kolmasosassa kokeiluista, mutta vain harvassa tapauksessa oli näkemyksen tueksi esitettävänä mittaustuloksia. Onnistumisprosentti oli korkein, 56 %, kun tavoitteena oli öljyn varastoinnin ja käsittelyn helpottaminen. Lisäaineiden käytön talous perustuu usein käytettävyys- ja huoltonäkökohtiin, joten yleistävien arvioiden teko on vaikeaa. Palamisen parantajina käytettyjen lisäaineiden kannattavuuden arviointi perustuu savukaasuhäviöiden pienentämismahdollisuuteen.

AB - Kevyiden ja raskaiden polttoöljyjen käytön tehostamiseen on tarjolla lukuisia lisäaineita. Kirjallisuusselvityksessä tutkittiin palamiseen ja sen jälkeisiin ilmiöihin vaikuttavia aineita. Polttoöljyn käsiteltävyyteen ja varastoitavuuteen vaikuttavia aineita ei käsitelty. Aineistoa on saatu eräiden l970-1uvun alussa tehtyjen laajojen kirjallisuusselvitysten lisäksi myos uudemmasta kirjallisuudesta. Patenttijulkaisut on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Aineiston runsauden vuoksi tutkimus rajattiin siten, että pääpaino oli palamisen tehostamiseen tarkoitetuissa lisäaineissa. Palamista tehostavista aineista ovat eräät alkali-, maa-alkali- ja siirtymäalkuainemetallit osoittautuneet tehokkaiksi. Tehokkuuserot ovat suuria ja riippuvat käytetystä metallikonsentraatiosta sekä yhdisteestä, jossa aine öljyyn sekoitetaan. Osa yhdisteistä on vesi- ja osa oljyliukoisia, ja joskus aine ruiskutetaan suoraan liekkiin pulverina. Raskaiden öljyjen polttamisessa syntyvää partikkelimäärää voidaan yleensä pienentää lisäaineilla. Kevyiden öljyjen tilanne ei ole yhtä selvä: yleensä hiukkaspäästöt eivät vähene, ja joskus ne saattavat jopa lisääntyä lisäaineiden käytön vuoksi. Kirjallisuustutkimuksen yhteydessä lähetettiin kysely 300:lle raskasta polttoöljyä käyttävälle laitokselle lisäaineista saatujen käyttökokemusten keräämiseksi. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa tehtyjen vastaavien kyselyjen tulokset. 222 laitosta vastasi ja niistä 84 ilmoitti kokeilleensa tai käyttävänsä lisäainetta. Erillisiä kokeita oli tehty eri yksiköissä erilaisilla lisäaineilla tai öljyillä yhteensä 157. Aine on edelleen käytössä 58 tapauksessa (37 %). Yleisimpinä lisäaineen käytön syinä olivat olleet kattilan nokeentumisen vähentäminen, palamisen tehostaminen ja puhdistamisen helpottaminen. Tavoite katsottiin saavutetun noin kolmasosassa kokeiluista, mutta vain harvassa tapauksessa oli näkemyksen tueksi esitettävänä mittaustuloksia. Onnistumisprosentti oli korkein, 56 %, kun tavoitteena oli öljyn varastoinnin ja käsittelyn helpottaminen. Lisäaineiden käytön talous perustuu usein käytettävyys- ja huoltonäkökohtiin, joten yleistävien arvioiden teko on vaikeaa. Palamisen parantajina käytettyjen lisäaineiden kannattavuuden arviointi perustuu savukaasuhäviöiden pienentämismahdollisuuteen.

KW - fuel oil

KW - fuel additives

KW - combustion

KW - heating plants

KW - revients

KW - questionnaires

M3 - Report

SN - 951-38-2331-8

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Polttoöljyjen lisäaineiden vaikutus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Jantunen M. Polttoöljyjen lisäaineiden vaikutus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 451).